Suomessa rekisteröitiin 74 072 uutta henkilöautoa vuonna 2024. Ensirekisteröinnit vähenivät edellisestä vuodesta 15,4 prosenttia. Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Suomessa rekisteröitiin keskimäärin yli 130 000 uutta henkilöautoa vuodessa.
Uusien autojen pienten rekisteröintimäärien ja autokannan hidastuneen poistuman takia henkilöautokannan keski-ikä nousi viime vuonna 13,6 vuoteen, Autoalan Tiedotuskeskus kertoo.
Vuonna 2023 henkilöautojen keski-ikä oli 13,2 vuotta. Tanskassa henkilöautokannan keski-ikä vuonna 2022 oli 8,9 vuotta, Ruotsissa 10,7 vuotta ja EU-maissa keskimäärin 12,3 vuotta.
Vanhin autokanta löytyy Suomessa Kainuusta, siellä henkilöautojen keski-ikä on jo 15,9 vuotta. Nuorin autokanta on puolestaan Uudellamaalla, jossa keski-ikä henkilöautoissa 11 vuotta.
Autokannan kasvaneesta keski-iästä kertoo myös kierrätykseen palautuneiden autojen iän kasvu – se oli viime vuonna jo 22,8 vuotta, kun vielä viime vuosikymmenen alussa kierrätykseen palautui noin 20-vuotiaita autoja.
Nykyisen autokannan ikärakenteella pitäisi rekisteröidä noin 140 000 autoa vuodessa, jotta autokannan keski-iän nousu taittuisi. Mikäli autot tulisivat kierrätykseen keskimäärin vuoden tai kaksi nykyistä nuorempina, vaikuttaisi sekin positiivisesti autokannan keski-ikään ja siten liikenteen päästöihin ja liikenneturvallisuuteen.
Ladattavia autoja jo kymmenen prosenttia autokannasta
Autokannasta jo yli kymmenen prosenttia on ladattavia autoja.
Vuonna 2024 ensirekisteröidyistä autoista liki puolet oli ladattavia. Täyssähköautojen osuus oli 29,5 prosenttia ja lataushybridien 20,1 prosenttia. Osuudet laskivat hieman vuodesta 2023, jolloin vuosien 2021–2022 komponenttipulan aikaan tilatut autot tulivat ensirekisteröintiin.
Kansainvälisessä vertailussa Suomi on korkealla uusien sähköautojen ensirekisteröinneissä kuten muutkin Pohjoismaat. Täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä vuonna 2024 oli Norjassa 88,9 prosenttia, Ruotsissa 35 prosenttia ja Tanskassa 51,5 prosenttia. EU:n keskiarvo sähköautojen ensirekisteröinneissä tammi-marraskuussa oli 13,4 prosenttia.
Kappaleissa mitattuna täyssähköautojen ensirekisteröintien määrä on Suomessa kuitenkin vaatimaton, 21 868 kappaletta vuonna 2024, eikä vastaa päästötavoitteiden vaatimaa vauhtia.
Vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannustin on edistänyt henkilöautojen sähköistymistä
Sähköautojen osuus on kasvanut nopeimmin työsuhdeautokannassa. Täyssähköautojen osuus ensirekisteröidyistä työsuhdeautoista kasvoi jo 45,1 prosenttiin.
Täyssähköisten työsuhdeautojen verotusarvosta on vuodesta 2021 alkaen tehty vähennys, joka on lisännyt huomattavasti niiden osuutta työsuhdeautokannassa. Verokannuste jatkuu vuoden 2029 loppuun asti.
"Työsuhdeautot ovat hyvä reitti autokannan sähköistymiseen, sillä ne vapautuvat vaihtoautomarkkinoille noin 3–4 vuoden iässä ja lisäävät ladattavien autojen tarjontaa käytettyjen autojen markkinoilla. Näin yhä useammalla kotitaloudella on mahdollisuus hankkia uudehko vähäpäästöinen auto. Verokannusteen jatkaminen oli hallitukselta tärkeä päätös ja on ylivoimaisesti edullisin päästövähennystoimi taakanjakosektorilla, johon liikenne kuuluu", toimitusjohtaja Tero Lausala Autoalan Keskusliitosta sanoo tiedotteessa.
Käytettyjen autojen markkinalla vilkasta
Vuonna 2024 Suomessa tehtiin noin 618 000 käytetyn henkilöauton kauppaa, joista hieman yli puolet autoliikkeissä.
Autoliikkeiden käytettyjen henkilöautojen kauppa kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 4,8 prosenttia. Pakettiautoja myytiin käytettyinä noin 72 500, joista noin 42 prosenttia autoliikkeissä. Käytettyjen pakettiautojen kauppaa autoliikkeistä käytiin noin 6,6 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Alle 10-vuotiaista vaihtoautoista valtaosa, noin 85 prosenttia, myydään autoliikkeissä. Kotitalouksien välisessä kaupassa omistajaa vaihtavien henkilöautojen keski-ikä on noin 20 vuotta.
Vaihtoautojen käyttövoimajakauma noudattelee autokannassa olevien autojen jakaumaa. Ladattavien autojen osuus autoliikkeiden käytettyjen autojen kaupassa kasvoi vuonna 2024 noin 14,1 prosenttiin, kun se edellisenä vuonna oli noin 11 prosenttia.
Autokauppaan vauhtia kierrätyskampanjalla
Autokannan uusiutumista voitaisiin nopeuttaa kierrätyspalkkiolla, mikä lisäisi uusien autojen kysyntää ja poistaisi samalla autokannasta elinkaarensa päässä olevia autoja.
Kierrätyspalkkiokampanjassa kuluttajalle maksettaisiin 1 000–2 000 euron kierrätyspalkkio, joka käytettäisiin uuden auton hankintaan. Aiemmat kampanjat ovat kannustaneet uuden auton hankintaan tavanomaista ostajaa nuorempia ja pienituloisempia asiakkaita sekä tavallista enemmän naisia.
Autokannan ripeämpi kierto vähentäisi päästöjä ja fossiilisten polttoaineiden kulutusta liikenteessä. Samalla liikenneturvallisuua parantuisi, sillä uudet autot ovat keskimäärin huomattavasti turvallisempia kuin niiden 15–20 vuotta vanhat edeltäjät.
"Ilman autokantaa uudistavia toimia liikenteen vuodelle 2030 asetettuja päästövähennystavoitteita ei ole mahdollista saavuttaa muutoin kuin uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta roimasti korottamalla. Tämä puolestaan nostaa rajusti polttoaineen hintaa", toimitusjohtaja Tero Kallio Autotuojat ja -teollisuus ry:stä sanoo.
Minna Petäinen
