Mercedes-Benzin designerit ahertavat Italiassa Como-järven rannalla palatsimaisessa Villa Salazarissa, jossa työskenteli aiemmin muodin huippunimi Gianni Versace. Muotoilu kulminoituu nyt luksukseen.
Uusien autojen linjoja piirtäneet omien muotoilustudioidensa nimimiehet olivat aikoinaan tunnettuja tähtiä. Nyt autojen muotoilijat ovat palaamassa parrasvaloihin autonvalmistajien sisällä vaikuttavina johtajina kuten Mercedes-Benzin Gorden Wagener.
Etenkin italialaiset koriräätälit olivat aikoinaan käsitteitä niin eksklusiivisten urheiluautojen ja prototyyppien kuin myös kansanautojen muotoilijoina.
Pininfarinana tunnettu Battista ”Pinin” Farina ja hänen poikansa Sergio muotoilivat lukuisten Fiatin, Alfa Romeon, Lancian ja Ferrarin mallien ohella muun muassa englantilaisen Austinin malleja kuten A40 Farinan, joka kantoi designerin nimeäkin, ja A55 Cambridgen sekä ranskalaiselle Peugeotlle 404:n.
Giovanni Michelotti piirsi italialaisautojen ohella lukuisia englantilaisen Triumphin malleja ja Renault´lle varhaiset Alpinet A106, A108 ja A110 sekä saksalaiselle BMW:lle 700:n ja 1602/2002:n. Giuseppe ”Nuccio” Bertone puolestaan muotoili automalleja pienestä Fiat 850:stä monien maailman kauneimpana autona pitämään Lamborghini Miuraan.
Volkswagen Golfin ja Passatin ensimmäisten mallien suunnittelija Giorgetto Giugiaro on piirtänyt lukuisia Maserateja, Fiatin malleja Pandasta ja Unosta Cromaan, lukuisia 1980–90-lukujen Seateja, Lancian keskeiset 1980-luvun mallit, Renault´n mallit 19 ja 21 sekä Saab 9000:n.
Autovalmistajilla puolestaan oli ennen vanhaan palveluksessaan neroja, jotka suunnittelivat autoja niin, että muotoilijoille jäi lähinnä tehtäväksi piirtää suunnitelmat puhtaiksi kuten Alec Issigoniksen kehittäessä Minin.
Jaguarin perustaja William Lyons oli jopa niin erikoinen herra, että hän vastasi koko yhtiön johtamisen ohella merkkinsä mallien muotoiluperusteista XJ6:n ensimmäisen mallisarjan ilmestymiseen 1968 saakka. Hänen jälkeensä italialainen Pininfarinan toimisto uudisti XJ6:n ilmettä kattolinjaa myöten kun Series III -mallisarja esiteltiin 1979.
Designereista yritysten brändilähettiläitä
Viime vuosina designereiden persoona on taas korostunut autojen markkinointiviestinnässä. Jotkut valmistajat ovat tehneet muotoilujohtajistaan brändinsä rakennuspuita kuten Jaguar Ian Callumista ja Kia Peter Schreyerista. Samaan aikaan käynnissä on alan vaikuttajien sukupolvenvaihdos, kun sellaiset tunnetut nimet kuin Volkswagenin Walter de Silva ovat jättäneet tehtävänsä seuraajilleen.
Ruotsalainen GranTurismo-lehti esitteli hiljattain autodesignereiden tämän hetken kolmekymmentä tähteä. Jutun kärjessä oli kaksi lehden akateemikoksi kutsumaa kaveria, Art Center College of Designin amerikkalainen Stewart Reed ja Royal College of Artin englantilainen Dale Harrow, jotka ovat ”muotoilleet” autovalmistajien muotoilujohtajia.
Autonvalmistajien päädesignereiden joukossa on varsin iäkkäitäkin herroja kuten Geelyn 68-vuotias Peter Horbury, joka on Volvoja muotoillut vanha kettu, ja 66-vuotias Tokuo Fukuichi, joka on monien Toyotan ja Lexuksen muotojen takana, niistä viimeisimpien joukossa ovat uusin Toyota Prius villeine takavaloineen ja Lexuksen NX-crossover sekä LC500-urheiluauto.
Mielikuvan nuorennusleikkaus
Yksi voimakkaasti designiin panostanut merkki on Mercedes-Benz, joka on onnistunut tekemään loikan teknisesti laadukkaasta ja edistyksellistä mutta mielikuvaltaan konservatiiviseksi aikaa myöten vaipuneesta autosta selvästi nuorekkaampaan ilmeeseen. Samalla valmistaja Daimler-Benz on vahvistanut Mercedeksen alabrändejä niin, että Sindelfingenissä puhutaan nykyään neljästä brändistä, jotka ovat Mercedes-Benz, Mercedes-AMG, Maybach ja EQ.
Mercedes-Benzin muotoilujohtaja, 49-vuotias Gorden Wagener on pitkästä kokemuksestaan huolimatta ammattikuntansa nuorimmasta päästä. Tosin kovimmilla kilpailijoilla Audilla ja BMW:llä on nyt vielä nuoremmat päädesignerit, sillä Audin Marc Lichte on vuotta nuorempi ja Škodalta BMW:lle viime vuonna loikannut guru, slovakki Jozef Kaban vain 45-vuotias.
Wagener on ollut stuttgartilaisvalmistajan palkkalistoilla vuodesta 1997, ja heinäkuun alussa 2008 hänestä tuli 39-vuotiaana Mercedes-Benzin koko historian vasta viides designjohtaja. Wagenerin läpimurto oli A-sarjan kolmas sukupolvi, joka muutti pikku-Mersun luonteen totaalisesti. Sittemmin hänen luomansa menestys on palkittu paikalla Daimlerin hallituksessa.
Soittaja bändissä
Kun kysyn Wagenerilta, olemmeko palaamassa Pininfarinan ja hänen kollegojensa aikoihin, jolloin designerit olivat tunnettuja hahmoja, hän kieltää olevansa mikään rock-tähti.
”Me muotoilijat emme ole tähtiä vaan soittajia bändissä, mutta merkityksemme on kasvamassa, mistä kutsumiseni johtokuntaan on esimerkki.”
Tähteyttä kohti Wagener tuntuu kuitenkin olevan menossa. Mercedes-Benz design essential 2.0 -lehdistöpäiviin osallistuneet toimittajat saivat kotiin viemisiksi ison ja painavan hopeakantisen kirjan, jonka nimi ”Global Design Travel Log Gorden Wagener” jo kertoo, mistä on kysymys. Laadukkaasti tehty 92-sivuinen paksulle paperille painettu kuvakirja kuljettaa lukijaa Mercedeksen muotoilujohtajan mukana ympäri maailmaa niin Euroopasta USA:han ja Brasiliaan kuin Japaniin, Kiinaan ja Intiaankin.
Esimerkiksi Italiassa Como-järven rannalla Mercedes-Benzin designerit työskentelevät palatsimaisessa Villa Salazarissa, jossa aiemmin toimi muodin huippunimi Gianni Versace.
Moderniksi luksusyhtiöksi
Paitsi että Wagener on julkisuuteen sopiva komea, nuorekas ja esiintymistaitoinen kaveri, hän on myös uudistanut johtotähden ilmettä niin että Mercedes-Benzin myynti on ollut kasvusuunnassa, ja se on ohittanut arkkikilpailijansa BMW:n. Kuuleman mukaan Daimleria byrokraattisempi BMW tuntuu saksalaisten mielestä pudonneen Mercedeksen vauhdista.
”Mercedes-Benz on muuttunut perinteisestä luksusyhtiöstä moderniksi luksusyhtiöksi”, hän luonnehtii muutosta.
Tämä ei kuitenkaan merkitse historian hylkäämistä vaan sieltä haetaan inspiraatioita soveltuvin osin. Esimerkiksi AMG-Mercedesten uusin maski on saanut innoituksensa vuoden 1952 Carrera Panamericana -kisaan osallistuneiden Mercedes-Benzin kilpa-autojen etusäleiköstä.
Ihmisen ja koneen väliin
Mercedes-Benzin muotoilustudion aulassa yhteen pylvääseen on koottu designiin liittyviä mietelauseita kuten designer Steve Rogersin toteamus ”tuotteen designin luominen on vuorovaikutuksen luomista” ja legendaarisen italialaisen muotoilijan Alberto Alessin sanat “hyvä design on ikuisuutta varten”. Jopa Leonardo da Vinci on otettu mukaan määrittelyllä “koruttomuus on hienostuneisuuden korkein muoto”.
Wagenerin mielestä designerit ovat ihmisiä, jotka tietävät, miten luoda kosketuspinta ihmisen ja koneen välille. ”Me designerit elämme tulevaisuudessa ja progressiivinen ylellisyys on tulevaisuutta”, hän sanoo.
”Pitää katsoa, mitä tulevaisuudesta saa irti, ei ennakoida tai ennustella sitä. Designerin päätehtävä on luoda fantasioita. Tuotemerkin edustajana sinulla ei ole vain asiakkaita vaan myös faneja, joiden suhtautuminen brändiin on suorastaan uskonnollista”, Wagener toteaa.
Wagenerin mukaan tavoitteena on luoda tuotteita, joita on hauska käyttää ja jotka ovat kauniita katsella. ”Teknologia on tärkeää ja se on avain ratkaisuihin”, hän korostaa.
Tunteisiin vetoavaa
Mercedes-Benzin muotoilustudiossa harmaaseen pikeepaitaan ja valkoisiin chinos-housuihin pukeutunut rennon näköinen Wagener jaksaa hymyillä, vaikka joutuukin istumaan satutettuaan lantionsa ratsastustapaturmassa.
