Hugo Simberg (1873–1917) on rakastettu suomalainen symbolistitaiteilija, jonka teoksia on säännöllisesti saatavilla taidemarkkinoilla.
Simberg on tunnettu pääasiassa maalauksistaan, mutta eniten hän teki kevyen tekniikan teoksia.
Hän teki taidegrafiikkaa erilaisilla tekniikoilla, eniten etsauksia. Hänen tuotannossaan on jonkin verran guasseja ja lyijykynällä ja tusseilla tehtyjä piirroksia. Vaikka taiteilija kuoli vain 43-vuotiaana, hän ehti onneksi tehdä useita vaikuttavia teoksia.
Hugo Simberg opiskeli ensin nuorukaisena Viipurin Taiteenystävien piirustuskoulussa ja aikuistuttuaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1893–1895. Hän sai yksityisopetusta Helene Schjerfbeckiltä, Elin Danielson-Gambogilta ja Akseli Gallen-Kallelalta, joka vaikutti häneen eniten, sillä Simberg koki omaksi tyylikseen juuri Gallen-Kallelan symbolismin.
Opintoja seuranneet kymmenen vuotta olivat taiteilijan tuotannossa kiinnostavaa aikaa, ja tuolloin syntyivät hänen pääteoksensa.
Simberg myös opetti Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja osallistui näyttelyihin sekä Suomessa että ulkomailla. Viimeisen näyttelynsä hän piti vuonna 1914.
Simberg oli avantgardisti, kokeilija, jolle symbolismiset aiheet olivat läheisimpiä. Hän omistautui aiheelle myöhemminkin, kun tyyli alkoi jo jäädä ekspressionismin jalkoihin.
Piruaiheiset teokset jakoivat katsojien mielipiteitä. Simbergin tuotanto muistetaan parhaiten hänen usein unenkaltaisista aiheistaan, jotka ovat melko raskaita: kuolema, tuonpuoleinen, tilinteon hetket ja kaapuihin pukeutuneet luurangot. Vaikka monet keräilijät vierastavat taiteilijan pirukuvia, kannattaa niihin suhtautua enemmänkin taiteilijan omakuvina kaikkine pelkoineen ja ahdistuksineen.
Simberg teki opintomatkoja heti opintojensa jälkeen Keski-Eurooppaan, kuten Pariisiin, Lontooseen ja useisiin kaupunkeihin Italiassa. Gallen-Kallela toimi maestrona Simbergille ja tutustutti hänet myös taidegrafiikan tekniikkaan.
Simberg sairastui aivokalvontulehdukseen vuonna 1902. Toivuttuaan useiden kuukausien sairastelun jälkeen hän maalasi tunnetuimman ja rakastetuimman maalauksensa Haavoittunut enkeli, joka on yksi hienoimmista Ateneumin kansallisista taideaarteistamme.
Näyttelyt nostavat taiteilijan säännöllisesti valokeilaan
Simberg on yksi suomalaisten rakastamista kansallistaiteilijoista, ja siksi aika ajoin hänen tuotannostaan pidetään iso museonäyttely, joka nostaa taiteilijan jälleen valokeilaan. Näyttelyt heijastuvat taidemarkkinoilla korkeimpina hintoina.
Sijoitusmielessä Hugo Simbergin tuotannossa kannattaa keskittyä hänen maalauksiinsa vuosilta 1895–1910. Jos maalaus on 1800-luvun puolelta tai vielä 1900-luvun alkuvuosilta, aiheena on puhdas symboliikka, ja sen provenienssi on vahva eli teos on ollut näyttelyissä, on teos sijoitusnäkökulmasta hyvä hankinta, kunhan myyntihinta ei ole ylimitoitettu.
Taiteilijan teosten hinnat alkoivat nousta 1990-luvulla. Esimerkiksi vuonna 1996 Simbergin Kellonsoittajan (1902) hinta kaksinkertaistui noin 53 000 eurosta 100 000 euroon. Seuraavana vuonna erinomaisen provenienssin omaavalle Vinnarin sisarukset -maalaukselle (1898) kävi samoin – hinta lähes tuplaantui. Pari vuonna myöhemmin 1997 Veljet (1904–1906) nousi 33 000 euron lähtöhinnasta lähes 130 000 euroon. Samoin Talviaurinkoa (1900) nousi 13 000 eurosta lähes 60 000 euroon.
Useimmat Simbergin kevyen tekniikan teokset maksavat taidemarkkinoilla 400–1500 euroa. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että niidenkin hinnat nousevat toisinaan yllättävän korkealle: jotkut guassit ja vesivärityöt ovat nousseet jopa 20 000 euroon. Näin kävi esimerkiksi harvinaiselle värietsaukselle Kilpa-ajo jäällä (1912).
Nykyään Hugo Simbergin maisemamaalauksia huutokaupataan noin 3 500–7 500 eurolla.
Simberg maalasi myös joitakin julkisia teoksia, kuten Tampereen tuomiokirkon freskot.
Simberg signeerasi lähes aina kevyen tekniikan teokset, maalauksissa ei nimeä aina ole
Simberg signeerasi yleensä kaikki kevyen tekniikan teoksensa. Kaikkia maalauksiaan hän ei sen sijaan aina signeerannut. Osan maalauksista on myöhemmin jälkisigneerannut hänen leskensä Anni Simberg. Hän on myös todistanut teoksia erikseen oikeaksi.
Simbergin teoksia on joskus väärennetty, joten teos kannattaa hankkia maineikkaasta taideliikkeestä. Toinen vaihtoehto on tarkistuttaa aitous konservaattorilla ennen hankintaa varsinkin, jos kyseessä on kalliimpi Simbergin teos.
Pauliina Laitinen
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija