Jos pitäisi nimetä yksi suomalainen taiteilija, jonka tuotannon parhaimmistoon kannattaisi sijoittaa niin se olisi Helene Schjerfbeck (1862–1946). Hänen tuotannossaan yhdistyvät paras maine, kallein signeeraus, korkea laatu, korkea kysyntä, niukka tarjonta ja hinnat, jotka voi asettaa mahdollisimman ylös.
Suomen kansallistaiteilijan Helene Schjerfbeckin elämäntyö on malliesimerkki täydellisestä taiteilijaurasta. Tarina on legendaarinen: klassinen kamppailu toimeentulosta, tragediaa, draamaa, sitkeyttä, omistautuneisuutta, kärsimystä, luopumista ja lopulta – ikuinen menestys ja yleisön rakkaus.
Helene Schjerfbeck on aina ollut suosittu, silti kiinnostus hänen tuotantoonsa näyttää vain lisääntyvän jokaisella vuosikymmenellä.
Nykyään kysyntä kasvaa jatkuvasti myös ulkomailla. Schjerfbeckejä seuraavat niin keräilijät, museot, media, taidekauppa kuin väärentäjätkin.
Schjerfbeckin mesenaatti, taidekauppias Gösta Stenman vaikutti vahvasti hänen urakehitykseensä ja teosten myyntiin. Niitä edesauttoivat myös ensimmäinen maailmansota ja sitä seuranneet inflaatio ja arvoesineiden hintojen nousu.
Klassikkoteoksen arvo säilyy talouskriisissäkin
Talouskriisien aikana klassikkoteokset säilyttävät arvonsa. Näin on käynyt myös Helene Schjerfbeckin arvoteosten kohdalla. Ne nousevat tasaisesti. Kultakauden naistaiteilijoistamme hänen ykköspaikkansa on kiistaton.
Suomessa kultakauden parhaimpia maalauksia on pidetty takuuvarmoina taidesijoituskohteina. Ne ovat meillä kalleimpia samasta syystä kuin venäläinen avantgarde on kalleinta Venäjällä, ekspressionistinen taide Saksassa, impressionistinen taide Ranskassa sekä sodanjälkeinen ja nykytaide Yhdysvalloissa.
Näiden teosten kiinnostavuutta lisää joko se, että maan talous ja henkinen elämä ovat kukoistaneet tai se, että politiikka on sanellut taiteen sisällön. Yhtymäkohta merkittävään ajanjaksoon maan kulttuurihistoriassa pitää aikakauden teosten hinnat korkeina.
Tarkista teoksen aitous
Talouden korkeasuhdanne kiihdytti 1980-luvulla taidemarkkinat nousukierteeseen ja hinnat ylikuumenivat. Helene Schjerfbeckin ja Albert Edelfeltin teokset alkoivat hintatasoiltaan erkaantua muista. Schjerfbeckin Kirje-maalauksesta maksettiin ennätyshinta huutokaupassa vuonna 1986.
Tosin huutokaupoissa jäi välillä useitakin Schjerfbeckinkin teoksia myymättä. Laman aikana 1990-luvulla Schjerfbeckin teoksia oli vain harvoin myynnissä. Osittain tämä johtui jälleenmyyntikorvauksista ja kansainvälisesti kasvaneesta kysynnästä.
Nykyään hänen parhaita sijoituskohteitaan tulee enää harvoin huutokaupattaviksi.
Schjerfbeckin nimiin tehtyjä väärennöksiä on myyty useita jokaisella vuosikymmenellä. Välillä mukana on ollut myös väärennettyjä aitoustodistuksia. Sen vuoksi jokaisen arvokkaamman hankinnan yhteydessä kannattaa tarkistaa aitous ennen ostoa.
Kallista vai edullista?
Schjerfbeckin teosten hinnoittelu on aina tapauskohtaista. On hyvä muistaa, että hänen tuotannossaan on myös edullisia teoksia. Tämän vuoksi jokaisen teoksen osto ja myynti on räätälöitävä erikseen.
Hinnoitteluun vaikuttavat vahvistetut taustatiedot sekä provenienssi, josta selviävät aiemmat omistajat ja näyttelyt. Nykyään keräilijät ovat aiempaa vaativampia, mikä on hieno asia.
Teosten aitous tarkistetaan ennen ostoa, teoksen kunnon on oltava hyvä sekä taustatietojen vahvistettuja. Myös hintojen on oltava kohdallaan.
Huijausten aika on ohi, ja siksi keräilijät voivat varmemmin luottaa taidesijoituksiinsa ja taidemarkkinoihin.
Pauliina Littorin
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija.
