Talvirenkaiden vaihtamisen ajankohta lähestyy. Mitä kaikkea autoilijan on hyvä tietää renkaista ja niihin liittyvistä turvallisuusasioista?
Suomi on pitkä maa, eikä renkaanvaihdon ajankohdan valitseminen ole ihan helppoa. Loka-marraskuussa eteläisessä Suomessa voi olla lähes kesäkeliä vastaavat tieolosuhteet, kun taas Pohjois-Suomessa on jo lunta ja säännöllisesti myös pakkasta.
Nastattomat talvirenkaat helpottavat tilannetta, koska ne voi vaihtaa alle hieman ennakoiden, vaikka sää tai keli ei vielä vaatisi talvirenkaita.
Moni autoilija ei mielellään ennakoi nastarenkaiden kanssa samalla tavalla. Ne olisi parasta vaihtaa alle vasta kun talvi oikeasti alkaa, mutta miten löytää tuo oikea hetki?
Yleispätevää nyrkkisääntöä oikealle hetkelle ei ole. Syksyllä on seurattava ilmojen kylmenemistä sekä sääennusteita ja yritettävä valita itselle sopiva hetki.
Sopiva hetki voi vaihdella myös ajamisen tarpeen ja luonteen takia. Jos et voi jäädä ensimmäisen pakkas- tai lumikelin tultua kotiin etätöihin, renkaan vaihto kannattaa ennakoida siten, että talvi ei yllätä.
Nykyinen lainsäädäntö sallii kesärenkailla ajamisen milloin tahansa – vaikka joulu tai tammikuussa – mikäli sää tai keli ei edellytä talvirenkaita.
Tämä voisi ainakin teoriassa mahdollistaa Etelä-Suomessa lauhana talvena autoilun kokonaan ilman talvirenkaita. Se edellyttäisi, että niinä muutamana aamuna, jolloin keli ei ole kesäinen, et ajaisi lainkaan autolla.
Useimpina vuosina talvikautta on Etelä-Suomessakin sen verran, että tällainen kikkailu ei onnistu. Ei ainakaan, jos autoilutarvetta on säännöllisesti.
Mitä sanoo tieliikennelaki?
Talvirenkaita on käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää. Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla tuolloin vähintään 3,0 mm.
Tieliikennelain perustelujen mukaan talvirenkaiden käyttöä edellytetään tieolosuhteissa, joissa alueen tieverkolla (myös pienemmät tiet huomioon ottaen) olisi tarve käyttää talvirenkaita olemassa olevan tai mahdollisen liukkauden vuoksi.
Talvirenkaita ei kuitenkaan tarvitse käyttää esimerkiksi ajoneuvon katsastukseen liittyvissä tilapäisissä, enintään 20 km:n pituisissa siirroissa.
Jos tätä lakitekstiä pitäisi jotenkin yksinkertaistaa käytäntöön, se voisi kuulua näin: Jos tiellä on lunta tai jäätä, sinulla on oltava talvirenkaat. Ja sääntö on siis voimassa 1.11.–31.3. Esimerkiksi toukokuussa laki ei edellytä talvirenkaiden käyttöä, vaikka tiellä olisi lunta tai jäätä.
Nastarenkaita saa lain mukaan käyttää samana ajanjaksona, jolloin kelin mukaan on käytettävä talvirenkaita, siis marraskuun alusta maaliskuun loppuun.
Laki tosin sallii nastarenkaiden käytön muinakin ajankohtina, mikäli sää tai keli on talvinen. Lisäksi laissa mainitaan, että henkilöauton renkaat saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tienpintaa
Kesärenkaista tieliikennelaki antaa seuraavanlaisen määräyksen: Henkilöauton kesärenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 1,6 mm. Samalle akselille asennettavien renkaiden tulee olla mitoiltaan, rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaiset.
Mikä on talvirengas?
Ammattimainen rengasliike tuskin myy kenellekään sellaisia renkaita, jotka voisivat olla pito-ominaisuuksiltaan huonoja tai epäilyttäviä pohjoismaisessa talvessa. Joskus epäilyttäviä renkaita voi tietysti tulla vahingossa, esimerkiksi käytetyn auton hankinnan yhteydessä, jos auto on ollut aiemmin käytössä Pohjolan ulkopuolella.
Jos renkaassa on M+S-merkintä, sillä saa ajaa talvella, eli rengas on hyväksytty myös talvikäyttöön. Tämä merkintä ei kuitenkaan takaa oikeastaan minkäänlaisia pito-ominaisuuksia, koska merkinnän käyttö on melko vapaata.
Rengasvalmistaja voi merkitä renkaan M+S-merkinnällä, jos se katsoo aiheelliseksi. Pohjolan talviolosuhteisiin tällainen rengas voi olla täysin sopimaton, vaikka onkin laillinen vielä siirtymäkauden ajan 30.11.2024 saakka. Tämän jälkeen tällaista rengasta ei hyväksytä Suomessa talvirenkaaksi.
