veronmaksajat.fi

VAPAALLA

Inflaatio iski olympiasoihtuihin – olympia-aatteen symbolia valmistettu liukuhihnalta

Inflaatio iski olympiasoihtuihin – olympia-aatteen symbolia valmistettu liukuhihnalta
3.10.2019

Suomen ja maailman huutokaupoissa on tarjolla jatkuvasti olympialaisiin liittyvää esineistöä pinseteistä kultamitaleihin – ja kysyntää riittää. Esineiden hintahaitari on eurosta miljoonaan.

Esimerkiksi kultamitaleita on myyty halvimmillaan parilla tuhannella eurolla. Kalleimmat ovat maksaneet yli miljoonan.

Maailman kalleimpien olympialaisiin liittyvien esineiden joukkoon kuuluu myös Suomen olympiasoihtu. Sen sijaan moniin muihin olympiasoihtuihin on iskenyt inflaatio.

Rahaa putkiremonttiin

Niin urheilukansaa kuin keräilijöitäkin kohahdutti alkukesästä Tori.fi:lle laitettu ilmoitus, jossa painonnoston olympiavoittaja Kaarlo Kangasniemi kauppasi Mexico Cityn vuoden 1968 olympialaisten kultamitaliaan. Hintapyyntö oli komeat 150 000 euroa. Kangasniemi kauppasi mitaliaan jo muutama vuosi sitten noin 100 000 eurolla rahoittaakseen putkiremonttinsa. Kauppoja ei kuitenkaan syntynyt.

Myös mm. mäkihyppylegenda Matti Nykäsen mitalit kohahduttivat aikanaan. Koko mitalisaalis oli velkojen panttina, ja sen pelättiin päätyvän ulkomaille. Kansalaiskeräyksellä koottiin vuonna 1995 noin 37 000 euroa, jolla mitalit pelastettiin Suonen urheilumuseon kokoelmiin. 

Soihtuja liukuhihnalta

Helsingin 1952 olympialaisiin liittyvää esineistöä liikkuu huutokaupoissa jatkuvasti pääsylipuista toimitsijamerkkeihin. Myös Helsingin vuoden 1940 olympialaisten esineistöä liikkuu yllättävän paljon, vaikka itse kisat jouduttiin sodan takia perumaan. 

Olympiasoihtu on yksi kalleimmista olympiakohteista koko maailmassa. Koko olympia-aatteen symboli olympiarenkaiden tapaan on juuri olympiasoihtu.

Helsingin kisoja varten niitä tehtiin aikoinaan huomattavan vähän, 22–23 kappaletta, ja niistä osa varastettiinkin matkalla Ateenasta Helsinkiin. Yksi sellainen ilmaantui pariisilaiseen huutokauppaan vuonna 2011, ja siitä maksettiin melkoinen summa, noin 350 000 euroa. Helsingissä Holmaston huutokaupassa sellainen myytiin lähes 135 000 eurolla vuonna 2014.

Samaisessa Pariisin huutokaupassa Berliinin vuoden 1936 olympialaisten soihtu maksoi vain 3 400 euroa, koska niitä tehtiin aikoinaan 3 840. Vaikka keräilijöitä on paljon ympäri maailmaa, suuri määrä inflatoi hinnan. Esimerkiksi Sotshin olympialaisia varten valmistettiin peräti 14 000 soihtua.

Arvokas lätkäkulta  

Kun Suomi voitti jääkiekon MM-ottelussa toukokuussa Venäjän, ruotsalaistoimittaja vertasi tapahtumaa jääkiekkosensaatioon (Miracle on ice) vuoden 1980 Lake Placidin olympialaisissa. Silloin USA:n joukkue löi Venäjän ja voitti kultamitalin.

Pelaajan mitalista tuli yksi maailman kalleimmista olympiakohteista, sillä vuonna 2010 sellaisesta maksettiin peräti noin 300 000 euroa. Kysymys oli harvinaisesta tapahtumasta ja amerikkalaisesta kansallistunnosta – sekä tietysti myös USA:n rahakkaista keräilijöistä. 

”Kultamitali” 

Olympialaisten kaikki kultamitalit ovat Tukholman vuoden 1912 jälkeen olleet kullattua sterling-hopeaa. Mitalien paino on vaihdellut. Esimerkiksi Kangasniemen voittama mitali painaa 129 grammaa ja on 93-prosenttisesti hopeaa. Kultaa on oltava 6 grammaa.

Mitalin raaka-ainearvo on siten vain runsaat 300 euroa, mutta sillähän ei ole mitään merkitystä mitalin arvon kannalta – oleellisempaa on, kuka mitalin on saanut ja mitä erikoista mahdollisesti mitaliin tai sen saajaan on liittynyt.

Niinpä kaikkien aikojen kovin hinta olympialaisiin liittyvästä esineestä on maksettu amerikkalaisen juoksijan Jesse Owensin kultamitalista, jonka hän voitti Berliinissä vuonna 1936. 

Olympialaisiin liittyvien esineiden hintoja 

Esine Myyntipaikka ja -aika hinta, euroa
Berliini 1936, Jesse Owensin
kultamitali SCP
USA 2013 1,1 milj. e
Innsbruck 1976, soihtu Bonhams 2012 10 600 e
Calgary 1988, soihtu RR 2016 47 000 e
Helsinki 1952, soihtu Pariisi  350 000 e
Berliini 1936, kullattua
pronssia oleva N.O.K:n (kansall.
olympiakomitea) merkki
Holmasto 2012 2 600 e
Helsinki 1952, makeislaatikko,
kannessa Suomen lippu ja Paavo Nurmi
O´Neill´s USA 2013 130 e
Helsinki 1952, juliste Christie’s Lontoo 2012 760 e
Helsinki 1940, olympiaviltti 182 x 132 cm Helander 2012  500 e
Helsinki 1952, 500 mk hopea -52 Huutonet 2019 15 e
Helsinki 1952, 500 mk hopea -51 Askon keräilyraha 2019,  198 e

Pentti Avomaa

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti