Ajonopeuden laskeminen on paras keino vähentää onnettomuusriskiä. Hirvieläinonnettomuuksista yli 70 prosenttia tapahtuu pimeässä.
Hirvi- ja kauriskolareja sattuu vahinkotilastojen mukaan eniten viikoilla 40–48, eli lokakuun alkupuolelta marraskuun loppuun sijoittuvalla ajanjaksolla. Erityistarkkuus liikenteessä on nyt paikallaan, kun viikonloppuna alkava hirvenmetsästys saa eläimet liikkeelle.
Pimeään aikaan loka-joulukuussa sattuu noin puolet kaikista eläinkolareista, kertovat vakuutusyhtiö Ifin vahinkotilastot. Yksittäisistä viikoista vaarallisin on Ifin vuosien 2019–2023 tilastoissa marraskuun loppupuolelle sijoittuva viikko 47, jolloin eläinkolarin riski on lähes kaksi kertaa keskimääräistä suurempi.
”Loppuvuodesta onnettomuusriskiä lisäävät valoisan ajan lyheneminen sekä vaihtelevat sääolosuhteet. Metsästyskauden lisäksi syksyinen kiima-aika voi saada eläimet ryntäilemään poikkeavasti. Varoitusmerkit hirvivaarasta kannattaa ottaa vakavasti, sillä ne on laitettu paikoille, joissa riski on todellinen”, autovakuutusten tuotepäällikkö Peter Roselius Ifistä kertoo tiedotteessa.
Yli 70 prosenttia hirvieläinonnettomuuksista tapahtuu pimeässä, jonka turvin eläimet lähtevät liikkeelle. Törmäysriski on suurimmillaan, kun auringonlaskusta on kulunut tunti.
”Metsästyskaudella kannattaa kuitenkin varautua siihen, että eläimet voivat liikkua yllättävällä tavalla myös valoisaan aikaan. Jos havaitsee metsästäjiä tien reunassa, on hyvä hiljentää vauhtia, koska myös hirvi tai kauris voi olla lähellä”, muistuttaa Roselius.
Ajonopeuden laskeminen on paras turvallisuusteko
Loppuvuodesta kolaroidaan etenkin valkohäntäkauriiden ja hirvien kanssa, minkä vuoksi silloin sattuu suurempia vahinkoja kuin keväisissä törmäyksissä pienikokoisen metsäkauriin kanssa. Vakavimpia onnettomuuksia liikenteessä aiheuttavat hirvet.
Hirvikolarien henkilövahingot johtuvat hirven suuresta koosta ja siitä, että törmäyksessä eläin kaatuu helposti auton päälle ja tuulilasin läpi.
”Autoista merkittävä osa päätyy lunastukseen. Kauriskolareissa sattuu onneksi vain harvoin henkilövahinkoja ja auto selviää tyypillisesti erilaajuisilla peltivahingoilla”, kuvaa Roselius.
Ajonopeuden laskeminen on tehokkain keino vähentää onnettomuusriskiä, koska silloin kuljettajalle jää enemmän aikaa ympäristön havainnointiin ja jarruttamiseen.
Nyrkkisääntönä on, että tielle jolkottava hirvi kannattaa väistää sen peräpuolelta, sillä hirven takaosa aiheuttaa painavaa etuosaa pienemmät vahingot.
Näin vähennät riskiä joutua hirvikolariin
- Laske ajonopeutta hämärällä ajaessa erityisesti hirvivaara-alueilla.
- Käytä mahdollisuuksien mukaan kaukovaloja.
- Tarkkaile tien pientareita tavallista enemmän niissä kohdissa, joissa hirviaita loppuu tai alkaa.
- Hiljennä vauhtia, jos havaitset jotakin poikkeavaa, kuten metsästäjiä tien reunassa.
- Huolehdi ajovalojen kunnosta.
Toimi näin, jos kolaroit hirven tai kauriin kanssa
- Soita hätänumeroon 112: Kaikki riista- tai suurpetokolarit on ilmoitettava poliisille. Sijainnin paikannusta helpottaa, jos on ladannut ennakkoon puhelimeen 112 Suomi -sovelluksen.
- Varoita muuta liikennettä: Jos eläin jää tielle, laita hätävilkut päälle, siirrä auto mahdollisuuksien mukaan tien laitaan ja aseta tielle varoituskolmio.
- Merkitse onnettomuuspaikka: Jos eläin on ajoradan ulkopuolella, merkitse törmäyskohta näkyvästi poliisia ja riistanhoitoyhdistystä varten tai ilmoita tarkat GPS-koordinaatit.
PORO! | Poroja kootaan nyt erotuksiin, ne liikkuvat laitumelta toiselle ja metsästys liikuttaa hirvien lisäksi porojakin. Myös teiden suolaus houkuttaa poroja teille. Poronhoitoalueilla on ajettava maltillisesti. Iltojen pimetessä korostuu myös ajovalojen tehokas käyttö ja tienvarsien tarkkailu. Porokolarista on ilmoitettava aina hätänumeroon 112, Liikenneturva muistuttaa.
Minna Petäinen