veronmaksajat.fi

VAPAALLA

Harvinainen 1 markan raha huutokaupassa – tämä kuparimarkka puuttuu monesta kokoelmasta

Harvinainen 1 markan raha huutokaupassa – tämä kuparimarkka puuttuu monesta kokoelmasta
30.8.2021

Vuoden 1949 kuparimarkka on Suomen itsenäisyyden ajan harvinaisin metalliraha. Kolikko huutokaupataan Suomen Numismaattisen Yhdistyksen juuri avatussa 420. huutokaupassa, ja sen lähtöhinta on 5 000 euroa.   

”Lähtöhinta on maltillinen. Kyseistä rahaa on aiemmin myyty yli 10 000 eurolla”, huutokaupanhoitaja Janne Söderholm kertoo. Lyöntimääräksi on arvioitu vain 260 kappaletta. 

Kuparimarkkoja on vuoden 1949 lisäksi lyöty myös vuosina 1940, 1941, 1942, 1943, 1950 ja 1951. Niiden lyöntimäärät ovat olleet kuitenkin suuria, eivätkä muiden kuin vuoden 1949 kuparimarkkojen hinnat nouse erittäin hyväkuntoisina ja kiiltävänäkään muutamaa kymppiä korkeammalle.

Näistä vuonna 1943 lyödyn kuparimarkan viimeinen numero 3 muistuttaa jonkin verran numeroa 9, joten erehtymisvaara on harjaantumattomalle olemassa. Alla olevasta huutokaupattavan kolikon tunnuspuolta esittävästä kuvasta (oik.) näkee, miltä vuosiluvun numerot näyttävät oikeassa vuoden 1949 markassa.

   
Hyväkuntoinen kuparimarkka vuodelta 1949 huutokaupataan syyskuussa. Sen lähtöhinta on 5 000 euroa. Kuva: SNY

Rautainen markka on väriltään vaaleampi. Se tarttuu myös hyvin magneettiin, koska se on rautaa. 

Kuparimarkan kaltaisia harvinaisuuksia tulee Suomen Numismaattisen Yhdistyksen mukaan huutokauppaan ehkä kerran tai kaksi vuodessa. Raha kiinnostaa, sillä vuoden 1949 kuparimarkka puuttuu useimpien keräilijöiden kokoelmista.

Perjantaina käynnistyneeseen huutokauppaan voi osallistua Suomen Numismaattisen Yhdistyksen nettisivuilla. Huutokaupassa on yli 1 000 numismaattista kohdetta, ja se sulkeutuu lauantaina 11.9.2021. 

Lyötiinkö kuparimarkka luvatta?

Rahan syntyhistoria on poikkeuksellinen. Suomen Rahapajan silloinen johtaja Peippo Uolevi Helle väitti saaneensa suullisesti valtioneuvostolta luvan kuparimarkan lyönnille vuonna 1949, mutta sitä ei ole pystytty myöhemmin vahvistamaan. Vuonna 1949 lyötiin yli 17 miljoona rautaista markkaa, ja rauta olikin tuolloin se virallinen metalli, josta rahat tuli valmistaa. 

Kuparinen markan raha kuitenkin lyötiin, ja se päätyi normaaliin rahakiertoon. Vuoden 1949 kuparimarkka laitettiin Suomen Rahapajasta jakeluun 2 000 kappaleen rautamarkkapusseissa, joista jokaisessa oli 1 kuparimarkka ja 1 999 rautamarkkaa. Rahoja oli vähän, joten vain harvat saivat sellaisen. Toisaalta kaikki eivät sitä osanneet tunnistaakaan, koska muitakin kuparimarkkoja oli liikenteessä paljon. 

Helle pidätettiin virastaan 1958 ja tuomittiin myöhemmin tästä osana laajempaa virkarikostutkintaa. Helteen tuomio oli kuitenkin lievä, koska teko oli tuomion mukaan tehty ilman hyötymistarkoitusta.

Minna Petäinen

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti