Joulusesonkia ilman höyryävää ja mausteista glögiä on vaikea kuvitella. Glögien makuvalikoima on huimaavan runsas, joten eiköhän jokaiselle löydy oma joulunajan suosikki.
Maustettua viiniä on valmistettu jo roomalaisten huviloissa ja löytyypä siihen resepti 300– 400 lukujen taitteessa kootusta Apiciuksen keittokirjastakin. Pohjoisemmaksi tullessa mausteista viiniseosta alettiin lämmittää, varsinkin kylmänä vuodenaikana. Hehkuviini oli keksitty.
Keskiajalla maustettu viini, kuten kaikki maustetut nautintoaineet, nousi statussymboliksi. Mausteet olivat äärimmäisen kalliita. Vain rikas pystyi niitä hankkimaan ja erityisen rikas sekoittelemaan juomiinsa muskottia, neilikoita ja pippureita.
Rikkailla hansakauppiailla oli tähän varaa ja heidän matkassaan glühwein saapui pohjoiseen, ainakin Tallinnaan ja Ruotsiin. Ruotsinkieleen se kääntyi alkuperälle uskollisesti hehkutetuksi viiniksi eli glödgat vin, taipuen myöhemmin helposti lausuttavaksi glögg-sanaksi.
Elias Lönnrot tarjoili 1820-luvun sanakirjassaan suomenkieliseksi termiksi lökari, mutta eipä se vakiintunut kieleen, kun köyhässä Suomessa ei moista arvojuomaa valmistettu.
Ruotsissa sen sijaan glögin tyyppiset, mausteiset kuumat juomat olivat suosiossa 1700–1800 luvuilla, ja tuottihan Ruotsin oma Itä-Intian kauppakomppania mausteita glögin valmistukseen. Rehvastelevasta juomasta toki edelleen oli kyse.
Kun glögi vihdoin löysi tiensä Suomeen 1800–1900 lukujen taitteessa, saapui se Ruotsin kautta ja aluksi ruotsinkielisen väestön eli herrasväen uutuusjuomaksi.
Laajemmalle kansanjoukolle juomaa yritti tarjoilla ensin Jalostaja 1920-luvulla, ilman suurempaa menestystä. Marli puolestaan lanseerasi tutun glögitiivisteen vuonna 1954.
Vasta 1960–1970 lukujen taitteessa glögistä alkoi muodostua nykyisenlainen koko kansan joulujuoma.
Suomalainen perinteinen glögi muistuttaa enemmän vanharuotsalaista glögiä, joka oli monesti mehusta, siirapista ja viinasta valmistettua. Tosin nykyisin yhä yleisempiä ovat hehkuviinin tyyliset glögit.
Kuukauden suosikki on tällä kertaa virolainen Vana Tallinn Glögi, jonka makumaailmassa on kirsikkaa, tummia marjoja ja mausteita.
Kokeile myös nämä glögit
393906, Manteliglögi, Suomi, 8,94 e (0,5 l)
Karvasmantelilla ja brandylla maustettu viiniglögi.
936144, Glöet White Sparkling Glögg, Espanja, 13,65 e
Glögin ei tarvitse olla punaista, eikä lämmintä.
301247, Dufvenkrooks Sahrami, Ruotsi, 14,49 e
Mielenkiintoinen sahramiglögi tulee Ruotsista.
Kolme juomaa joulupöytään
904241, Himmel Riesling Feinherb 2022, Saksa, 15,98 e
Puolikuiva ja ryhdikäs valkoviini Rheingausta.
- Kalapöytä
924617, Chateau Ste Michelle Cabernet Sauvignon 2018, Yhdysvallat, 21,99 e
Runsas ja monipuolinen sekä hieman joulumausteinen punaviini.
- Kinkku ja lisukkeet
374017, Quinta de la Rosa Late Bottled Vintage Port 2017, Portugali, 31,41 e
Tyylikäs LBV port.
- Makeat herkut
Kolme uutta viiniä
411697, Lamadrid Single Vineyard Malbec 2022, Argentiina, 19,73 e
Runsas ja paahteinen pihviviini.
- Pihvi
946805, Casar de Burbia Godello 2023, Espanja, 24,98 e
Vanhoista köynnöksistä peräisin oleva Godello-rypäleen valkoviini.
- Lohimousse
918704, Koblevo Merlot 2023, Ukraina, 13,99 e
Mykolajevin alueelta tuleva mehevä punaviini.
- Lihapadat
LASI KUOHUVAA! | Pikkujoulusesonki käynnistää talven juhlakauden, ja pian vuorossa ovat varsinainen pääjuhla joulu sekä tietysti iloinen uusi vuosi. Nappaa täältä kuplivat vinkit.
Risto Karmavuo
Viiniasiantuntija, Haaga-Helia AMK
