Hybridillä on tuplavoimat – millainen sopisi minulle?

Kevythybridi, itselataava hybridi, täyshybridi, lataushybridi ja niin edelleen. Vähemmästäkin voi mennä sekaisin. Mitä nämä eri nimitykset tarkoittavat ja mikä näistä autoista olisi itselle sopivin?

Tässä jutussa käydään läpi kuluttajan kannalta hybridien tärkeimmät perusasiat. Niitä voit tarvita seuraavan autonvaihdon yhteydessä, varsinkin jos täyssähköauto vielä arveluttaa.

Autoista puhuttaessa hybridi-sana on vakiintunut tarkoittamaan autoa, jossa on kaksi eri voimanlähdettä, yleensä polttomoottori ja sähkömoottori. Lähes kaikkien uutena myytävien hybridiautojen polttomoottorina on bensiinimoottori.

Hybridiautoja on ollut liikenteessä kauemmin kuin moni arvaakaan, Suomessakin jo 90-luvulta asti. Ensimmäiset hybridit olivat niin sanottuja itselataavia hybridejä.

Itselataava tai ladattava

Lataustavan mukaan tehtävä jako on selkeä. Itselataava on hieman huono sana, mutta se on kuitenkin melko vakiintunut termi hybridiautolle, jota ei erikseen ladata auton ulkopuolelta. Kuvaavampi nimitys voisi olla vaikkapa ”liike-energiaa talteen ottava hybridiauto”.

Tällainen hybridi ottaa talteen auton liike-energiaa erityisesti hidastus-, ja jarrutustilanteissa. Tätä energiaa hyödynnetään liikkeellelähdöissä ja kiihdytyksissä pienen sähkömoottorin avulla. Energiavarastoksi tarvitaan akku.

Ladattava hybridi on puolestaan selkeä ja kuvaava ilmaus autolle, jonka ajoakkua ladataan auton ulkopuolelta tätä tarkoitusta varten suunnitellulla latauslaitteella tai tavallisesta kotipistorasiasta (sukopistoke).

Lataushybridiauton mallimerkinnässä on tavallisesti kirjainyhdistelmä PHEV, joka tulee englanninkielisistä sanoista plug in hybrid electric vehicle.

Kevythybridissä sähkö avustaa

Kevythybridi ja täyshybridi ovat tavallaan itselataavien hybridien alalajeja. Kevythybridiauton mallimerkinnästä voi löytyä kirjainyhdistelmä MHEV, mild hybrid electric vehicle.

Kevythybridi on kaikkein lähimpänä perinteistä polttomoottoriautoa, eikä sanaa hybridi (tai MHEV) aina edes käytetä auton mallinimen yhteydessä.

Kevythybridi ei liiku pelkän sähkömoottorin voimin vaan sähkömoottori ainoastaan avustaa polttomoottoria, lähinnä liikkeellelähdöissä ja kiihdytyksissä.

Kevythybridin polttomoottori saa lisävoimansa tyypillisesti starttimoottorista (=käynnistinmoottori), joka on voimakkaampi ja teknisesti kehittyneempi kuin perinteisissä polttomoottoriautoissa.

Starttimoottorista käytetään hybridien yhteydessä kuvaavampaa nimeä generaattori. Sähkömoottoriavustus edellyttää lisäksi perinteistä tuhdimpaa – tyypillisesti 48 voltin – sähköjärjestelmää ja akkua.

Täyshybridi liikkuu myös sähköllä

Täyshybridiautojen kansainvälinen lyhenne on yksinkertaisesti HEV eli hybrid electric vehicle. Kevythybridin tapaan myös täyshybridi ottaa talteen auton liike- ja jarrutusenergiaa ajon aikana.

Täyshybridissä on kevythybridiä voimakkaampi sähkömoottori, johon kevyt starttimoottoriratkaisu ei enää riitä. Myös ajoakku on suurempi, mutta toisaalta oleellisesti pienempi kuin ladattavassa hybridissä.

Voimakkaampi sähkömoottori mahdollistaa sen, että autoa voidaan ajaa pelkästään sen voimalla. Kehittynyt ohjausjärjestelmä käyttää tilanteen mukaan joko pelkkää polttomoottoria, pelkkää sähkömoottoria tai yhtä aikaa molempia.

Täyshybridi liikkuu pelkän sähkömoottorin voimin korkeintaan muutaman kilometrin matkan. Parhaiten auto hyödyntää sähköä hiljaisissa nopeuksissa.

