Äänikirjoja tai esimerkiksi podcasteja voi kuunnella nopeutetusti, jopa kaksinkertaisella nopeudella. Mutta onko se järkevää? Kysyimme asiaa aivotutkijalta.
Kannattaako kuuntelemaansa nopeuttaa, Tenure track -professori Sari Ylinen Tampereen yliopistosta?
”Itse kuuntelen normaalinopeudella, mutta on makukysymys, haluaako nautiskella kaikessa rauhassa vai nopeuttaa kuulemaansa. Tähän vaikuttaa myös se, millaiseen kuuntelunopeuteen ja ääniympäristöön on totuttanut aivonsa.
Eri ihmisten aivot voiva olla erilaisia tämän osalta. Joillain nopeutettu kuuntelu toimii. Nopeampaan tahtiin kannattaa kuitenkin totutella pikkuhiljaa.”
Voiko nopeutettua kuuntelua opetella?
”Kyllä se on opeteltavissa oleva taito, sillä aivot muovautuvat. Eräässä koeasetelmassa osallistujat pystyivät ymmärtämään ennen nopeutetun kuuntelun harjoittelua englanninkielistä puhetta, jonka nopeus oli enintään 10 tavua sekunnissa. Harjoittelun jälkeen he pystyivät seuraamaan puhetta, jonka nopeus oli jopa 18 tavua sekunnissa. Sokeat henkilöt pystyvät seuraamaan puhetta, jonka nopeus on jopa 25 tavua sekunnissa.
Eli jos on tarvetta ajan säästämiseksi kuunnella nopeasti, siihen pystyy harjaantumaan.”
Kumpi on nopeampaa, lukeminen vai kuuntelu?
”Lukeminen on useimmilla lukijoilla nopeampaa kuin normaalinopeudella kuuntelu. Suomenkielisen tekstin normaali lukemisnopeus on erään tutkimuksen mukaan keskimäärin 161 sanaa minuutissa, puhenopeus noin 120 sanaa minuutissa. Jos kuuntelee kaksinkertaisella nopeudella, se voittaa kyllä monen lukemisnopeuden.”
Onko kuuntelemisessa etuja lukemiseen verrattuna?
”Kuunteleminen on hyvä idea, jos haluaa samaan aikaan tehdä muuta, käydä kävelyllä tai vaikka siivota. Kuuntelu voi toimia myös motivaattorina lähteä vaikka kävelylle.”
Onko nopeutetusta kuuntelemisesta jotain haittaa?
”Mielestäni ei ole haittaa, jos totuttelee nopeutukseen riittävän hitaasti niin, että nopeutettuakin puhetta ymmärtää vaivattomasti. Emmehän ole huolissamme siitäkään, jos joku osaa lukea nopeasti.
Toki voi olla väsyttävää, jos kuuntelee itselle liian nopealla tahdilla, jolloin joutuu koko ajan pinnistämään kuullun ymmärtämistä.
On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikkapa oppikirjassa jokin vaikeampi sisältö voi vaatia pysähtymistä ja prosessointia, jotta sen ymmärtää. Kuunnellessa jotain voi hujahtaa ohi - etenkin, jos kuuntelee nopeutettuna.
Lukiessa pystyy paremmin säätelemään lukemaansa, hidastamaan ja palaamaan tarvittaessa takaisin.”
Miten nopeutettua kuuntelua voi oppia?
”Lähtisin liikkeelle nopeuttamalla kuuntelua pikkuhiljaa. Kun kuuntelu tuntuu luonnolliselta, sitten taas nopeuttaisin pikkuisen lisää. Nopeutukseen tottuminen voi edetä yksilöllisesti.”
Mitä tapahtuu keskittymiselle, jos kuuntelemista nopeuttaa?
”Jos omaan tottumukseen nähden kuuntelu on liian nopeaa, silloin joutuu pinnistämään tarkkaavaisuutta ja keskittymään enemmän. Silloin puheen käsittelyn haasteet saattavat viedä resursseja sisällön käsittelyltä.
Sisällön kannalta ei siis ole hyvä kuunnella liian nopeasti, vaan käyttää mukavalta tuntuvaa kuuntelunopeutta. Toisaalta jos on tottunut kuuntelemaan nopeasti, normaali tempo voi tuntua tylsältä.”
Voiko nopeutettua kuuntelemista oppia vanhemmallakin iällä?
”Iäkkäilläkin aivot muovautuvat, mutta voi olla, että nuoremmilla on enemmän muovautumiskykyä. Tutkimusten mukaan ikäihmisetkin pystyvät kehittämään kuulotiedon käsittelyn kykyjään, kunhan sitä lähtee tekemään hyvin vähän kerrallaan ja riittävän pitkään. Toisaalta nopeutukselle ei ole välttämättä tarvetta, jos tykkää kuunnella normaalinopeudella.”
Jos kuuntelee tenttikirjoja, miten asiat saa parhaiten jäämään mieleen?
”Jos käyttää opiskelussa nopeutettua äänikirjaa, kannattaa seurata, miten hyvin opittavat asiat jäävät siitä mieleen vaikkapa keksimällä kysymyksiä sisällöstä ja vastaamalla niihin.
Muistiinpanojen tekeminen ja keskeisten asioiden poimiminen tukevat oppimista, mutta niitä on usein helpompi tehdä kirjaa lukiessa kuin äänikirjaa kuunnellessa.
Muistia tukee, jos pystyy palaamaan siihen, mitä on jo aiemmin työstänyt. Kertaus on monesti hyvä idea, joten joku voi haluta esimerkiksi jäsentää asiaa kirjan avulla ja kerrata sitä kuuntelemalla.
Vastaavasti voi ottaa haltuun yleiskuvan opittavasta asiasta kuuntelemalla ja paneutua yksityiskohtiin kirjan avulla.”
Outi Airaksinen
