Autojen ajovaloihin tulee jatkuvasti uutta tekniikkaa. Samaan aikaan osassa autoista etenkin kaukovalojen teho on heikentynyt ja osa lamppujen näköisistä elementeistä on enää pelkkiä koristeita.
Useimmissa Euroopan liikenteessä olevista autoista on edelleen perinteiset halogeenivalot ja yleensä H7-polttimolla varustettuna.
Valinnanvaraa halogeenivaloissa, ksenonvaloissa ja led-valoissa on kuitenkin runsaasti. Samankin automallin eri varusteversioissa on eri tekniikalla toteutettuja valoja, ellei maahantuoja ole karsinut valikoimaa.
Esimerkiksi Audi A4 on Saksassa saatavana ksenonvaloilla, mutta Suomeen sitä tuodaan vain joko led-valoilla ilman lisätoimintoja tai automatiikalla varustetuilla matriisi-led-valoilla, joiden lisähinta on veroineen 690 eurosta ylöspäin. Kysymys on brändimielikuvasta: ksenonien kanssa Audi käyttää halogeenitakavaloja ja tavallisia vilkkuvaloja, jotka eivät näytä yhtä moderneilta kuin dynaamiset led-valot.
Samasta mielikuvien voimasta kertovat koristelinssit. Esimerkiksi BMW:n 2-sarjan ja 3-sarjan autoissa samoin kuin uusimmassa Škoda Superbissa sisimmät linssit ovat koristeita, niistä ei tule minkäänlaista valoa.
Edellisen sukupolven Superbissa oli erittäin hyvät ajovalot. Sen sijaan kolmannen sukupolven mallissa on mukautuvat kaksoisksenonit ja led-päiväajovalot, ja halogeeniapukaukovalot ovat jääneet historiaan. Vain Superbin halvimmassa Active-varusteversiossa on enää halogeenivalot.
Kun ksenonvaloissa muutos lähivaloista kaukovaloihin tehdään läpällä, suuri osa kaukovalojen tehosta kohdistuu kaksoisksenonien toteutustavasta johtuen liian ylös taivaalle ja tienpinnan valaisuun jää niukasti valoa. Mutta kaksoisksenonitkin voivat olla tehokkaat, kuten Cosmo-varusteisessa Opel Corsassa.
Valo riittää vain mainosmiehen mieleen
Mainoksissa kehutaan valojen uutta tekniikkaa, mutta vanhan toteamuksen mukaisesti monet valot valaisevat vain mainosmiehen mielen.
Esimerkiksi Opel Astran vanhaa H1-polttimoa käyttävät halogeenivalot ovat niin heikkotehoiset, että vanhempi ihminen luulee hämäränäkönsä romahtaneen. Astraan on tänä syksynä myyty ajotilanteeseen mukautuvia Led Matrix -ajovaloja kampanjahintaan 995 euroa + autovero, joka esimerkiksi 96 g/km päästöillä on vajaat 161 euroa, mutta nekään eivät tarjoa kovin pitkää kantamaa.
Ajovaloista yhä matalampia tekevä muotoilutrendi vauhdittaa siirtymistä uuteen teknologiaan, vaikka perinteisillä halogeeneillakin päästään yllättävän näyttäviin ratkaisuihin. Philips on jo tuonut ensiasennusmarkkinoille uudet H8- ja H19-polttimot, jotka tehdään entistä pienemmillä toleransseilla. Kun tarkkaan valokuvioon päästään aiempaa pienemmällä heijastimella, umpiot voidaan muotoilla yhä viirumaisemmiksi ja autoon saadaan halogeenivaloilla ledien kanssa nykymuodin mukaiset matalat valot.
Ksenonpuolella Philipsin patentoima D5, jossa kaikki elektroniikka on integroitu polttimon kantaan, on niin matala polttimo, että se sopii modernienkin autojen keulaan.
Muotoilutrendien ja kustannusten vuoksi valojen käytettävyyden kehitys kulkee sekä hyvään että huonoon suuntaan. Varsinkin pikkuautoihin suunnitellaan nykyään ratkaisuja, joissa suomalaisissa olosuhteissa tärkeät kaukovalot jäävät lapsipuolen asemaan, vaikka hyvillä heijastimilla ja varsinkin erillisiä lähi- ja kaukovaloja käyttäen perinteisillä H4-halogeenivaloillakin saadaan aikaan hyvä valoteho ja kantama.