Ladattava hybridi: verot matalammat

Ladattavissa hybrideissä on energiasisällöltään karkeasti noin kymmenen kertaa suurempi akusto kuin täyshybrideissä. Lisäksi sähkömoottori on huomattavasti tehokkaampi. Niillä eväillä nykyaikaisella lataushybridillä voi ajaa ajoakuston ja sähkömoottorin turvin usean kymmenen kilometrin matkoja.

Parhailla uusimmilla lataushybrideillä pääsee optimioloissa kesäkelillä jopa yli sata kilometriä sähköllä. Tällainen auto mahdollistaa monelle esimerkiksi päivittäisen työssä käynnin kokonaan ilman polttomoottorilla ajoa, talven pakkasia lukuun ottamatta.

Suurempi ajoakusto ja tehokkaampi sähkömoottori tietysti maksavat, joten ladattava on eri hybridivaihtoehdoista hinnaltaan kallein. Lisäksi tekniikka tuo mukanaan painoa, joten tällainen auto ei ole erityisen taloudellinen pitkillä ajomatkoilla sen jälkeen, kun sähköllä ajo loppuu.

Veroteknisesti lataushybridi on edullinen, koska sillä saavutetaan virallisessa WLTP-mittauksessa alhainen kulutus ja alhaiset päästöt.

Mittaustulos vaikuttaa hankinnan yhteydessä maksettavan autoveron määrään ja myös vuosittain maksettavan ajoneuvoveron määrään. Alhainen autovero kompensoi hieman muita hybridejä selvästi korkeampaa hintatasoa.

Perusajatus sama kaikissa hybrideissä

Olipa hybridiauto mikä tahansa edellä mainituista versioista, perusajatuksena on vähentää nestepolttoaineen kulutusta ja sitä kautta ajon aikaisia päästöjä.

Kaikki hybridivaihtoehdot hyödyntävät auton liike-energiaa ja ottavat talteen jarrutusenergiaa.

Hybridiauton etuihin kuuluu, että kuljettajalla ei ole huolta seuraavan latauspaikan löytämisestä tai siitä, tarvitseeko lataukseen pääsyä jonottaa. Pitkät ajomatkat kun hoituvat joka tapauksessa polttomoottorin voimin myös lataushybridillä.

Esimerkkejä erilaisia hybridiautoista

Muutamilla autonvalmistajilta on saatavana samaa automallia erilaisina hybridivaihtoehtoina. Esimerkiksi Skoda Octaviaa on saatavana kevythybridinä ja ladattavana hybridinä.

Mikä hybridi on sopivin?

On aika mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta siihen, mikä hybridivaihtoehto olisi kullekin taloudellisesti paras.

Alhaisemman hankintahinnan takia kevythybridi tai täyshybridi voi olla kokonaistaloudellisin vaihtoehto silloin, jos vuotuiseen ajosuoritteeseen kuuluu runsaasti pitkiä ajomatkoja. Nämä itselataavat vaihtoehdot tulevat kysymykseen myös silloin, jos kotona tai työpaikalla ei ole latausmahdollisuutta.

Jos taas ajat lähes yksinomaan lyhyehköä työmatkaa ja paljon kaupunkiajoa, ladattava hybridi voi muodostua pitkällä aikavälillä edullisimmaksi vaihtoehdoksi korkeammasta hankintahinnasta huolimatta. Tämä edellyttää yleensä latausmahdollisuutta kotona.

Lataushybridin hyöty perustuu pitkälti yön yli lataamiseen ja kotisähkön maltilliseen hintaan.

Yleistäen voidaan sanoa, että hybriditekniikasta hyötyy kaikkein eniten kaupunkimaisessa ajossa, lyhyehköillä matkoilla ja ruuhkassa. Ajokustannusten ja päästöjen ero perinteiseen polttomoottoriautoon on tällaisessa pätkäajossa suurin, ja se koskee kaikkia hybridivaihtoehtoja.

Pitkillä ajomatkoilla ajokustannusten ero hybridin ja polttomoottoriauton välillä on pienin. Sähköllä ajaminen loppuu uusimmillakin lataushybrideillä viimeistään sadan kilometrin jälkeen, maantienopeuksissa yleensä jo huomattavasti aiemmin.

Kustannusten ohella käyttömukavuus on monelle tärkeä valintakriteeri. Itselataavan hybridin kuljettajan ei tarvitse koskaan huolehtia erillisestä lataamisesta.

Markus Nieminen