Käyttöetuauto vai vapaa autoetu?

Käyttöetu vai vapaa autoetu 2024 – mitä eroa autoeduilla on?

Autoetu on osa työntekijän palkkaa. Työntekijä saa autoedun joko vapaana autoetuna tai käyttöetuna.

• Vapaassa autoedussa työnantaja maksaa kaikki auton omistamiseen ja käyttöön liittyvät kustannukset.
• Käyttöetuna autoetua pidetään verotuksessa silloin, kun työntekijä maksaa itse auton käyttövoimakulut kuten polttoaineet.  Muut käyttöetuauton kustannukset maksaa yleensä työnantaja.

Yleensä työntekijän rahapalkka on pienempi silloin, kun hänellä on autoetu. Keskeistä työntekijälle on, millaisilla ehdoilla hän sopii saavansa autoedun.

Työntekijän palkasta ja autoedusta maksamaan veroon vaikuttavat kaikki ansiotulot. 

Isommilla yhtiöillä on yleensä autoetupolitiikka, joka määrittelee reunaehdot sopimuksen tekemiselle. 

Pienemmissä yhtiöissä autoedusta sovitaan monesti yksilöllisemmin. Joissakin työpaikoissa rahapalkka pienenee autoedun verotusarvon verran ja joissakin pienennys riippuu auton leasingkustannuksista. 

Verotuksessa palkkana verotetaan autoedun ja maksetun rahapalkan yhteismäärä. 

Autoedun arvo lasketaan kaavamaisesti 

Verohallinto vahvistaa vuosittain autoedun laskentakaavan. Autoedun arvo koostuu kahdesta osasta: perusarvosta ja käyttökustannuksista. 

Autoedun perusarvo lasketaan prosenttiosuutena auton uushankintahinnasta. Se ei ole auton todellinen kauppahinta. Uushankintahinta määritetään maahantuojan automallille ilmoittaman, auton yleisen suositushinnan perusteella. 

Auton suositushinta määräytyy pääsääntöisesti auton ostopäivän mukaan. Ennen vuotta 2015 hankittujen autojen suositushinta määräytyy auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa olleen suoritushinnan perusteella. 

Suositushinnasta vähennetään 3 400 euroa. Tätä erotusta eli uushankintahintaa käytetään autoedun raha-arvon laskennassa koko sen ajan, jonka auto on jollakin autoetuna.

Jos autoon on hankittu lisävarusteita, niiden hankintakustannus kasvattaa uushankintahintaa siltä osin kuin niiden arvo ylittää 1 200 euroa. Rajaa sovelletaan silloin, kun lisävaruste on hankittu 1.1.2023 tai sen jälkeen. Aikaisemmin lisävarusteet kasvattivat uushankintahintaa, kun niiden arvo ylitti 850 euroa.

Lisävarusteita voivat olla esimerkiksi metalliväri, nahkaverhoilu, peruutustutka, vetokoukku, kattoluukku, vakionopeudensäädin, moottorinlämmitin (lohkolämmitin) ja sisätilan lämmitin asennussarjoineen. Auton lisävarusteena pidetään myös työnantajan työsuhdesähköauton mukana kustantamaa sähköauton kotilatauslaitetta.  

Samanlaisen auton vapaan autoedun ja käyttöedun perusarvo on sama. Molempien perusarvo on 1,5 prosenttia auton uushankintahinnasta ikäryhmässä A. 

Kun vertaillaan vapaata autoetua ja käyttöetua, kannattaa siksi huomio kiinnittää perusarvon päälle laskettavaan arvoon, joka perustuu arvioituihin käyttökustannuksiin.

Mikäli kyseessä on auto, joka osittain tai kokonaan käyttää käyttövoimana sähköä, kannattaa laskelmissa ottaa huomioon järjestääkö työnantaja latausetua. Sähkön lataamisetu on verovapaa vuosina 2021–2025, jos työnantaja kustantaa sähkön lataamisen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä. Latausetu koskee sekä täyssähköautoja että hybridiautoja. Verovapaus ei koske työntekijän kotona tapahtuvaa latausta. 

Käyttökustannuksia ovat esimerkiksi vakuutukset, rengas-, korjaus-, huolto- ja polttoainekustannukset. 

Todellisuudessa nämä kustannukset ovat erilaisia eri autoilla ja autoilijoilla. Autoedun arvon laskenta on kuitenkin kaavamaista eikä edun arvon laskennassa oteta lainkaan huomioon esimerkiksi sitä, että saman automallin eri autojen välillä voi olla isoja eroja polttoainekustannuksissa. 

Laskenta ei myöskään tee eroa dieselkäyttöisten ja bensiinikäyttöisten autojen välillä, vaikka dieselin ja bensiinin hinnat voivat erota toisistaan.  

Laskenta perustuu yksityisajojen arvioon  

Uusimmissa autoetuautoissa (ikäryhmä A) käyttökustannusten perusteella tehtävä kaavamainen lisäys autoedun perusarvoon on vapaassa autoedussa 300 euroa kuukaudessa tai 20 senttiä kilometriltä. Kuukausikohtaisen lisäyksen arvo 300 euroa perustuu siihen, että yksityisajot ovat arviolta kuukaudessa 1 500 kilometriä (0,20 e x 1 500 km). 

Käyttöetuautossa kaavaimen lisäys perusarvoon käyttökustannusten perusteella on 105 euroa kuukaudessa tai 7 senttiä kilometriltä. Myös käyttöetuautossa lisäys perustuu laskelmassa siihen, että autolla ajetaan yksityisajoja 1 500 kilometriä kuukaudessa (0,07 e x 1 500 km). 

Autoedun arvon laskennassa perussääntö on, että käyttökustannusten perusteella lisätään ikäryhmässä A edun perusarvoon vapaassa autoedussa 300 e/kk ja käyttöedussa 105 e/kk. Kilometrikohtaisen arvon (0,20 e/km tai 0,07 e/km) käyttäminen edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä. 

Luontoisetupäätöksessä vaaditaan, että ajopäiväkirjaan merkitään kaikki ajetut ajot. Yksityisajoista riittää päivittäinen kilometrimäärä. Työajoista on merkittävä päivän ja tunnin tarkkuudella ajon alkamis- ja päättymisajankohta, matkamittarilukema ajon alkaessa ja päättyessä, matkan pituus, ajon alkamis- ja päättymispaikka, ajon tarkoitus ja auton käyttäjä. 

Moni kokee merkintävaatimukset sen verran työlääksi, että ajopäiväkirja jää pitämättä. Silloin autoedun arvo määräytyy kaavamaisesti ikään kuin yksityisajoja olisi 1 500 km/kk eli 18 000 km/vuodessa. 

Polttomoottoriautot

Polttomoottoriautojen osalta kilometrikohtaisen taksan välinen ero vapaan autoedun ja käyttöedun välillä on tänä vuonna 13 senttiä (20 senttiä–7 senttiä) ikäryhmässä A eli kuukaudessa 195 euroa, kun kilometrejä on 1 500.

Koska käyttöedun ja vapaan autoedun välinen ero syntyy siitä, että käyttöedussa polttoaineen maksaa työntekijä ja vapaassa autoedussa työnantaja, auton polttoainekustannukset ratkaisevat käytännössä sen, kumpi on edullisempi työntekijälle – vapaa autoetu vai käyttöetu.

Asiaa voi lähestyä myös laskemalla, paljonko auton polttoainekulut ovat, mikäli autolla ajetaan 1 500 kilometriä. Kuluuko polttoainekuluihin enemmän vai vähemmän kuin 195 euroa?

Jos polttoainekulut ylittävät 13 senttiä/km, työntekijä saa vapaassa autoedussa etua, josta hän ei maksa veroa. Mikäli polttoainekulut alittavat 13 senttiä/km, työntekijää verotetaan vapaassa autoedussa suuremmasta edusta, kuin mitä hän saa. 

Käyttöedussa tilanne on toinen. Jos käyttöetuauton polttoainekulut ovat selvästi alle 13 senttiä kilometriltä, työntekijä saa etua siitä, että autoedun arvo laskee vapaasta autoedusta käyttöetuun siirryttäessä enemmän kuin todelliset polttoainekulut ovat. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että rahapalkka nousee riittävästi siirryttäessä vapaasta autoedusta käyttöetuautoon. 

Milloin auton käyttöetu kannattaa? 

Mikäli bensakäyttöinen auto kuluttaa 100 kilometrin matkalla 5 litraa, polttoainekustannukset ovat 1 500 kilometrin ajoista 135,00 euroa, jos bensa maksaa 1,80 euroa/litra. Dieselkäyttöisellä autolla vastaava kustannus on 142,50 euroa, mikäli diesel maksaa 1,90 euroa/litra. 

Mikäli työntekijä ottaisi tällaisen auton vapaana autoetuna, hän maksaisi veroa kuukausittain edusta, jota hän ei oikeasti kokonaisuudessaan saa. Työntekijän tulona verotetaan polttoaineesta syntyvänä etuna 195 euroa kuukaudessa, vaikka kustannukset ovat vain noin 135–142,50 euroa kuukaudessa. 

Autoedun ottamista käyttöetuna puoltaa se, jos polttoainekustannukset ovat pienemmät verrattuna käyttökustannusten perusteella tehtävään lisäykseen, joka tehdään edun perusarvoon vapaassa autoedussa. 

Vähän polttoainetta kuluttavan auton ottamista käyttöetuna puoltaa myös suuri työajojen määrä. Mikäli käyttöetuautolla ajetaan työajoja, työnantaja voi maksaa niistä verovapaasti 13 senttiä kilometriltä. Tilanteessa, jossa todelliset polttoainekulut alittavat 13 senttiä kilometriltä, työntekijä saa etua siitä, että hän maksaa polttoaineet itse, koska kilometrikorvaus on kulua suurempi. 

HUOMAA! Jos työsuhdeauto kuluttaa suhteellisen vähän, se kannattaa ottaa käyttöetuna – varsinkin, jos autolla ajetaan paljon työajoja.

Milloin vapaa autoetu kannattaa? 

Mikäli bensakäyttöinen auto kuluttaa 100 kilometrin matkalla 8 litraa, polttoainekustannukset ovat 1 500 kilometrin ajoista 216 euroa, jos bensa maksaa 1,80 euroa/litra. Dieselkäyttöisellä autolla vastaava kustannus on 228 euroa, mikäli diesel maksaa 1,90 euroa/litra. 

Mikäli työntekijä ottaisi tällaisen auton vapaana autoetua, todelliset polttoainemenot ovat jonkin verran suuremmat kuin autoedun arvon kasvu käyttöedusta vapaaseen autoetuun. Verotusarvo nousee 195 euroa kuukaudessa. 

Jos todelliset polttoainekustannukset ovat suuremmat kuin mistä työntekijää verotetaan, vaaka kallistuu ennemmin vapaan autoedun kuin käyttöedun puolelle. Lisäksi työntekijä kärsisi tappiota, jos hänellä olisi käyttöetuautolla paljon työajoja, joista hän voisi laskuttaa verovapaasti vain 13 senttiä kilometriltä, vaikka auton polttoainekulut ylittävät 13 senttiä kilometriltä. Tämäkin puoltaa vapaata autoetua. 

HUOMAA! Jos työsuhdeauto kuluttaa suhteellisen paljon, se kannattaa ottaa vapaana autoetuna – varsinkin, jos autolla ajetaan paljon työajoja.

Täyssähköautojen ja hybridiautojen verotusarvoja alennetaan

Täyssähköautojen ja hybridiautojen verotusarvo lasketaan samoilla periaatteilla kuin polttomoottoriautojen verotusarvo.

Autoedun arvo koostuu kahdesta osasta: perusarvosta ja käyttökustannuksista. Autoedun perusarvo lasketaan prosenttiosuutena auton uushankintahinnasta. Uushankintahinta määritetään automallin maahantuojan automallille ilmoittaman, auton yleisen suositushinnan perusteella. Perusarvon päälle laskettavaan arvo, joka perustuu arvioituihin käyttökustannuksiin.

Ladattavien autojen osalta vertailulaskelmissa tulee muistaa erityisvähennykset, joiden suuruus ratkeaa sen mukaan, onko kyseessä täyssähköauto vai hybridiauto.

Täyssähköauton osalta laskelmissa tulee huomioida 135 euron vähennys tai 0,09 e/km, joka tehdään vapaassa autoedussa sillä perusteella, että kustannukset sähköstä ovat pienemmät kuin bensasta ja dieselistä. 

Ladattavien hybridiautojen osalta vapaassa autoedussa on puolestaan huomioitava 60 euron vähennys tai 0,04 e/km, joka tehdään pienempien käyttökustannusten perusteella. Molemmat vähennykset tehdään luontoisetupäätöksen mukaisesti lasketusta kuukausikohtaisesta käyttökustannusten verotusarvosta.

Täyssähköautojen verotusarvoa alennetaan lisäksi määräaikaisella vuosina 2021–2025 verotusarvosta tehtävällä erillisellä vähennyksellä, joka on 170 euroa kuukaudessa.

Myös vähäpäästöisten hybridiautojen (WLTP:n mukaiset päästöt 1–100 g) verotusarvoa alennetaan lisäksi 85 eurolla kuukaudessa vuosina 2022–2025. Näihin alennuksiin ei vaikuta se, käytetäänkö edun laskennassa kaavamaista arvoa vai kilometrikohtaista arvoa. 

Sähköauto luontoisetuna  

Mikäli luontoisetuautoksi valitsee auton, jonka ainoa käyttövoima on sähkö, autoedun arvosta tehdään vähennys, joka pienentää verotettavan edun arvoa.

Vähennys tehdään laskettaessa vapaan autoedun arvoa. Vuonna 2024 vähennys on 135 euroa kuukaudessa tai 0,09 euroa kilometriltä. Vähennys ei koske käyttöetuna annettua autoetua. Verrattuna viime vuoteen vähennystä on korotettu, sillä vuoden 2023 verotuksessa vähennys oli 120 euroa kuukaudessa.

Kaavamaisten käyttökulujen osuus vapaan autoedun täyssähköauton verotusarvosta on A-ikäryhmässä 165 euroa (300 e – 135 e = 165 e). Laskennallisten käyttökulujen osuus on kuukaudessa 60 euroa suurempi verrattuna siihen, että sama auto olisi käyttöetuautona, jolloin käyttökustannusten perusteella verotusarvo suurenee 105 e/kk.

135 euron vähennys perustuu siihen, että auton käyttövoiman eli sähkön kustannukset ovat pienemmät kuin bensa- tai diesel käyttöisten autojen polttoainekustannukset.

Vähennystä ei tehdä, mikäli kyseessä on käyttöetuauto, koska latauksen kustannuksista vastaa autoedun saaja. Mikäli arvioidut yksityisajojen latauskustannukset kuukaudessa ovat suuremmat kuin 60 euroa, autoilijan kannattaa todennäköisesti ottaa vapaa-autoetu. Mikäli työajoja on paljon, tulee kuitenkin muistaa se, että käyttöetuautoilija voi laskuttaa niistä verovapaasti 13 senttiä kilometriltä eli korvaus on samalla tasolla kuin polttomoottoriautoissa.

Täyssähköauton 135 euron suuruista vähennystä ei saa liioin autoista, joissa on sähkömoottorin lisäksi esimerkiksi bensiinikäyttöinen polttomoottori, koska silloin kyseessä ei ole täyssähköauto.  Hybridiautojen vähennys on puolta pienempi.

Lisäksi täyssähköautojen ottamista työsuhdeautoiksi kannustetaan määräaikaisella vuosina 2021–2025 verotusarvosta tehtävällä erillisellä vähennyksellä, joka on 170 euroa kuukaudessa. Alennus koskee sekä vapaana autoetuautona että käyttöetuna annettavia työsuhdeautoja.