Erillisillä halogeenivaloilla molempiin saadaan paremmat valokuviot kuin jos pitkät tehdään erillisten kaukovalojen sijaan heijastimella. Silloin tulos voi olla hyvinkin heikko.
Eniten lumeneita wattia kohti
Led-valot ovat kuitenkin nyt muotia automaailmassa. Ulkonäön lisäksi led-valojen etuihin kuuluu niiden pieni virrankulutus. Ledeillä saadaan eniten lumeneita per watti eli valotehoa virrankulutukseen suhteutettuna.
Mercedes-Benz ilmoittaa, että CLA Coupé ja CLA Shooting Brake -malleihin saatavat, teholtaan 34-wattiset Led High Performance -puolivalot kuluttavat energiaa jopa 60 prosenttia vähemmän kuin ksenonit ja noin 70 prosenttia vähemmän kuin perinteiset halogeenivalot.
Lisäksi näiden Led High Performance -ajovalojen värilämpötila on lähempänä päivänvaloa kuin ksenonvalojen.
Kalliisiin autoihin tehdään myös älykkäästi toimivia valoja. Ensin tulivat automaattipitkät. Nyt kehitys on tuonut valoihin varjostuksen, mustan alueen, joka estää vastaantulijan tai edellä ajavan autoilijan häikäistymisen, vaikka muualle auton eteen kohdistetaan koko ajan maksimimäärä valoa.
Mercedes-Benzin uuden E-sarjan Multibeam Led -ajovaloissa kummassakin umpiossa on 84 yksittäin toimivaa led-polttimoa, joiden toiminta säätyy valaistusolosuhteiden perusteella tarkasti ja täsmällisesti muita tien käyttäjiä häikäisemättä. Multibeam Led -osakaukovalojen teho on jopa 2,5 kertaa perinteisiä lähivaloja parempi.
Varjostusautomatiikassa on erikoisiakin piirteitä: esimerkiksi Volvo S90:ssä se ei kuulemma toimi moottoriteillä, koska niillä ajettaessa on vaihtelevien olosuhteiden vuoksi vaikea arvioida häikäisyvaaraa.
Led-valoilla huonompi tulos
Viime vuosikymmenellä monissa automalleissa oli kaksoisksenonit ja halogeeniapukaukovalot. Tällä yhdistelmällä autoihin saatiin usein niin hyvät valot, että nykyautot eivät vedä niille vertoja. Parhaimmillaan leveäkeilaiset kaksoisksenonit ovat yltäneet halogeeniapukaukovalojen kanssa jopa kahdensadan metrin kantamaan.
Vaikka led-valojen hyötysuhde on hyvä, monen automallin valot ovat heikentyneet niiden yleistyttyä.
Esimerkiksi Toyota Aurikseen viime vuonna tulleet led-valot ovat valoteholtaan niitä edeltäneitä kaksoisksenoneita heikommat. Toyota Priuksessa ledejä ei ole riittävästi, jolloin kaukovalojen kantama jää lyhyeksi ja Audin led-valot jättävät toivomisen varaa. Mazda CX-3:n led-lähivalot ovat hyvät, mutta kaukovalot tehottomat ja Ford Mondeonkin valot ovat selvästi huonontuneet takavuosista.
Renault Espacen linssein toteutetuilla ledeillä kaukovalojen leveys ja kantama ovat heikot. Led-valojen heikkous näkyi hyvin esimerkiksi Tekniikan Maailman vertailussa alkuvuodesta 2015, jolloin Opel Insignian kaksoisksenonvalot olivat ratkaisevasti paremmat kuin kilpailijoiden led-valot.
Kalliista autoista löytyy kuitenkin hyviäkin ledeillä tehtyjä kaukovaloja kuten Volvo XC90:stä, Mercedes-Benz CLS:stä, BMW X5:stä sekä Lexuksen NX300 F-Sport- ja GS 450 -malleista.