Mercedes-Benzin brändin rakentamisessa kaikki tuntuu nykyään olevan häpeämättömän ylellistä. Wagenerin viesti on selvä: luxury – ylellisyys – on olennainen osa Mercedeksen ihmisten ambitiota. He näkevät Mercedes-Benzin luksusyhtiönä niin brändin, tuotteiden kuin kaiken uuden digitaalisen sisällön osalta.
Muotoilujohtajan mukaan Mercedes-Benzillä halutaan luoda kokonaisvaltaisia ylellisiä kokemuksia muuntamalla teknologiaa emotionaalisiksi kokemuksiksi.
”Työmme kulminoituu luksukseen. Meille siinä on vähemmän kyse materiaalisista arvoista – enemmänkin on kyse autenttisesta, tunteisiin vetoavasta kokemuksesta ja parhaasta mahdollisesta esteettisyydestä. Siksi olemme määrittäneet Mercedes-Benzille ja sen alabrändeille kullekin omaleimaisen, designfilosofiaamme perustuvan automerkkiestetiikan.
Näistä Mercedes-Benz ilmentää modernia ylellisyyttä ja Mercedes-Maybach äärimmäistä ylellisyyttä. Mercedes-AMG tekee vaikutuksen suorituskyvykkäällä ylellisyydellä ja ilmentää intohimoa voiman estetiikkaan siinä missä EQ näyttää tietä tulevaisuuteen edistyksellisellä ylellisyydellään”, Wagener erottelee yhtiön automerkkien ilmeitä.”
Tuotemerkin olemus esiin
Mercedes-Benzin mallihistoriasta löytyy lukuisia ajattomia klassikoita, ja yksi kaikkein suosituimmista mutta myös pelkistetyimmistä malleista on Pagodana tunnettu W113-korityypin SL-malli vuosilta 1963-1971. Sen designer, ranskalainen Paul Bracq piirsi myös ikonisen W115-korimallin pystylamppuisen, taksina aikoinaan hyvin tunnetun Mersun ja myöhemmin useita BMW:n ja Peugeot´n malleja.
Puhdaslinjaisuus oli tunnusomaista myös toisen Mercedes-Benzin maineikkaan designerin Bruno Saccon aikakauden, vuosien 1975-1999 malleille.
Nyt Mersujen designista vastaava Gorden Wagener uskoo Saccon tavoin pelkistettyyn ilmaisuun. ”Se on idean puhtaus, joka johtaa hyvään designiin”, Wagener toteaa kirjassaan, ja vuodesta 2009 lähtien Mercedes-Benzillä onkin työstetty Sensual Purity -muotoilufilosofiaa.
”Tämä filosofia ilmentää automerkkiemme olennaisimpia piirteitä – älyllisyyden ja tunteellisuuden kaksinapaisuutta”, Wagener hehkuttaa. Kirjassaan hän kertoo, että pähkinänkuoressa mersulaiset kutsuvat tätä bipolaarisuuden filosofiaa sanoilla hot and cool – kuuma ja viileä.
Wagener sanoo, että design saa brändin elämään: ”Meille muotoilu on ensisijaisesti automerkkiemme ja niiden arvojen visuaalinen ja kosketettavissa oleva ilmentymä. Design ilmentää brändimme sielua, inspiraatioitamme ja asiakkailta saamaamme vastakaikua. Päämääränämme on luoda johdonmukainen ja tunnistettava identiteetti sekä selvästi erottuva brändimaailma.”
Matkustamo kolmas paikka
Wagenerin mukaan etenkin digitaalisuuden murros asettaa myös muotoilijoille uusia haasteita.
”Uusi A-sarja on tästä hyvä esimerkki. Ensimmäisenä Mercedes-Benzin mallina siinä on täysin uusi multimediajärjestelmä MBUX (Mercedes-Benz User Experience). Uudella MBUX-sukupolvella viemme käyttöliittymädesignimme digitaaliseen maailmaan. Nivomme älykkään teknologian osaksi tunnepitoista kokonaiskokemusta. Ainutlaatuista tässä järjestelmässä on sen keinoälyyn perustuva oppimiskyky”, hän selitää.
Kun designjohtajalta kysytään, mikä trendi hänen mielestään hallitsee lähitulevaisuutta, Gorden Wagener sanoo autojen sisätilojen tulevan valtavan paljon nykyistä merkityksellisemmiksi.
”Niistä kehittyy ´kolmas paikka´ kodin ja työpaikan rinnalle. Tässäkin suhteessa A-sarja on hyvä esimerkki: Sen sisätiloihin olemme luoneet ainutlaatuisen, uuden tila-arkkitehtuurin, joka näkyy etenkin avantgardistisessa kojelaudassa. Ensi kertaa on luovuttu kokonaan mittariston yläpuolisesta lipasta.
Näin on syntynyt erilainen, aiemmin kokematon tilan tuntu, joka huokuu hyvän olon tunnetta ja lumoaa. A-sarjassa toteutuu se, mitä me kutsumme nimellä Sisätilat 2.0”, Wagener hehkuttaa.
Juha Partanen