Vähennyksen saa autosta, joka on ensirekisteröity Suomessa vuonna 2020 tai sen jälkeen. Lisäksi edellytyksenä on se, että auto ei tuota ajon aikana hiilidioksidipäästöjä. Käytännössä kyse on täyssähköautoista.

Sähköauton luontoisetuarvoon vaikutta myös se, että autoveroa ei makseta autoista, joiden käyttövoimana on yksinomaan sähkö, jos auto on otettu ensikerran käyttöön jossakin maassa 1.10.2021 tai sen jälkeen. Autoveron poisto alensi autoedun arvoa.

Edun arvoa laskettaessa myös työnantajan kustantamaa sähköauton kotilatauslaitetta ja sen asennuskustannuksia pidetään lisävarusteena.

Hybridiauto luontoisetuna

Mikäli luontoisetuautoksi valitsee hybridiauton, autoedun arvosta tehdään vähennys, joka pienentää verotettavan edun arvoa. Vähennys tehdään laskettaessa vapaan autoedun arvoa. Vuonna 2024 vähennys on 60 euroa kuukaudessa tai 0,04 euroa kilometriltä.

Vähennys perustuu siihen, että auton käyttövoimakustannusten arvioidaan olevan pienemmät kuin autolla, jossa on vain polttomoottori. Vähennys ei koske käyttöetuna annettua autoetua.

Hybridiautona pidetään autoa, jota voi ladata ulkoisesta lähteestä ja auton käyttövoimana on sähkö ja moottoribensiini tai sähkö ja dieselöljy tai metaania.

Lisäksi vuosina 2022–2025 vähäpäästöisten hybridiautojen verotusarvo alennetaan 85 eurolla kuukaudessa. Vähäpäästöisiä ovat autot, joiden päästöt ovat 1–100 g mitattuna WLTP mittausmenetelmällä.

Päästöraja merkitsee käytännössä sitä, että tuen piiriin lukeutuvat markkinoilla olevat ladattavat hybridit sekä pieni määrä kaasuautoja ja täyshybridiautoja. Alennuksen saa vuonna 2021 tai sen jälkeen Suomeen ensirekisteröityihin autoihin. Alennus koskee sekä vapaana autoetuautona että käyttöetuna annettavia työsuhdeautoja.

Lisäksi laskelmissa on huomioitava mahdollinen latausetu, jos kyseessä on auto, jonka käyttövoimana on osittain sähkö. Verovapaa latausetu hyödyttää käyttöetuautoilijaa mutta ei autoilijaa, jolla on vapaa autoetu. 

Esimerkit: Vapaan autoedun ja käyttöetuna saatavan edun verotusarvot kuukaudessa

Esimerkki 1: Uusi auto, vapaana autoetuna saatavan edun arvon laskentapohjana 45 000 euroa (Auton uushankintahinta 48 400 euroa, lisävarusteita 1 200 euron arvosta; 48 400 e – 3 400 e + 1 200 e – 1 200 e)

Esimerkki 2: Uusi auto, käyttöetuna saatavan edun arvon laskentapohjana 45 000 euroa (Auton uushankintahinta 48 400 euroa, lisävarusteita 1 200 euron arvosta; 48 400 e – 3 400 e +1 200 e – 1 200 e)

Latausetu työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä

Veronalaista tuloa ei synny, jos työnantaja kustantaa auton käyttämiseen tarvittavan sähkön lataamisen työpaikalla tai julkisessa latauspisteessä. Auto voi olla työntekijän oma tai työsuhdeauto.

Vuosina 2021–2025 voimassa oleva verovapaus koskee täyssähköautoja ja ladattavia hybridiautoja. Verovapaus ei koske oman auton tai käyttöetuauton latausta työntekijän kotona.

Vapaassa autoedussa ei kuitenkaan muodostu lataamiseen käytetystä sähköstä erillistä veronalaista etua, mikäli palkansaaja lataa kotonaan työnantajansa kustantamalla sähköllä autoetuautoaan, sillä vapaan autoedun arvoon sisältyy myös auton käyttövoimakustannusten arvo.

Juha Koponen

Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton johtava verojuristi

Artikkeli on päivitetty 12.1.2024.