Ford Transit sai huippumodernin dieselmoottorin

Euro 6 -päästövaatimusten täyttäminen on siivittänyt Fordin moottorivelhot kehittämään uuden EcoBlue-moottorin, josta on paljon muutakin iloa kuin pienemmät päästöt. Ensimmäiseksi uusi dieselkone tuli Transit-pakettiautoihin.

Reilut neljä vuotta sitten Ford toi markkinoille pienet, kevyet, kolmisylinteriset EcoBoost-moottorit, jotka innovatiivisuudessaan osoittautuivat uskomattoman vääntäviksi ja tehokkaiksi. Nyt Fordin voimanlähteiden uusiutuminen jatkuu EcoBlue-dieselmoottoreilla, joissa on käytetty osittain samoja ratkaisuja kuin bensiinikäyttöisissä EcoBoost-moottoreissa.

Uusissa EcoBlue -moottoreissa pakosarja on integroitu sylinterikanteen, kompaktin kokoinen turboahdin saavuttaa jopa 240 000 kierroksen pyörintänopeuden ja jakohihna kulkee suljetussa tilassa öljykylvyssä. Tämän ansiosta jakohihnan vaihtoväli voi olla jopa 240 000 kilometriä tai kymmenen vuotta.

Uudenkin voimanlähteen ovat suunnitelleet Fordin englantilaiset moottorivelhot Duntonissa Essexissä. Pienten EcoBoost-moottoreiden innovaatiothan olivat Brittein saarilta peräisin. Ford tosin jakaa kunnian Duntonin englantilaisen ja Aachenin saksalaisen kehitystiimin kesken.

Kolme uuden EcoBlue-moottorin eri tehoversiota esiteltiin vastikään Münchenissä Ford Transit- ja Transit Custom-pakettiautojen voimanlähteinä. Transit Customiin EcoBlue-moottori on tarjolla 105-, 130- ja 170-hevosvoimaisina versioina ja isoon Transitiin teholukeman voi valita kahdesta jälkimmäisestä.

Uuden koneen eri muunnokset tulevat jatkossa liikuttamaan myös Fordin henkilöautoja. Muihin Fordeihin EcoBluesta on tulossa tehokkaampia vaihtoehtoja 240 hevosvoiman koneeseen asti.

EcoBlue-moottorit jatkavat nykyään vallalla olevaa downsizing-trendiä. Niiden myötä Transitien koneiden sylinteritilavuus pienenee 2,2 litrasta kahteen litraan. Polttoaineen kulutus vähenee, vaikka tehoa ja vääntöä tulee lisää. Kulutuksen laskun myötä tietysti myös Transitien hiilidioksidipäästöarvot pienenevät.

Uuden EcoBlue-moottorin design on suunniteltu siten, että se sopii joko poikittain tai pitkittäin asennettuina versioina niin etu- ja takavetoisiin kuin nelivetoisiinkin Transiteihin. Transit Custom on aina etuvetoinen, mutta ison Transitin mallivalikoimasta löytyy kaikkia vetotapoja.

Mainio reagointi

Bensiinikäyttöisistä EcoBoost-moottoreista saatujen ja uudesta moottoriperheestä ennakkoon kerrottujen teknisten tietojen vuoksi EcoBlue-moottoreiden ominaisuudet eivät lehdistöesittelyn koeajoissa kaikilta osin enää yllättäneet. Kokonaisuutena Fordin uudet koneet ovat hieno esimerkki uusista ratkaisuista ja tekniikan kehityksestä.

Säväyttävimmän vaikutuksen uudet EcoBlue-moottorit tekevät nopealla ja vahvalla reagoinnilla kaasupolkimen liikkeisiin. Kun käsky käy, Fordin turbodiesel vastaa siihen välittömästi eikä voimasta ole pulaa. Pakettiautoille perinteisesti tunnusomainen kuminauhamainen venyminen vauhtia kasvatettaessa puuttuu täysin.

Tavaratilassa olleella 400 – 600 kilon kuormalla Münchenin liepeillä koeajoajetut Transitit liikkuivat kuin henkilöautot. Menossa on kaikissa ajotilanteissa hyvän väännön suomaa vaivattomuutta. Vaihtaminen sujuu jouheasti, kun vaihteensiirto on miellyttävä käyttää ja kone lähtee aina vetämään hienosti seuraavalla vaihteella olipa kierrosluku melkein mitä hyvänsä.

Alle 1 500 kierroksella EcoBlue-koneet eivät tosin tunnu olevan aivan kotonaan, vaikka ne vetävätkin heti tuhannen kierroksen yläpuolelta lähtien.

