Suomessa arviolta vain 4–5 prosenttia käytetyistä autoista kuntotarkastetaan. Toistaiseksi kuntotarkastustoimintaa ovat käyttäneet lähinnä vaihtoautoliikkeet ja leasingyhtiöt, mutta myös kuluttajalle tarkastuksesta voi olla hyötyä.
”Autodiilerille on iso etu, että vaihtoauto on tarkastettu, mutta kuluttajallekin on hyötyä siitä, että kuntotarkastus on tehty riippumattoman tahon toimesta”, K1 Katsastuksen maajohtaja Per V. Rasmussen sanoo.
Alan ammattilaisten mukaan esimerkiksi Englannissa kuntotarkastuksia käytetään paljon, mutta Suomessa kuntotarkastusmarkkinat ovat vielä aika kehittymättömät – varsinkin yksityisasiakkaiden puolella kuntotarkastusten käyttö on toistaiseksi ollut varsin vähäistä. K1-ketjun edustajat kertovat, että Suomessa vain 4–5 prosenttia käytetyistä autoista kuntotarkastetaan. ”Siinä on paljon mahdollisuuksia bisneksen kasvattamiseen”, he toteavat.
Tarjontaa on kyllä ollut pitkään. Autoliito oli 1980–90-lukujen taitteessa mukana Kuntotesti Oy:ssä, jonka Malmilla sijainneella tarkastusasemalla tehtiin varsin perusteellista työtä ja Moottori-lehti käytti asemaa käytettyjen autojen testeissään. Kuntotestin markkinointi ei kuitenkaan toiminut ja asema lopetti toimintansa keväällä 1990.
Sittemmin vuonna 1994 kuntotarkastukset aloittanut Autotohtori on ollut alan tunnetuin brändi, mutta muitakin vaihtoehtoja on tarjolla. K1 Katsastajat tekee kuntotarkastuksia ja myös Helppo katsastus on tarkastanut autoja muun muassa yhteistyössä Autoliiton kanssa. Helppo katsastuksen kenttäpäällikkö Ilkka Vento kertoo, että he ovat parasta aikaa uudistamassa tarkastustoimintaansa. Tähän asti sillä on ollut aika vähän kysyntää.
Tuontiautoissa potentiaalia
Toistaiseksi kuntotarkastustoimintaa ovat käyttäneet lähinnä vaihtoautoliikkeet ja leasingyhtiöt. Esimerkiksi yksi Suomen suurimmista autokauppiaista, Laakkonen, mainostaa Autotohtorin kuntotarkastamia vaihtoautoja. Leasingyhtiöistä ALD käyttää Eva Carin ja Secto In Carin tarkastuspalveluja.
”Kuntotarkastus tuotteena kehitettiin ammattilaisten käyttöön ja autodiilerit käyttävät testausta vaihtoautokaupassa. Tarkastuksia on vasta hiljattain alettu markkinoida kuluttajille”, K1 Katsastuksen maajohtaja Per V. Rasmussen kertoo.
Ajankohta on sopiva, sillä mitä enemmän yritysten ohella myös yksityishenkilöt liisaavat autoja, sitä enemmän on markkinoita leasingistä palautuvien autojen tutkimisessa. Myös käytettyjen autojen kasvanut yksityistuonti on Rasmussenin mukaan lisännyt tarkastuspalvelujen käyttöä.
Laajempi tarkastus
Rasmussenilla on taustakokemusta autokaupasta, sillä hän on toiminut Mercedes-Benzin edustajana niin kotimaassaan Tanskassa kuin Lähi-Idässäkin. Sen jälkeen hän on perehtynyt kansainvälisesti katsastus- ja tarkastustoimintaan K1-ketjun omistavan, seitsemässäkymmenessä maassa toimivan Applus+-konsernin palveluksessa.
Rasmussen on nähnyt tarkastustoiminnan kasvun Tanskassa ja uskoo, että sama on mahdollista Suomessakin.