Uudempi hyväksymismerkintä talvirenkaalle on 3PMSF-merkintä, eli ns. vuori ja lumihiutale -merkki. Merkin ulkoasu on kolmesakarainen vuori, jonka sisällä on lumihiutale.
Tämän merkinnän käyttö ei ole yhtä vapaata kuin M+S. Renkaan on läpäistävä talvipitotesti, joten merkintä takaa ainakin kohtuulliset pito-ominaisuudet talviolosuhteisiin. Tämän merkin yhteydessä käytetään lisänä M+S-merkintää.
Kaikkein uusin merkki on jääpitomerkki, joka on kolmio, jonka keskellä on rikkoutuvaa jäätä kuvaava symboli.
Tämä merkki on myös ansaittava testien kautta, ja merkki kertoo siitä, että rengas aidosti toimii ja on turvallinen pohjoismaisissa talviolosuhteissa.
Tätä kolmiomerkkiä ei ainakaan toistaiseksi paisteta renkaan kylkeen, kuten lumihiutalemerkkiä, vaan merkki löytyy uuden renkaan infotarrasta.
Mitä uuden renkaan infotarra kertoo, entä renkaan merkinnät?
Renkaan energialuokka kertoo vierintävastuksesta, joka tällä renkaalla on C-luokassa. Polttoaineen (tai sähkön) kulutus ajettaessa on pienempi, jos energialuokka on parempi.
Energiamerkinnän vieressä on renkaan märkäpitoluokka, joka tällä renkaalla on parasta A-luokkaa. Nämä kaksi merkintää on helppo lukea, koska merkintätapa vastaa kodinkoneiden energialuokkamerkintää.
Muita pakollisia ilmoitettavia tietoja ovat renkaan melutaso (tässä 72 dB) sekä talvirengasmerkinnät, mikäli kyseessä on talvirengas. Mitä pienempi dB-numero, sitä hiljaisempi rengas.
Melumerkinnän vieressä on vuori ja lumihiutale -merkki, eli kyseessä on talvirengas.
Lisäksi lumihiutaleen vieressä on jääpitomerkki, joka kertoo, että rengas täyttää pohjoismaiseen talvikäyttöön asetetut jääpitovaatimukset.
Yleensä ympyröity nelinumeroinen merkki, tässä 2419, kertoo renkaan valmistusajankohdan viikko ja vuosi. Tässä siis viikko 24 vuonna 2019.
Tämä on tärkeä merkintä, jos esimerkiksi olet ostamassa käytettyä autoa. Tarkista, kuinka vanhat renkaat autossa on.
Viiden vuoden ikäinen rengas on vielä täysin hyvä ja turvallinen, jos se ei ole kulunut liiaksi. Tätä vanhempiin renkaisiin kannattaan suhtautua varauksin ja 10 vuotta on jo selkeästi vaihtoikä.
1. 235 renkaan leveys millimetreinä
2. 55 renkaan profiilisuhde, eli renkaan sivun suhde kulutuspinnan leveyteen, tässä renkaassa renkaan sivun korkeus on 55 % kulutuspinnan leveydestä, mitä pienempi numero, sitä matalampi rengas
3. R=Radial, eli vyörengas
4. 19, vannekoko, vanteen halkaisija tuumina
5.101 painoindeksi, tämä on katumaasturin rengas, jossa on melko korkea painoindeksi
6. V nopeusluokka, tässä V, eli rengas on turvallinen 210 km/h nopeuteen saakka, Suomen olosuhteissa melko merkityksetön tieto
Ympärivuotiset renkaat
Viime aikoina on noussut keskusteluun mahdollisuus ajaa samoilla renkailla vuoden ympäri. Aika näyttää tulevatko tällaiset renkaat ja tällainen käytäntö yleistymään.
Muutamissa sähköautoissa tällaisia Allseason-renkaita on jo näkynyt. Yhtenä esimerkkinä Volvo on ilmoittanut haastavansa perinteisen kesä- ja talvirengaskäytännön varustamalla täyssähköautonsa ympärivuotiseen käyttöön soveltuvilla renkailla.
On kuitenkin selvää, että tällainen myös kesäkaudelle soveltuva rengas ei yllä talviominaisuuksiltaan puhtaiden talvirenkaiden tasolle.
Volvo huomauttaakin tiedotteessa asiasta: ”Perinteiset kitka- tai nastarenkaat ovat turvallisin ratkaisu asiakkaille, jotka asuvat tai käyvät alueilla, joilla talviolosuhteet ovat ankarat ja lumella tai jäällä ajaminen on yleistä.”
Volvon asiakas voi siis tehdä valinnan itse, ja halutessaan jatkaa perinteistä kesä- ja talvirengaskäytäntöä.
Turvallisuuden ratkaisee lopulta ajotapa
On selvää, että pääasiassa märkiin tieolosuhteisiin tarkoitetut Keski-Euroopan kitkarenkaat eivät ole oikea valinta Pohjolan talveen. Sain kuitenkin muutama vuosi sitten käytännön muistutuksen siitä, että turvallisuus on lopulta kiinni kuljettajasta ja tämän ajotavasta.
