Melkein kaikki liikenneonnettomuudet olisivat vältettävissä huolellisella ja ennakoivalla ajotavalla. On kuitenkin yksi tilanne, josta valppainkaan kuljettaja ei välttämättä selviä ilman törmäystä: eläimen säntääminen auton eteen pimeällä maantiellä.
Useimmille lienee tuttua se, että hirven kohtaaminen maantiellä on otollisinta loka-marraskuussa eli eläinten kiima-aikana. Miksi siis puhua hirvieläinkolareista nyt, kun on kevät? Siksi, että todellisuudessa näitä kolareita sattuu kaikkina vuodenaikoina, myös keväällä ja kesällä.
Itse asiassa hirvien toinen vilkkaan liikehdinnän aika on käsillä juuri nyt, touko-kesäkuussa. Tähän aikaan vuodesta hirviemot vierottavat vasojaan, ja nämä nuoret hirvet eksyvät aika ajoin myös autoteille.
Olipa vuodenaika mikä tahansa, riski hirvieläinkolarille on suurimmillaan silloin, kun auringonlaskusta on kulunut yksi tunti.
Hirvi tai usein valkohäntäpeura
Autoilijalle hirvi on isoin uhka kokonsa ja painonsa takia. Ihmisten kuulee toisinaan puhuvan 500 kilon painoisista hirvistä, mutta ne ovat enemmän legendaa kuin todellisuutta. Aikuinen hirvi painaa tyypillisesti 200–350 kiloa, toki isompiakin on olemassa.
On melkoinen pommi, jos 200–300-kiloinen eläin rysähtää päin 80 kilometrin tuntivauhtia ajavaa autoa, pahimmillaan tuulilasille. Jos vauhti on kova, auton katto voi kuoriutua hirven painosta auki takaosaansa myöten aivan kuin sardiinipurkin kansi.
Jos kaikki tämä tuntuu lähes kauhukertomukselta, positiivisena uutisena tulee se, että hirvikannan pienentymisen seurauksena hirvikolareiden määrä on vähentynyt tasaisesti. Jos törmäät eteläisessä Suomessa eläimeen, se on todennäköisimmin valkohäntäpeura.
Toinen hyvä uutinen on se, että nopeusrajoituksia noudattamalla ja vähentämällä nopeutta hirvivaara-alueilla, kuljettajan ja matkustajan riski vakavaan loukkaantumiseen nykyaikaisella autolla on lopulta aika pieni.
Viime vuonna vajaat 13 000 riistakolaria
Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä autoilevilta kuulee usein, kuinka he näkevät peuroja lähes joka päivä. Riski kohtaamiseen maantiellä on todella suuri, koska peurakanta on kasvanut tasaisesti 1990-luvun lopulta alkaen.
Riistakolarit 2023
12 826 kappaletta, joissa
- 5 695 valkohäntäpeuraa,
- 5 483 metsäkaurista,
- 1 515 hirveä,
- 133 metsäpeuraa, villisikaa tai kuusipeuraa.
Lähde: Tilastokeskus
Kannan kasvu johtuu pitkälti siitä, että peuralla on luonnossa lopulta hyvin vähän vihollisia, kuten susia. Peuroilla on hyvät oltavat ja viljatilojen ympäristöstä löytyy runsaasti syötävää. Maantieteellisesti peura-aluetta on pääasiassa Vaasa-Kotka akselin lounaispuoli.
Pienemmän kokonsa vuoksi peurat eivät ole yhtä vaarallisia auton kuljettajalle tai matkustajille kuin hirvet. Täysikasvuinen valkohäntäpeura painaa 70–140 kiloa. Suurimmat yksilöt voivat toki suistaa auton tieltä törmäyksessä tai iskeytyä tuulilasin läpi, joten ei peurakaan täysin vaaraton ole.
Valkohäntäpeuran jälkeen toiseksi tavallisin autojen kanssa yhteenottoihin joutuva hirvieläin on metsäkauris. Se on selvästi valkohäntäpeuraa pienempi ja kevyempi, tyypillisesti 20–35 kilon painoisena se ei muodosta suurta riskiä autossa sisällä oleville. Moottoripyöräilijöille pienetkin eläimet voivat aiheuttaa kaatumisen ja vakavan loukkaantumisen.
Lue myös: Törmäys eläimeen oli valtava pamaus! Johanna Vuorenmaan auto meni lunastukseen
Markus Nieminen
Kirjoittaja on Taloustaidon autoaineiston tuottaja
