Polttoainekulut lohkaisevat monen liikkuvan ihmisen tuloista leijonanosan. Taloudelliselle, ennakoivalle ajotavalle on nyt kysyntää enemmän kuin koskaan.
Ennakoivassa ajotavassa on kaksi peruspilaria, joiden on oltava kunnossa ennen kuin voidaan puhua mistään muusta. Nämä kaksi asiaa ovat
1. katse ja ajatus kauas ja
2. välimatka edessä ajavaan tai laajemmin ajatellen: tilaa auton ympärille.
Jos nämä eivät toteudu, ajamista on lähes mahdotonta muilla keinoilla korjata ennakoivaksi.
Lukemalla liikennettä riittävän kaukaa voit ennakoida liikennetilanteita ja reagoida muutoksiin aikaisin, jolloin ajonopeus pysyy mahdollisimman tasaisena. Kun jarrutukset ja hidastamiset vähenevät, myös kiihdytykset vähenevät. Kiihdyttäminen ja varsinkin pysähdyksistä liikkeelle lähtö ovat tilanteita, joissa polttoainetta palaa eniten.
Huomaa muuten, että vaikka jutussa puhutaan polttoaineesta, nämä samat vanhat perusopit ennakoinnista ja energian säästöstä toimivat aivan kaikenlaisilla ja kaikenikäisillä autoilla, myös sähköautoilla.
RAHAN SÄÄSTÖ VUODESSA
- Esimerkkiautona keskikokoinen bensiinikäyttöinen auto, jonka kulutus sekalaisessa ajossa on ollut 6,5 l/100 km.
- Bensiinin hinta 2,25 e/l
- Näillä lähtötiedoilla voi säästää ajosuoritteesta riippuen 74–1 097 euroa vuodessa.
| Nykyinen bensakulu, euroa | Jos kulutus pienenee 5–15 %, säästö, euroa |
|||
| Ajosuorite km/v | 5 % | 10 % | 15 % | |
| 10 000 | 1 463 | 73 | 146 | 219 |
| 15 000 | 2 194 | 110 | 219 | 329 |
| 20 000 | 2 925 | 146 | 293 | 439 |
| 25 000 | 3 656 | 183 | 366 | 548 |
| 35 000 | 5 119 | 256 | 512 | 768 |
| 40 000 | 5 850 | 293 | 585 | 878 |
| 45 000 | 6 581 | 329 | 658 | 987 |
| 50 000 | 7 313 | 366 | 731 | 1 097 |
Katse ja ajatus kauas
Kuinka kaukaa liikennettä sitten pitää opetella lukemaan? Taajamanopeuksissa kuljettajan katseen ja ajatuksen tulee olla vähintään 15 sekunnin päässä. Hyvänä nyrkkisääntönä tästä voi pitää kahden kaupunkikorttelin matkaa.
Tämä on toki vain minimietäisyys. Usein liikennettä on mahdollista lukea useita kortteleita eteenpäin ja esimerkiksi kaistaopasteiden takia se on joskus välttämätöntäkin.
Maatienopeuksissa vastaava minimietäisyys on 20 sekuntia, mikä tarkoittaa yli puolen kilometrin matkaa.
Jonossa ajettaessa on tärkeää, että katse ei jää seuraamaan pelkästään edessä menevää autoa, vaan jonon liikkeitä on luettava kauempaa. Näin pystyt reagoimaan tilanteisiin jopa aikaisemmin kuin edessä ajava ‒ ainakin silloin, kun tämä ei ole harjaantunut ennakoiva ajaja.
Pidä välimatkaa
Toinen peruspilari on välimatka edessä ajavaan. On opeteltava ajamaan kaukana edessä ajavasta ‒ kaikissa tilanteissa ja koko ajan. Jos edessä on liikennettä, on kaksi vaihtoehtoa reagoida: on joko mentävä ohi tai jätettävä reilusti tilaa.
Jos ajat lähellä, joudut jatkuvasti reagoimaan edessä ajavan nopeuden muutoksiin, eikä ajonopeus pysy tasaisena. Nopeuden muutokset lisäävät kulutusta. Lisäksi lähellä ajettaessa näkeminen kauas vaikeutuu.
Autokoulujen liikenneopetuksessa neuvotaan, että taajamanopeuksissa minimietäisyys edessä ajavaan on 2‒3 sekuntia ja maantiellä 3‒5 sekuntia. Talvikelissä tai muuten huonoissa olosuhteissa minimi on näiden haarukoiden yläpää.
Turvallisuuden kannalta nämä etäisyydet riittävät, mutta taloudellisen ajotavan kannalta välimatkaa on hyvä olla enemmän. Välimatka ei milloinkaan voi olla liian pitkä, mutta kaupunkiajossa siitä joutuu etenkin ruuhka-aikoina hetkellisesti tinkimään.
Ilmanvastus ja vauhti
Maantie- ja moottoritienopeuksissa tärkeä polttoaineen kulutukseen vaikuttava tekijä on ilmanvastus. Mitä vähemmän ilmanvastusta, sitä vähemmän sen voittamiseksi tarvitaan energiaa, eli sitä vähemmän kuluu polttoainetta.
Ajonopeuden alentaminen on käytännössä ainoa tehokas keino vähentää ilmanvastusta. Pienikin nopeuden alentaminen auttaa. Moottoritien sijaan kannattaa mahdollisuuksien mukaan valita rinnakkainen pienemmän nopeuden maantie.
Kattoteline ja suksiboksi lisäävät ilmanvastusta. Pidä kattotelinettä tai boksia katolla vain silloin, kun tarvitset sitä. Sama koskee polkupyörätelinettä, olipa se sitten katolla tai auton perässä. Autoa ei kannata pitää varastona eli kaikki ylimääräinen tavara tulee poistaa.
Vaihteiden käyttö
Vaihteiden käyttöön pätee yksi nyrkkisääntö. Aja niin suurella vaihteella kuin mahdollista, kunhan auto jaksaa kulkea kevyesti ja ilman ylimääräisiä ääniä. Kokenut autoilija tuntee ja kuulee liian suuren vaihteen. Auton kulku muuttuu hieman täristäväksi, moottorin ääni muuttuu ja meno tuntuu tahmealta.
Useimmilla vanhemmillakin autoilla voi ajaa nelos- ja viitosvaihteella jopa taajamanopeuksia. Autot ja moottorit ovat kuitenkin erilaisia. Yleispätevää ohjetta vaikkapa nelosvaihteella ajamisesta ei voida antaa. Se on kokeiltava autokohtaisesti.
On hyvin taloudellista ajaa tasanopeutta isolla vaiheella ja kevyellä pintakaasulla. Siihen kun lisätään tehokas ennakointi, voit päästä bensankulutuksessa haamulukemiin.
Autokannan uudistuessa automaattivaihteistot yleistyvät. Nykyaikaisen auton automaattivaihteisto ohjelmoidaan jo tehtaalla taloudellista ajamista silmällä pitäen, eikä kuljettajalla enää ole isoa vaikutusmahdollisuutta.
Rengaspaineet
Tärkeitä asioita ovat myös mm. auton säännöllinen huolto sekä rengaspaineet.
Vajaapaineisilla renkailla ajaminen lisää kitkaa ja nostaa polttoaineen kulutusta. Pieni ylipaine ei yleensä haittaa. Moni taloudellisuudesta huolehtiva autoilija pitää pientä ylipainetta renkaissaan, esimerkiksi 0,2 baaria yli suosituksen.
Paljonko voi säästää?
Kuinka paljon polttoaineen kulutus sitten näillä opeilla pienenee eli kuinka paljon voit säästää rahaa? Tässä kaksi omaa mittaustulosta uudella ja vanhemmalla autolla.
ESIMERKKI 1: Mercedes-Benz A250e vm. 2022 |
Pitkän aikavälin keskikulutus tavallisessa sekalaisessa ajossa tällä hybridiautolla oli 5,3 litraa/100 km. Autolla on mahdollista päästä huomattavasti tätä pienempään keskikulutukseen lataamalla ahkerammin akkuja eli lisäämällä sähköllä ajettavaa osuutta.
Ajoin 115 km matkan Lahdesta Nummelaan ”kiireisen miehen” ajotyylillä. Ohitin tällä matkalla jokaisen hiemankaan alle sallittua nopeutta ajavan auton. Ohituksia kertyi runsaasti. Tällä matkalla keskikulutus oli 7,3 litraa/100 km eli peräti kaksi litraa suurempi kuin pitkän aikavälin kulutus. Prosenteissa kasvu oli huimat 38 %.
Tämä mittaustulos edustaa jonkinlaista ääripäätä, mitä hyvän ja huonon ajotavan ero voi ääritapauksessa olla.
ESIMERKKI 2: Citroen C4 1.6 vm. 2007 | Testimatkalla Ylivieska-Oulu (130 km) ajettiin ensin säntillisesti nopeusrajoitusten mukaan ja sitten sama matka lievällä ylinopeudella. Nämä olivat mittarinopeuksia, joten lakia tuli rikottua mahdollisimman vähän. Tulokset: 6,2 ja 6,8 litraa/100 km. Kulutuksen kasvu oli tässäkin lähes 10 %.
Tämä mittaus edustaa lähes toista ääripäätä, eli paljonko eroa syntyy hyvin pienellä ajotapamuutoksella.
Entäpä sitten koko vuoden kaikkien ajojen keskikulutus ‒ mikä on realistinen säästöpotentiaali? Keskivertokuljettajalle 5‒10 prosentin säästö on täysin mahdollinen pelkällä ajotapamuutoksella. Jopa 15 prosentin parannus on sekin vielä saavutettavissa, mutta vaatii kovaa työtä. Säästö ei synny ilman vaivannäköä.
TALOUSTAITO BONUS – JÄSENILLE: Kirjaudu ja lue juttu Ota haltuun ennakoiva ajotapa – ja kuusi muuta tapaa säästä polttoainetta
Markus Nieminen
Taloustaidon autoaineiston tuottaja
