Yksi maailman parhaista huutokauppaostoksista on ollut kaitafilmi ihmisen laskeutumisesta kuun pinnalle. Filmi tuotti omistajalleen kesän huutokaupassa Yhdysvalloissa miljoonavoitot.
Heinäkuussa tuli kuluneeksi 50 vuotta yhdestä merkittävimmistä tapauksista maailman historiassa 1900-luvun jälkipuoliskolla– nimittäin ensimmäisestä ihmisen laskeutumisesta kuun pinnalle. Astronautti Neil Armstrongin ensimmäiset haparoivat askeleet kuun kamaralla ikuistettiin myös filmille, jonka likipitäen kaikki maailman ihmiset ovat nähneet.
Liikkuvaa kuvaa otettiin monta kelallista, ja osa alkuperäisistä filmeistä huutokaupattiin vuonna 1976. Nykyrahassa noin 1 000 euron hinnalla nämä kelat huusi itselleen Yhdysvaltain avaruushallinnossa Nasassa työskennellyt Gary George. Kuuhun laskeutumisen vuosipäivänä heinäkuussa huutokauppayhtiö Sotheby´s kertoi, että nämä kolme alkuperäisfilmiä ovat tulossa huutokaupattaviksi.
Tämä oli melkoinen sensaatio! Filmeillä mm. kuullaan Armstrongin kuuluisat sanat ”Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle”. Niinpä filmien hinta nousi huutokaupassa peräti noin 1,6 miljoonaan euroon – 8 000-kertaiseksi siihen nähden, mitä George oli niistä aikoinaan maksanut.
Itse asiassa hän osti Nasan huutokaupasta 1976 yli tuhat filmirullaa, joista myi myöhemmin lähes kaikki muut paitsi nämä kuukuvat.
Kuuperän arvokkaat hippuset
Kuulennoilta tuli paluukuljetuksina maahan muutakin kiinnostavaa. Apollo 17 -lennolta oli tuomisina mm. kuukiviä, joista Yhdysvallat lahjoitti kaikille osavaltioilleen ja myös 135 ulkomaiden päämiehelle pieniä hippusia. Näitä riisinjyvän kokoisia kuukiviä oli laitettu akryylipallon sisään neljä. Pallo on puolestaan sijoitettu koteloon, jossa on kuussa käytetty lahjoitusmaan lippu.
Apollo-lennoilla on maahan tuotu tutkittavaksi yhteensä noin 382 kiloa kuukiviä, josta määrästä akryyliin upotetut hituset muodostavat vain hyvin pienen osan. Ne on kuitenkin annettu valtionpäämiehille usein juhlallisin seremonioin, joten tunnearvoakin niillä on. Ja vielä enemmän rahallista arvoa, sillä näitä akryylipallokiviä on myyty huutokaupoissa melkoisiin hintoihin.
Niistä on nimittäin hävinnyt lahjoituksen saaneista maista tai kivet saaneilta ihmisiltä melkoisesti. Nasa on yrittänyt jäljittää niiden olemassaoloa, mutta aika huonolla menestyksellä, sillä reilusti yli puolet 270 lahjoituspakkauksesta on kadoksissa.
Osa on jossain yksityiskokoelmissa, jotkut unohtuneet jonnekin varastoihin, osa on varastettu. Houkutus varastamiseen on kova, sillä esimerkiksi Hondurasiin lahjoitetusta kuukivipakkauksesta väitetään äskettäin tarjotun pimeillä markkinoilla peräti noin 5 miljoonaa euroa.
Suomessa sellainen kuukivipakkaus osoitettiin presidentti Urho Kekkoselle vuonna 1970. Kekkoselle lahjoitetut kuukivet ovat kuulemma hyvässä tallessa Otaniemessä GTK:n Kivimuseossa – toivottavasti lujatekoisessa kassakaapissa.
Bond-autosta 5,7 miljoonaa
Pimeiden markkinoiden kuukivihinnat tuntuvat kovilta, mutta ei niillä olisi pystynyt ostamaan edes yhtä autoa, kun kyseessä nimittäin on maailman tunnetuin auto, James Bondin elokuvista tuttu Aston Martin DB5. Se vaihtoi elokuussa omistajaa RM Sotheby´sin legendaarisessa Montereyn huutokaupassa noin 5,7 miljoonalla eurolla.
Kun esine liittyy maailmanluokan tähteen, hintalisää voi kertyä melkoisesti. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että Huutokaupat.comin nettihuutokaupassa on myynnissä suomalaisittain erittäin tunnetun tähden auto, mutta sen hinta jäänee melko paljon alemmaksi kuin mitä James Bondin ajokista maksettiin. Huutokaupat.comisa on myynnissä nimittäin laulajalegenda Eino Grönin vanha käyttöauto Volkswagen Passat vuodelta 2008.
On tietysti autoissa eroa, mutta niin on kansainvälisessä tunnettuudessakin. Kun nettihuutoaikaa oli jäljellä enää kaksi päivää, autosta oli tehty vain viisi tarjousta, ja korkein niistä oli 1 900 euroa.
Tsaarin lahja
Tunnettuuden arvo näkyi myös Helanderin huutokaupassa elokuussa, kun tarjolla oli useitakin tsaarillisen Venäjän aikaisia esineitä.
Esimerkiksi kehystetty valokuva kenraali Alexander Samsonov-Paderewskasta vuodelta 1887 oli arviohinnaltaan melkoinen – 5 000 euroa, joskin siitä maksettiin ”vain” noin 2 000 euroa. Korkeaan hintaan syynä oli se, että valokuva kehyksineen oli lahja itseltänsä keisari Aleksanteri III:lta ja keisarinna Maria Fjodorovnalta.
Toki itse ukrainalaissyntyinen kenraalikin oli kuuluisa. Hän osallistui lukuisiin sotiin Venäjän keisarin joukoissa. Hänen johtamansa joukot taistelivat milloin missäkin päin maailmaa sekä menestyksellisesti että myös pahoja tappioita kärsien. Pahin tappio johti siihen, että hänen johtamansa joukot joutuivat saksalaisten piirittämiksi 1914, ja noin 150 000 venäläissotilaasta vain kymmenisen tuhatta pääsi pakenemaan verilöylyä.
Koska Samsonov tiesi joutuvansa murskahäviöstä vastuuseen tsaari Nikolai II:lle, hän päätyi tekemään sitä ennen itsemurhan.
Aaltoa huutokauppaan yliopistolta
Aalto-yliopiston Otaniemen entisen päärakennuksen remontin yhteydessä poistettujen Alvar Aallon suunnittelemien kalusteiden huutokauppa järjestetään näillä näkymin 8.9. Huutokaupan pitoa on jouduttu siirtämään useamminkin, ja se uhkasi jopa peruuntua, kun Aalto-yliopisto alkoi jänistää joidenkin kritiikistä siitä, että yliopisto kauppaa Aallon kalusteita.
Alun perin huutokauppaan aiotuista esineistä jokunen ilmeisesti vedetäänkin pois myynnistä ja pannaan säilöön – ehkä varastoon, josta ne huutokauppaan tulivatkin. Myynnissä on muutama muukin kuin Aallon suunnittelema esine.
Huutokaupan järjestäjänä on tamperelainen Annmari´s.
Pentti Avomaa
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.
Jutusta on 4.9. poistettu maininta ja kuva myyntiin tulevasta opastintelineestä. Aalto yliopiston viestintäpalvelun mukaan opastinteline ei ole Alvar Aalon eikä Alvar Aallon toimiston suunnittelema eikä se ole mukana huutokaupassa.