Enemmän ilmaa

EcoBlue-moottorin 130-hevosvoimaisellakin versiolla sekä tonniluokan Transit Custom että iso Transit liikkuvat molemmat ripeästi ja pakottoman tuntuisesti. Valmistaja kertoo, että uusi pienikokoinen turboahdin on suunniteltu niin, että se toimittaa matalilla kierroksilla aiempaa enemmän ilmaa moottoriin, jolloin vääntöä on 340 Newtonmetriä jo 1 250 kierroksella minuutissa. Tämä on 20 prosenttia enemmän kuin mallistosta poistuvissa 2,2-litraisissa TDCi-moottoreissa.

Transitit liikkuvatkin EcoBlue-moottoreilla kevyen ja vaivattoman tuntuisesti. Tehokkaimmalla 170-hevosvoimaisella koneella iso Transit kulkee kuin raaseri. Pienemmässä Transit Customissa sama moottoriversio tekee hieman laimeamman vaikutelman pidemmän perävälityksen vuoksi.

Pakettiautojen kiihtyvyydestä ei useinkaan löydy tehtaan ilmoittamia arvoja. Yksi Fordin englantilaisista insinööreistä osasi kertoa, että 170 hevosvoiman koneella Transit Custom kiihtyy nollasta sataan 12 sekunnissa. Kiihtymisnopeus on lähellä nelivetoisten kilpailijoiden, 163-hevosvoimaisen Mercedes-Benz Viton (11,2 sekuntia) ja 150-hevosvoimaisen Volkswagen Transporterin (11,5 sekuntia) aikoja.

Loppuvuodesta EcoBlue-moottorin jatkoksi on tulossa Ford USA:n kehittämä, 415 Newtonmetrin väännön kestävä kuusivaihteinen automaattivaihteisto etuvetoisiin Transit-malleihin. Automaatilla varustettu Transit Custom kiihtyy 700 kilon kuormallakin nollasta 100 km/t vauhtiin 16 sekunnissa. Automaattivaihteistossa on myös käsivalintamahdollisuus.

Pakettiautojen huippunopeuksilla on Suomessa vain teoreettinen merkitys, mutta Transit Customien 150–175 km/t arvot kertovat nekin omalta osaltaan EcoBlue-moottoreiden voimavaroista. Saksalaisella moottoritiellä 130 km/t vauhti isolla Transitilla kävi hyvin matkanopeudeksi. Fordin iso paku on siinäkin vauhdissa mainio ajettava.

Sokerikiteen verran

Fordin uuden EcoBlue-moottorin suunnittelu on aloitettu puhtaalta pöydältä, se ei perustu valmistajan aiempiin dieselkoneisiin. Uusiin ratkaisuihin kuuluvat muun muassa sylinterikanteen integroitu imujärjestelmä, jossa käytetään symmetrisesti vastakkain aseteltuja imukanavia moottorin virtausten optimoimiseksi. EcoBlue-moottorissa on myös uusi matalan vierintävastuksen turboahdin sekä entistä herkempi, hiljaisempi ja tarkempi korkeapaineinen polttoaineen ruiskutusjärjestelmä.

Pienikokoisessa muuttuvageometrisessä turboahtimessa on aerodynamiikaltaan kehittynyt juoksupyörä, joka on tehty äärimmäisissä lämpötiloissa käytetystä Iconel-metalliseoksesta. Juoksupyörän ja kompressoripyörän halkaisijaa pienentämällä on vähennetty ahtimen vierintävastusta ja mahdollistettu sekä 240 000 kierroksen pyörintänopeus että ahtopaineen entistä nopeampi nousu, mikä osaltaan parantaa vääntöä matalilla kierrosluvuilla.

Uudet kahdeksanreikäiset pietsosähköiset polttoainesuuttimet pystyvät tekemään 2 000 barin paineella kuusi ruiskutusta palotapahtumaa kohden. Jokainen ruiskutus kestää vain 250 mikrosekuntia. Ruiskutus toimittaa dieseliä 0,8 milligrammaa, eli sokerikiteen verran, kahdeksan suppilomaisen 120 mikronin kokoisen reiän läpi.

EcoBlue-moottorin kampiakseli on sentin verran sivussa sylinterien keskilinjasta, mikä minimoi mäntien sivukuormituksen ja vähentää pienennetyn sylinterilohkon sylinterien seinämiin kohdistuvaa hankausta.

Vähän melua ja päästöjä

Uudelleen sijoitetulla kampiakselilla, öljykylvyssä kulkevalla jakohihnalla ja Fordin ensimmäisellä, yhdestä osasta koostuvalla nokka-akselimoduulilla on saatu vähennettyä kitkaa ja parannettua polttoainetehokkuutta 13 prosenttia. Samalla CO2- ja NOx-päästöt ovat vähentyneet.

