Kuluneet vaatteet, lakanat tai muut tekstiilit saavat uuden elämän, kun kudot niistä kotiisi räsymaton. Räsymatto on aina muotia ja sopii monenlaiseen sisustukseen. Tekstiilejä kierrättämällä teet ekoteon. Kangaspuissa syntyy mattojen lisäksi huopia, huiveja, pöytäliinoja tai vaikka ryijy. Kudo kokeeksi jotakin pientä, kuten kynnysmatto.
1. Iloa joka kotiin
Värikkäistä kuteista syntyy kotiin juuri sinun näköisiäsi tekstiilejä. Kangaspuilla kutominen on valtavan kivaa, oikea mielen ja kehon kuntosali. Kutominen on myös arvokas kulttuuriperintö, jota kannattaa vaalia. Kudontapaikkoja ja neuvontaa löytyy ympäri Suomea. Kun tutustut kutomiseen, opit kuinka paljon aikaa ja työtä tekstiilien tekeminen vaatii. Kaupassa osaat arvioida valmiiden tuotteiden laatua ja hintatasoa.
Perinteisillä kangaspuilla kutominen sopii jokaiselle, joka pystyy istahtamaan työn ääreen, juoksuttamaan sukkulaa, paukuttamaan kaidepuuta ja painamaan jaloilla polkusia. Kangaspuilla kutomisesta tulee usein ensiksi mieleen räsymaton teko. Pienempiä tekstiilejä voit kutoa kevyissä pöytäkangaspuissa tai kudontakehyksellä. Hieman kompaktimmassa kerrostaloasunnossakin syntyy kehyskudontana esimerkiksi ryijy. Pöytäkangaspuissa valmistuu vaikkapa 50 senttiä leveä kaulahuivi tai kaitaliina. Kokoontaittuvat kangaspuut on helppo vuokrata ja kuljettaa kotiin.
2. Räsyistä pellavaan
Suomalaiselle räsymatto on tuttu ja merkityksellinen. Voit kutoa siihen lapsuuden lempimekot rakkaiksi raidoiksi. Joku valmistaa kangaspuilla huovan, toinen villapeiton. Entisaikaan myös pöytäliinat ja verhot kudottiin itse. Nyt valmiita saa niin edullisesti, ettei kutominen ole rahallisesti kannattavaa. Viime aikoina myös nuoret ovat innostuneet pellavakankaista, aina kuidun ja langan työstämisestä kutomiseen.
Villahuopaa kudottaessa sekä loimilanka että kude ovat villalankaa. Jos valmiin huovan karstauttaa, siihen tulee ihana pörheys. Mattoloimi on puuvillaista kalalankaa, tavallisesti valkoista tai mustaa. Musta loimi kestää käytössä paremmin siistinä. Loimea tehdään mattokangaspuihin useita kymmeniä metrejä kerrallaan työn säästämiseksi.
3.Aloita ohjatusti
Helpoimmin pääset kutomaan paikassa, jossa on valmiit loimet kangaspuissa – vaikka johonkin Suomen 60 Taitokeskuksesta, työväenopiston kurssille tai seurakunnan kudontatyöpajaan. Työtiloissa saat neuvoja ja näet valmiita mallitöitä, jotka auttavat oman työn suunnittelussa. Kudontakurssi on hyvä, mutta ei pakollinen. Vartin oppitunti ohjaajalta riittää perusräsymaton aloittamiseen. Neuvoja löytyy myös esimerkiksi Taitoliiton verkkosivuilta, Youtubesta ja Facebookin kudontaryhmistä, kuten Kangaspuidentaitajat-ryhmästä.
4.Mitä maksaa?
Räsymaton materiaalit saa edullisesti, jos leikkaa kuteet itse. Vanhat puuvillalakanat ovat hyvää materiaalia. Vahvikkeeksi voi ostaa hiukan trikookudetta.
Loimi maksaa muutaman kympin metriltä. Kangaspuiden vuokra on noin 5–10 euroa päivältä. Joissain paikoissa vuokraaja saa työpajan avaimen, joten kutominen onnistuu myös illalla tai viikonloppuna. Uusien kangaspuiden hinnat alkavat 2 000 eurosta ja tarvikkeet (niidet, pirta ym.) nostavat kustannuksia. Käytettyjä kangaspuita jopa annetaan, 500 eurolla saa tosi hyväkuntoiset. Ota käytettyjen kaupoille mukaasi kangaspuiden tuntija arvioimaan kuntoa.
5. Suunnittelu ja toteutus
Millainen loimi työhöni sopii? Paljonko tarvitsen kudetta? Montako kudesoiroa pujotan yhdessä? Kysy neuvoa kokeneemmalta, niin vältät haksahdukset. Helpoimmin saat neuvoja, jos voit näyttää mallin, minkä tapainen työ sinulla on mielessä.
Räsymattoon menee puuvillakudetta noin 1,5–2 kg per neliö, trikoota hiukan enemmän. Loimen tyypillinen tiheys on kaksi lankaa sentillä. Mattoon voi kutoa kuvioita liikuttelemalla loimilankoja niisivarsilla ja polkusilla. Huopaan tarvitset erilaiset tarvikkeet (kuten niidet ja niitä ohjaavan pirran) kuin mattoon. Siksi erilaisia tekstiilejä kannattaa kutoa jossakin keskuksessa, jotta et joudu hankkimaan kaikkia tarvikkeita itse.
Vinkki: Kun matostasi aika vihdoin jättää, ompele ehjistä paloista tyynynpäälliset terassille!
Neuvot kangaspuilla kutomisesta kiinnostuneelle antoi Johanna Aydemir Taitoliitosta.
Satu Alavalkama
Kuva: Hilja Mustonen, Taitoliitto
