Jukka Mäkelä (1949–2018) on suomalainen postmodernismia edustanut tunnettu taiteilija ja legenda jo eläessään. Häntä pidetään uusekspressionistisen tyylin edelläkävijänä Suomessa. Sekä virallinen taidemaailma että keräilijät arvostavat Mäkelän uraa ja tuotantoa.
Jukka Mäkelä opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa vuosina 1967–1968 ja Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1968–1972. Myöhemmin hän toimi myös taiteen asiantuntijatehtävissä ja oli aktiivinen taidemaailmassa.
Valmistumisen jälkeen 1970-luvulla Mäkelä teki läpimurron nopeasti heti ensimmäisten näyttelyiden jälkeen. Tuolloin hänen tyylinsä edusti hyvin maltillista konstruktivismia. Oppi-isänään hän piti taiteilija Göran Augustsonia.
Jo vuonna 1976 Mäkelä sai kansainvälistä tunnustusta Cagnes-sur Mer’in taidekilpailussa, ja hän voitti näyttelyn III kultaisen paletin vain neljä vuotta valmistumisensa jälkeen. Seuraavana vuonna hän sai Valtion taidepalkinnon ja heti perään 1978 Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon.
Taidebuumin aikaan 1980-luvulla Mäkelän tuotantoa pidettiin hyvänä sijoituskohteena, ja menestys oli melkoista. Hän edusti muun muassa suomalaista nykytaidetta Venetsian biennaalissa vuonna 1988.
Mäkelän 1980-luvun maalaukset ovat hänen tuotantonsa halutuimpia teoksia. Tuon vuosikymmenen taide on ehkä ominta Mäkelää, ja siksi tärkeintä aikakautta hänen koko tuotannossaan. Tuolloin Mäkelä maalasi hyvin ekspressiivisesti vahvoilla impastoilla runsaita maalikerroksia ja röykkiöitä ja loi värien avulla kolmiulotteista illuusiota maalauksen pintaan.
Tyyli vaihteli eri vuosikymmenillä
Vuosien kuluessa Mäkelän tuotanto on ollut erinäköistä. Mäkelä pysyi aktiivisena ja uteliaana taiteilijana eri vuosikymmeninä. Taiteilijan tyyliin tuli 1990-luvulla enemmän keveyttä, korrekteja linjoja ja herkkyyttä. Hänen tyylinsä muuttui jälleen 2000-luvulla, mutta nyt värit ja viivat vahvistuivat, ja taiteilija alkoi uudelleen leikitellä pinnan kanssa, lisäämällä teoksiin muun muassa japaninpaperia.
Taiteilija piti aktiivisesti useita näyttelyjä sekä kotimaassa että ulkomailla. Hänen eläessään järjestettiin jopa kaksi retrospektiivistä näyttelyä: ensimmäinen Kiasmassa 1999 ja toinen Helsingin Taidehallissa 2015.
Jukka Mäkelä sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 2007 ja vuonna 2013 hänelle myönnettiin taiteilijaeläke. Vuonna 2010 taiteilija oli Carnegie Art Award -ehdokkaana.
Taiteilija oli itseään kohtaan vaativa ja työsti töitään pitkiäkin aikoja, joitakin teoksia jopa useita vuosia ja hyväksyi vain pienen osan valmiista töistään näytettäväksi yleisölle.
Jukka Mäkelä oli viimeisen asti aito taiteilija. Hän teki välillä esimerkiksi tarvikkeita. Mäkelä muun muassa poltti itse hiilipiirtämisessä tarvittavan hiilen.
Jukka Mäkelä arvosti maisemaa
Taiteilija jäljitteli työssään pitkälti arjen ja ympäristönsä estetiikkaa ja koki maiseman tärkeäksi. Monet teoksensakin hän nimesi maisemiksi tai antoi niille muun luontoon liittyvän nimen.
Jukka Mäkelän tunnetuin tekniikka on maalaus, mutta hän teki myös kevyitä teoksia kuten grafiikkaa sekä hiili- ja puupiirroksia.
Jukka Mäkelän tuotannon parhaimmat sijoituskohteet löytyvät pääasiassa 1980-luvulta. Hienoja keräilykohteita löytyy myös 1970-luvulta.
Väärennöksiä Mäkelän nimiin ei ole tehty. Hänen töitään on tullut ani harvoin julkiseen myyntiin jälkimarkkinoilla. Tämä on hyvä ja kertoo vain siitä, että ne joilla on Mäkelän töitä kokoelmissaan, eivät ole niitä halunneet myydä.
Jukka Mäkelä piti tärkeitä näyttelyjä 1980-luvulla Ruotsissa. Taiteilijan hiljattain tapahtuneen poismenon vuoksi on mahdollista, että sieltä ilmestyy töitä lähivuosina myyntiin. Joten kannattaa olla tarkkana ja reagoida heti, jos teoksia tulee myyntiin huutokauppoihin. Suomessa näitä vanhoja töitä ei nimittäin ole juurikaan ollut tarjolla.