Uudet moottorit täyttävät Euro6-vaatimukset, joiden mukaan typen oksidien eli NOx-päästöjen pitää olla 55 prosenttia alhaisemmat kuin Euro5-tasossa. Lisäksi lyhytkiertoinen pakokaasun takaisinkierrätyskanava on integroitu sylinterikanteen, mikä tekee moottorista pienikokoisen samalla kun se auttaa optimoimaan kaasujen jäähdytystä.

Melutasokin on laskenut. Se on Fordin julkaisemien tietojen mukaan tyhjäkäynnillä neljä prosenttia alempi kuin aiemmin. Sylinterikannen, lohkon, jäykistävän välipohjan ja öljypohjan suunnittelussa on tähdätty siihen, että ne eivät toimi kaikupohjana moottorissa. Lisäksi sylinterikantta vaahdolla ympäröivä akustinen kotelo ja ääntä eristävä etukansi estävät moottorin äänen kulkeutumista ohjaamoon.

Melua ja tärinää on vähennetty kolmella muullakin keinolla. Vaihteiston hampaiston mikrogeometrisellä analyysillä hammastuksesta on valmistajan mukaan saatu täydellinen ja korkeataajuuksista ääntä näin vähennettyä. Öljypumppu on optimoitu niin, että epätasaisin välimatkoin sijoitetut siivet hajottavat pumpun tuottaman äänen taajuutta ja tekevät siitä vähemmän häiritsevää. Polttoainesuuttimissa on integroidut pietsoelementit, ääntä pehmentävää ohjelmistoa ja optimoitu esiruiskutus.

Uudet EcoBlue-koneet eivät ole äänettömiä, mutta pakettiautoille aiemmin tyypillinen peltinen kaiku puuttuu Transitin moottorin äänistä ja yleisestikin ohjaamoon kuuluva moottorimelu on vaimeaa.

Uusia avustimia

Ajettavuudeltaan Transitit ovat paljolti ennallaan. Valmistajan mukaan molempien mallien ajodynamiikkaa on parannettu ja ohjauksen hydraulista tehostusta on uusittu, niin että ohjausvaste on aiempaa parempi. Uusittu takaiskunvaimennus on suunniteltu tuomaan lisää mukavuutta ja parantamaan auton hallintaa.

Vakiovarusteena olevaa ESC-ajovakaudenhallintajärjestelmää on päivitetty sivutuulen vaikutuksen vakauttajalla, Curve Control -aliohjautuvuuden hallinnalla ja kaatumisenestolla.

Fordin pakettiautojen ohjaustuntuma ei olekaan nykyisellään lainkaan hassumpi, sikäli kehitys on mennyt oikeaan suuntaan. Transitit nyökkivät edelleen varsinkin tienpinnan poikittaisissa epätasaisuuksissa, kuten saksalaisten teiden saumauksissa. Koeajoautoissa ollut 400–600 kilon kuormakaan ei pehmentänyt takajousituksen käytöstä.

Niin Transit Customin kuin ison Transitin ohjaamoissa viihtyy. Kummallakin Fordin pakettiautolla taittaa mielellään pitkiäkin matkoja ja järjestelyt sisältävät monia käytännöllisiä ratkaisuja. Uutuutena on tarjolla Ford SYNC 2 -yhteydenpitojärjestelmä englanninkielisellä ääniohjauksella ja uudella kuuden tuuman värillisellä kosketusnäytöllä. Kummallakin voi käyttää audiolaitteita, navigointia ja matkapuhelinta.

Vastinetta rahalle

Isojen Transitien hintoja uuden EcoBlue-moottorin eri tehovaihtoehdoilla ei ole vielä julkaistu, mutta Transit Custom tarjoaa 32 776 eurosta alkavilla hinnoilla hyvän vastineen rahalle. Sekä Transit- että Transit Custom –mallistot ovat monipuolisia, tarjolla on eri pituisia ja korkuisia autoja, kantavuudeltaan eri luokan autoja, kaksi varustetasoa ja niiden lisäksi yksi Sport-erikoismalli.

Transit Customin rajoituksena on vetotapa, sen saa vain etuvetoisena, mutta iso Transit on tarjolla kaikilla vetotavoilla. Transitin kannattavuutta ammattikäytössä lisäävät 60 000 kilometriin tai kahteen vuoteen venyvät huoltovälit. Englantilaisten kertoman mukaan Transit tarvitsee ensimmäisten 150 000 kilometrin aikana vain 4,2 tuntia huoltoaikaa.

PLUSSAT

+ Moottorin hyvä reagointi
+ Hyvä suorituskyky
+ Hillitty melutaso 

MIINUKSET

- Nyökkiminen saumoissa
- Custom vain etuvetoisena 

TEKNIIKKAA

Juha Partanen 

Esittelyssä Toyota Proace