Hugo Backmansson (1860–1953) on suomalainen taidemaalari, joka tunnetaan Marokko-aiheisista maalauksista ja muotokuvista, mutta hän maalasi myös muita aiheita kotimaassaan Suomessa.
Hugo Backmansson opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Turussa vuosina 1870–1873 ja debytoi vuonna 1877. Tämän jälkeen hän opiskeli vielä Pietarin taideakatemiassa vuosina 1894–1899. Taiteilija työskenteli samaan aikaan upseerina Venäjän armeijassa ja maalasi siellä sotakuvauksia ja sai nimityksen taistelumaalariksi. Backmanssonin ura eteni niin pitkälle, että keisari nimitti hänet vuonna 1917 Venäjän taistelumaalareiden johtajaksi.
Taiteilija muutti takaisin Suomeen, kun Suomi itsenäistyi. Hän ei viihtynyt pitkään paikoillaan, vaan lähti moneksi vuodeksi Pohjois-Afrikkaan ja oleskeli pääasiassa Marokossa ja jatkoi siellä maalaamista. Hugo Backmansson oli kiinnostunut vieraista kulttuureista, väreistä, kansankuvauksista ja vahvemmasta auringonvalosta.
Suomeen palattuaan hän osallistui Suomen Taiteilijan ryhmänäyttelyyn vuonna 1924, kuten oli tehnyt jo ennen kuin alkoi opiskella Pietarissa. Hän osallistui saman ryhmän yhteisnäyttelyyn vielä kerran vuonna 1943.
Monet tuntevat Backmanssonin nimen muotokuvista, sillä hän oli erittäin arvostettu ja suosittu muotokuvamaalari. Muotokuvat takasivat taiteilijalle säännölliset tulot, ja hänellä oli niissäkin oma tunnistettava tyylinsä – muotokuvissa oli keisarillista hienostuneisuutta, ja niissä näkyi vivahteita Pietarin taideakatemian ajoilta.
Tarkkaile hintoja huutokaupoissa
Osa Hugo Backmanssonin maalauksista on myyty huutokaupoissa todella halvalla, jopa muutamilla sadoilla euroilla, joten kannattaa olla tarkkana, jos myyntiin tulee laadukas Backmanssonin teos.
Vaikka Backmansson on tunnettu Marokko-aiheistaan, ja niitä on paljon ollut taidemarkkinoilla myynnissäkin, niin silti sijoitusmielessä suosittelen hankkimaan taiteilijan Suomi-aiheisen maalauksen, jossa kuvataan tunnistettavaa paikkaa. Maalauksessa saa mielellään olla myös ihmisiä. Myös taiteilijan Venäjällä maalaamat ja erityisesti armeijaa kuvaavat teokset ovat todella hienoja.
Backmanssonin tuotannosta löytyy paljon variaatioita: eri tyylisiä aiheita, paikkoja, täysin erilaisia väripaletteja ja maalaustyylejäkin. Jos maalauksen ostaa sijoitusmielessä, teoksen pitää myös olla vahvistetusti ajoitettu ja paikallistettu hänen tuotantohistoriaansa eli pitää tietää, mikä työ on, milloin se on tehty ja missä taiteilija on maalannut teoksen.
Kaksi vuotta sitten Bukowskisilla huudettiin Musiikkihetki Kämpissä (1937) vain 3 000 eurolla, kun sen lähtöhinta oli 4 000–5 000 euroa. Ostaja teki hyvät kaupat ja sai hienon Backmanssonin maalauksen edullisesti, sillä taiteilijan kotimaisia juhlia kuvaavat teokset ovat arvostettuja ja kulttuurihistoriallista herkkua taiteen harrastajille.
Helmiä löytyy edelleen
Tällä hetkellä Hugo Backmanssonin maalausten hinnat ovat laskusuunnassa, ja ne ovat nyt todella edullisia. Koska taiteilijan tuotannossa löytyy paljon hajanaisuutta ja eroavaisuuksia, kannattaa olla valppaana esimerkiksi huutokaupoissa, sillä tarkkaavainen silmä saattaa löytää Backmanssonin helmen, siinä missä joku toinen ei tunnista edullista laatuteosta.
Joskus pelkästään myyntipaikan huono ripustus jättää teoksen varjoon eikä hintakilpailua synny. Joten tämän taiteilijan kohdalla on mahdollista tehdä löytöjä, mutta ennen ostoa kannattaa silti hieman perehtyä taiteilijan tuotantoon vaikkapa taidekirjoja tutkimalla.
Taiteilija signeerasi työnsä H. Backmansson. Pääasiassa taiteilija maalasi öljyllä kankaalle, mutta joitakin teoksia hän maalasi myös levylle.
Backmansson oli tuottelias taiteilija, ja hän teki maalausten lisäksi lukuisia teoksia kevyemmillä tekniikoilla: esimerkiksi vesiväriteoksia, sekatekniikkaa, piirroksia ja etsauksia. Joistakin taiteilijan vesiväriteoksista, guasseista ja sekatekniikoista on maksettu taidemarkkinoilla tuhansia euroja, mikä kannattaa pitää mielessä, kun sellainen osuu kohdalle.
Hugo Backmanssonin nimiin tehtyihin väärennöksiin en ole koskaan törmännyt.
