Ruotsalaisten arvohuutokauppojen tarjontaa kannattaa vilkaista – paitsi mahdollisten löytöjen takia – myös siksi, että sieltä voi löytyä vinkkejä keräilytrendeistä.
Osa keräilytrendeistä voi rantautua Suomenkin keräilymarkkinoille, ja on hyvä olla liikkeellä ennen muita. Voisiko viitteitä löytää esimerkiksi Uppsalassa pidetystä huutokaupasta, jossa oli tarjolla poikkeuksellisen paljon 1700-luvuntalonpoikaisesineistöä?
Tuolloin, noin 300 vuotta sitten, Suomi oli osa Ruotsia, mutta paljon köyhempi, ja meillä ei 1700-luvun talonpoikaisesineistöä ole olemassakaan paljon. Huutokaupoissakin niitä liikkuu vain harvakseltaan, mutta moni kerää niitä kesämökkiensä koristukseksi.
Uppsala Auktionskammaren huutokaupassa 24.1. myytiin aika paljon ruotsalaista 1700-luvun esineistöä kotitalousvälineistä säilytyskirstuihin, mutta erikoisuutena on nostettava esille tuon ajan ovet, joita oli myynnissä peräti kymmenkunta. Sellaisia ei suomalaisissa arvohuutokaupoissa juuri näy kaupattavan. Useimmat olivat pariovia; joissakin oli mukana myös karmit. Kaikki olivat peräisin ruotsalaisen herraskartanon kokoelmista – kuten esitteessä kauniisti mainostetaan. Selkokielellä ilmaistuna ne olivat pikemminkin peräisin kartanon tai ison maalaistalon kylmävarastoista.
Osa oli melko huonokuntoisiakin jo, kuten arvata saattaa. Hintapyynnöt lähtivät sadasta eurosta ylöspäin, mutta arvokkain nousi huutomaksuineen yli 3 000 euroon. Kyseessä olivat koristeelliset ulko-ovet, joissa oli alkuperäinen maali ja pienissä ikkuna-aukoissa myös niin ikään alkuperäiset lasit, mikä nostaa hintaa melkoisesti.
Talonpoikaiskirstujakin 1700-luvulta oli tarjolla useita, Vaikka niissä on sepän takomat vahvikkeet, hinnat olivat varsin kohtuullisia päätyen 100–300 euroon. Kaupunkikotien sisustukseen ne eivät välttämättä järin hyvin istu, mutta maaseututaloihin ja kesämökeille ne voisivat hyvinkin sopia.
Kaupaksihan nämä talonpoikaisesineet arvohuutokaupassakin menivät, mutta saavutetut hinnat eivät järin korkealle nousseet.
Militaria kiehtoo
Kaiken ikäiset militaria-kohteet menevät hyvin kaupaksi niin Ruotsissa kuin Suomessa. Mustaruutiaseita, pistimiä, sapeleita, mitaleita jne. on myynnissä lähes jokaisessa arvohuutokaupassa, ja harvinaisempien hinnat voivat nousta varsin korkealle.
Harvinaisuuden lisäksi hintaa voi nostaa paljon myös se, jos aseen kantaja tai suunnittelija on ollut tunnettu ja arvostettu. Tällainen on esimerkiksi tamperelaisessa Annmari´sin huutokaupassa tammikuussa myyty Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema ratsupoliisin sapeli, josta maksettiin peräti noin 2 400 euroa.
Mielenkiintoista on nähdä, mihin hintaan nousee esimerkiksi lempääläisen Huutokauppahuone Aleksin seuraavassa huutokaupassa 19.2. tarjolla olevat Lauri Törnin osastoon kuuluneen upseerin mitaliripa ja kirjeenvaihtoa. Törnihän oli legendaarinen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari, jonka maineessa paistatteli myös moni hänen alaisistaan.
Aleksi tähtää nyt korkealle päätellen siitä, että omistajakuntaan ja yhtiön hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi nousee vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson.
Arvokas hihanauha
Helanderin tammikuun huutokaupassa myytiin puolestaan mielenkiintoisia sisällissodan kohteita kuten esimerkiksi Suomen Punaisen Kaartin Helsingin Muonituskomitean hihanauha ja Amalia Lindströmin jäsenkortti. Hinta huutomaksuineen nousi yli 400 euroon.
Suomen Numismaattisen yhdistyksen huutokaupassa 18.2. on myynnissä parikin tosi harvinaista kunniamerkkiä. Arvokkaimmaksi noussee ns. Ekströmin Rykmentin merkki (I Suomalaisen Vapaajoukon merkki, Viron Vapaussota). Kysymyksessä on Turun Kultaseppien vuonna 1936 valmistama numeroitu merkki kaiverruksella "No 1 Martin Ekström". Emaliviasta huolimatta lähtöhinta on 1 350 euroa.
Pentti Avomaa
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.