Minulla sattui olemaan aivan uusi Keski-Euroopan kitkarengassarja käyttämättömänä. Se oli tullut Espanjasta Suomeen tulleen auton mukana.
Vaimon sisko sattui mainitsemaan tuolloin keväällä kylässä ollessaan, että hän tarvitsisi uudet renkaat. Möin hänelle nuo Keski-Euroopan kitkat sopuhintaan sillä ehdolla, että hän ei ajaisi niillä talvella. Varoittelin siitä, että näiden renkaiden jääpito on huomattavasti huonompi kuin pohjoismaisilla kitkarenkailla.
Hän kuitenkin jatkoi kesän jälkeen – ohjeistani huolimatta – ajamista samoilla renkailla. Huomasin asian vasta joskus talven loppupuolella.
Kysyin sitten, että etkö ole huomannut sitä, että renkaat ovat liukkaat jäisellä kelillä. Hän vastasi, että ei ole huomannut mitään eroa aikaisempiin nastarenkaisiin verrattuna. Olin neuvoton. En oikein voinut enää kieltääkään ajamista, ja hän jatkoi samoilla renkailla vielä pari vuotta vaihtamatta.
Kyseinen henkilö hidastaa vauhtia hyvin tunnollisesti aina kelin mukaan. Mitä huonompi keli, sitä hitaampaa hän ajaa ja varoo erityisesti kaarteissa ja risteyksissä. Itse asiassa hän ajaa juuri sillä tavalla kuin meidän jokaisen pitäisi ajaa talvella vaihtelevissa keleissä.
Tämä oli hyvä muistutus siitä, että järkevä ajotapa lopulta ratkaisee enemmän kuin mikään muu. Pito-ongelmistahan kärsivät talvella yleensä vain ne, jotka eivät osaa sovittaa ajonopeuttaan olosuhteiden mukaiseksi.
Huolla heikentynyt ajotuntuma heti kuntoon
Renkaat ovat autossa säädetty tarkkaan tiettyyn asentokulmaan. Tämä renkaan asento voi muuttua esimerkiksi auton tärähtäessä voimakkaasti terävään kuoppaan tai katukivetykseen. Muutos voi olla pieni, esimerkiksi pari millimetriä, mutta se saattaa aiheuttaa muutosta auton ajettavuuteen.
Auto joko puoltaa jompaankumpaan suuntaan suoraan ajettaessa, ohjauspyörä ei ole aivan suorassa suoraan ajettaessa tai auto tuntuu normaalia levottomammalta. Jos huomaat tällaista muutosta auton käyttäytymisessä, kannattaa viedä auto korjaamolle tai rengasliikkeeseen, jossa tarkistetaan ja tarvittaessa säädetään asentokulmat takaisin tehdasasetuksiin.
Virheellisen asentokulman voi huomata myös renkaan epätasaisena kulumisena. Rengas saattaa kulua voimakkaasti esimerkiksi ulkosyrjältään.
Jos huomaat epätasaista kulumista, asentokulmat kannattaa korjauttaa kuntoon mahdollisimman pian. Pyörän virheasento myös lisää polttoaineen kulutusta ja kuluttaa rengasta ennenaikaisesti.
Kuusi tärkeää rengaspointtia syksyn liikenteeseen
1. Tarkasta renkaiden urasyvyys. Lain vaatima urasyvyys kesärenkaalle on 1,6 mm, mutta alle 4 mm urat voivat olla turvallisuusriski sateella. Vähennä nopeutta sateella. Talvirenkaan minimi urasyvyys on 3 mm.
2. Tarkasta renkaiden ilmanpaineet. Oikeat rengaspaineet takaavat hyvän ajettavuuden ja säästävät sekä polttoainetta että rengasta kulumiselta. Jos auto on täynnä kuormaa, lisää paineita 0,2 baria ohjearvoa korkeammaksi.
3. Tarkasta ilmanpaine myös vararenkaasta. Tutustu auton työkaluihin rengasrikon varalta. Jos autossasi on paikkaussarja, opettele sen käyttö jo ennakkoon lukemalla ohjeet.
4. Jos yksi renkaan pulteista on erilainen, varkauden estävä lukkopultti, varmista että tiedät missä sen avain on. Muuten edes ammattilainen ei pysty vaihtamaan rengasta tien päällä.
5. Tallenna puhelimeesi tärkeimmät puhelinnumerot rengasrikon tai muun matkan katkeamisen varalta. Esimerkiksi Autoliiton tiepalvelunumero (0200 8080) ja oman vakuutusyhtiön hätäpalvelunumerot.
7. Muista renkaiden vaihdon jälkeinen rengaspulttien jälkikiristys. Tarkista pulttien kireys ensimmäisten ajojen, esim. 100 km jälkeen.
Markus Nieminen
Juttua varten haastateltu Nokian renkaiden asiantuntijaaMatti Morria.