K1-ketju on kuntotarkastanut Suomessa jo kymmeniätuhansia autoja.
”Katsastus keskittyy lain vaatimiin turvallisuustekijöihin. Sen sijaan kuntotarkastuksessa tarkastellaan, kuuluuko moottorista ylimääräisiä ääniä, onko korissa kuhmuja ja toimiiko kaikki auton elektroniikka”, K1 Katsastuksen markkinointijohtaja Ville Rutanen kertoo.
Asiakas auton alle
Kuntotarkastusten ohella K1 Katsastajat pyrkivät kehittämään myös katsastustoimintaa asiakkaita entistä paremmin palvelevaan suuntaan.
”Me haluamme asiakkaat omien autojensa alle katsomaan, miltä heidän autonsa näyttää, ja pyrimme neuvomaan heitä, miten pitää autosta huolta. Teemme jokaisessa katsastuksessa korroosiotarkastuksen ja jos auto on hyvässä kunnossa, suosittelemme ruostesuojausta niin että ajokki säilyisi ehjänä jatkossakin. Neuvojen muodossa asiakas saa tavallista paremman vastineen katsastuksesta maksamalleen rahalle”, Rutanen sanoo.
Tietoa alustan kunnosta
Tarkastajan huomiot ja neuvonta tekevät niin katsastuksesta kuin kuntotarkastuksesta huomattavasti havainnollisempia ja hyödyllisempiä kuin pelkät katsastus- ja tarkastustodistukset. K1 Katsastajien tarkastaja Mikael Kauppisen ja tiimipäällikkö Harri Heinosen Vantaan Koivuhaan toimipisteessä tekemät kuntotarkastukset antoivat monenlaista osviittaa auton kunnosta ja tulevista korjaustarpeista.
Kuntotarkastus kertoo eniten auton alustan osien kunnosta. Sen sijaan moottorille ei tehdä mitään mittauksia vaan sitä vain kuunnellaan ja katsellaan pintapuolisesti. Esimerkiksi tarkastetun auton jäähdyttimen huono kunto ei herättänyt tarkastajan huomiota.
Reilut 202 000 kilometriä ajetussa BMW:ssä alusta oli hyvässä kunnossa, koska autosta on pidetty hyvää huolta ja niin tukivarsia kuin palloniveliä vaihdettu. ”Raidetangossa on alkava pieni välys, se tulee jossain vaiheessa korjattavien asioiden listalle. Ja vakaajan runkopusla on kyllä eläneen näköinen, onko autosta kuulunut napsutusta nimismiehenkiharoissa ajettaessa?” Heinonen kysyi.
Voimansiirrossa useampikin kohta pisti tarkastajan silmään: ”Tasauspyörästön liitos vetariin pikkaisen hikoilee, samoin kohta laatikosta kardaaniin.” Tarkastajan erityistä huomiota herätti tasauspyörästöstä kuuluva rutina, kun takapyörää pyöräytti.
Ei pelkkiä numeroita
Molemmilla K1:n tarkastajilla vaikuttaa oleva hyvä tuntuma siihen, miten autojen tulisi käyttäytyä.
”Tässä työssä kuulostelee koko ajan sitä, miltä auto tuntuu sen lisäksi, mitä arvot näyttävät”, Heinonen toteaa.
”Tämä BMW kulkee hienosti, se ei hae eikä ole rauhaton vaan hyvin levollinen ajaa”, Harri Heinonen kommentoi alustaltaan hyväkuntoista E39-korimallin BMW:tä, joka edustaa asianharrastajien erityisesti arvostamaa 5-sarjan sukupolvea.
”Onhan tämä hieno auto, säilynyt niin hyvin pelleiltäänkin. Vaalea sisustus ja kattoverhoilukin ovat hämmästyttävän hyvässä kunnossa.”
Teksti ja kuvat: Juha Partanen
Kuva: Patrik Lindström
