Kello on rannetta koristava käyttöesine ja parhaimmillaan myös sijoitus. Kelloharrastuksessa yhdistyvät kiinnostus tekniikkaan, historiaan ja estetiikkaan sekä keräilijöiden sosiaalinen yhteydenpito.
Juho Rahkonen on 45-vuotias kelloharrastaja. Yhteiskuntatieteiden tohtori työskentelee myynnistä ja asiakkuuksista vastaavana johtajana E2 Tutkimuksessa.
"Olen ollut lapsesta lähtien kiinnostunut kelloista. Minulla oli nuorena joitakin Casion ja Citizenin kelloja. Ensimmäinen parempi kelloni oli vuonna 2007 Australiasta ostamani Tag Heuer Formula 1. Se oli ainoa kelloni yli kymmenen vuoden ajan, kunnes neljänkympin kriisissä vuonna 2018 minusta tuli yhtäkkiä kelloharrastaja ja -keräilijä."
"Ensimmäisen Tag Heuerin myin työkaverilleni, vaikka se oli kulkenut matkassani monessa merkittävässä hetkessä. Oma maku kehittyy ja myös ymmärrys siitä, millainen kello palvelee itseä parhaiten."
Harrastus on Rahkoselle eräänlainen toinen maailma, vastapainoa työlle ja arjelle.
Kelloharrastukseen yhdistyy myös Rahkosen toinen harrastus valokuvaus, sillä osa Rahkosen kelloista on sukelluksen kestäviä, ja niitä voi pitää ranteessa myös veden alla kuvatessa. Kellot myös luonnollisesti kuvataan kelloharrastajien sosiaalisen median ryhmiin.
Rahkosen 15 kellon kokoelmaan kuuluvat muun muassa Jaeger-LeCoultre Master Control Calendar, jossa on kuunvaihetoiminto, IWC:n pilottikello Le Petit Prince ja toinen Tag Heuerin Formula 1. Edullisemmasta päästä löytyy Orient Starin pukukello sekä pari sukeltajankelloa Certinalta ja Tissot’lta.
Rahkonen ostaa kelloja pääosin suomalaisista kaupoista, niin kivijalkakaupoista kuin nettikaupoistakin. Joitakin kelloja hän on tilannut ulkomailta Chrono24-, Ebay- ja Amazon-kauppapaikoista.
Tavoittele mieluummin laatua kuin määrää
Stockholms Auktionsverkin koruista ja kelloista vastaava asiantuntija Nina Oker-Blom antaa aloitteleville kelloharrastajille neuvon: "Uskalla seurata omaa tyyliäsi. Mieti, mitä arvostat kellossa. Onko se hieno koneisto, poikkeuksellinen muotoilu tai kiehtova tarina? Tavoittele mieluummin laatua kuin määrää."
Oker-Blom muistuttaa, että on paljon hienoja kelloja, jotka eivät ole vielä saavuttaneet huutokaupoissa korkeita hintoja. "Hyvin tehdyt, laadukkaat taskukellot ovat ehdottomasti tällaisia."
Kauniita naisten juhlakelloja on edelleen saatavilla huutokaupoissa erittäin edullisilla hinnoilla.
"Yksinkertaisempi koneisto ja monimutkaisten toimintojen puuttuminen selittävät naisten juhlakellojen alhaisemmat hinnat, mutta ne kompensoituvat osittain erityisen hienoilla koristeilla, kuten jalokivillä, emalilla ja kivisillä kellotauluilla."
"Lisäksi on useita korkealaatuisia kelloja valmistaneita kelloseppiä, jotka eivät selvinneet 1970-luvun kvartsikriisistä, ja heidän valmistamansa kellot ovat sittemmin osittain unohtuneet", Oker-Blom kertoo.
Kalliilla kellolla ei elvistellä
Kelloharrastajia kiinnostavat tekniikka, historia, valmistajat ja perinteet. Somessa toimiva Kelloharrastajat on verkosto samanmielisille. Sivustoa selaileva löytää valtavasti kuvia eri kelloista miesten ja joskus naistenkin ranteissa.
"Ryhmässä ollaan aidosti kiinnostuneita kaikenlaisista kelloista", Rahkonen painottaa.
"Siellä jaetaan tietoa ja järjestetään myös tapaamisia. Sosiaalisuus on tärkeää."
"Ryhmässä on hehkutettu yhtälailla 100 euron kelloa kuin kalliimpiakin. Kalliilla kelloilla elvistely ei kuulu ryhmän tapoihin."
Juho Rahkonen arvioi, että harrastajista yli 90 prosenttia on miehiä.
Nina Oker-Blom sanoo, että keräilijöiden ryhmä kasvaa hitaasti mutta varmasti. Naisiakin tulee mukaan vähitellen yhä useampia. Nyt kelloja hankkivat myös Y-sukupolveen kuuluvat nuoret aikuiset. Keräilijöitä kiehtovat kellojen koneistot, mekaniikka, muotoilu ja käsityötaito.
Keräilijöitä kiehtovat kellojen koneistot, mekaniikka, muotoilu ja käsityötaito.
Rahkonen huomauttaa, että kelloissa heijastuvat myös talous, markkinat ja politiikka – sekä pop-kulttuuri. Maun muutos rennommaksi näkyy: esimerkiksi korona-aikaan sporttikellojen kysyntä räjähti.
Rannekello on käyttöesine, mutta myös tärkeä asuste ja tapa ilmaista tyyliä ja persoonallisuutta.
Toki kellot ovat myös vallan symboleita valtiomiesten ranteissa. Esimerkiksi kokokultainen Rolex löytyy usean Yhdysvaltain presidentin ranteesta.
Kello on sekä käyttöesine että sijoitus
Kelloharrastajien maailmassa on paljon samaa kuin naisten laukkuharrastuksessa, jota olen aiemmin käsitellyt palstallani toukokuussa toukokuussa 2020 ja kesäkuussa 2021.
Kello palvelee parhaimmillaan vuosia käyttöesineenä, mutta se voi olla myös sijoitus, jonka myy myöhemmin voitolla. Nina Oker-Blomin markkinoilla on tällä hetkellä varovainen tunnelma, mutta näköpiirissä ei ole suuria muutoksia.
Huutokauppoja hallitsevat suuret, tunnetut valmistajat, kuten Rolex, Patek Philippe ja Omega.
Esimerkiksi uuden Rolexin odottelu liikkeestä voi viedä kauan, ja tämä on nostanut käytettynä hankittujen kellojen hintoja jopa niin, että niistä on maksettava jopa enemmän kuin uudesta.
Rahkonen kertoo myyneensä aikoinaan uutena ostamansa Rolexin tuhannen euron voitolla.
"En kuitenkaan ajattele kelloja sijoituksina, vaan käyttöesineinä. Toki on hyvä, että arvo säilyy, eikä sijoitettu raha haihdu ilmaan. Lapseni varmaan sitten joskus perintöäni jakaessaan miettivät, mitä tekevät minulta jääneille kelloille" Rahkonen toteaa.
Arvokelloja valmistavat tunnetuimmat merkit. Luksuskellojen tekijät ovat puolestaan itsenäisiä kellobrändejä, jotka valmistavat pieniä määriä uniikkeja kelloja.
Oker-Blom ei kuitenkaan luokittele kelloja eri kategorioihin. Hienoimmatkin kellot voivat olla käyttökelloja. Vintage-urheilukello on keskimäärin arvokkaampi kuin kultainen pukukello.
"Jos omistaa hienoja kelloja, niitä kannattaa tietysti käyttää sekä arjessa että juhlassa.”
Nina Oker-Blomin asiantuntijauran erityisin kello on Omega Speedmaster 2915-1 vuodelta 1958. Kello oli alkuperäisessä kunnossa, sitä ei oltu koskaan kunnostettu ja sillä oli ollut vain yksi omistaja sen valmistuksen jälkeen.
Unelmakello löytyi sopuhinnalla Portugalista totta
Juuri haastattelun alla eräs Rahkosen pitkäaikaisista unelmista toteutui. Hän osti Chrono24-palvelussa Portugalista Girard Perregaux Ferrari Chronographin. Girard Perregaux on maailman tarunhohtoisimpia kellomerkkejä, jonka juuret ovat Sveitsissä vuodessa 1791.
"Vaikka Girard Perregaux tunnetaan kalliiden luksuskellojen valmistajana, jonka hinnat lähtevät uutena yli kymppitonnista, tämä kyseinen mallisarja 2000-luvun alusta on yllättävän edullinen. Maksoin itse tästä kaunokaisesta 2 200 euroa", Juho Rahkonen kertoo.
"Tämä GP Ferrari -mallisto on eräänlainen kellomaailman parhaiten pidetty salaisuus."
Rahkonen vinkkaa, että kelloja ostaessa kannattaa käyttää aikaa vertailuun: "Ja aina kannattaa tinkiä."
Entä seuraava kello?
"Olisi hienoa omistaa Patek Philippe, esimerkiksi 5172 Complications Chronograph", Rahkonen pohtii.
Mutta hänellä on toinenkin haave. Rahkosen ensimmäinen lapsuuden rannekello oli merkiltään Casio. Se on kadonnut vuosien saatossa. "Kunpa löytyisi myös se ensimmäinen Casio jostakin."
Kelloharrastaja, tässä sinulle seitsemän vinkkiä
1. Jos haluat tietää enemmän omistamistasi kelloista, käänny nettifoorumien puoleen.
2. Jos haluat myydä kellosi, esittele se kelloasiantuntijalle. Hän tietää kellojen tämänhetkisen arvon, milloin ne kannattaa myydä ja mikä on tämänhetkinen kysyntä.
3. Kelloja kannattaa huollattaa säännöllisesti valtuutetuissa liikkeissä tai kellosepillä.
4. Mikäli kello on rikki, mutta sillä on tunnearvoa tai se on käytössä, se kannattaa ehdottomasti korjata. Jos aiot myydä kellon, sen kunnostaminen ennen myyntiä ei yleensä ole kannattavaa.
5. Suomeen tulee suhteellisen vähän väärennettyjä kelloja, ja niistä suurimman osan tunnistaa heti huonosta laadusta, halvoista materiaaleista ja huolimattomasta työstöstä.
Toki on myös erittäin hienoja väärennettyjä kelloja. Jos jonkin merkkikellon aitoudessa epäilyttää – referenssinumero ei pidä paikkaansa tai alkuperä on hyvin epäselvä – sen voi tarkistuttaa aina kyseiseen merkkiin erikoistuneen kellosepän luona.
6. Parhaimmillaan kello on sijoitus, joka säilyttää arvonsa. Joissakin tapauksissa arvo nousee vuosien saatossa.
7. Mikäli hankit kellon, säilytä kuitti, takuutodistus sekä laatikko. Huoltohistoria on myös hyvä tallettaa. Mikäli myyt kello myöhemmin eteenpäin, täydestä setistä saa paremman hinnan.
Katja Weiland-Särmälä
Filosofian tohtori, taidehistorioitsija ja esinetutkija
Kuvan kellokokoelmasta on ottanut Leena Louhivaara.
