Oletko huomannut, miten monenlaisia lintuja kotisi ikkunan takana pyrähtelee? Niin rannikolla kuin sisämaassa taivaalla voi kaarrella jopa merikotka. Helmi-maaliskuussa huhuilevat pöllöt, ja pian myös ensimmäiset muuttolinnut palaavat. Kevättalvi on mainio aika aloittaa lintuharrastus. Lintutieto on nyt paljon hauskempaa kuin vanhoissa koulukirjoissa.
1. Kiehtovatko siivekkäät?
Siivet ovat ihastuttaneet ihmisiä tuhansia vuosia: jo muinaiset kreikkalaiset kertoivat taruja lentämisestä. Linnut kiinnostavat nyt erityisesti varttunutta väkeä, jolla muut kiireet ovat helpottaneet. Vähemmän liikkuva seurailee lintujen elämää kotipihassa, reippailija vaeltaa luonnossa tai taajamissa.
Samanhenkistä seuraa löytää alan yhdistyksistä ja sosiaalisen median ryhmistä. Koronan helpotettua voi osallistua myös ohjatuille retkille, joilla opas auttaa lajien tunnistamisessa. Eräs tapa aloittaa on osallistua Birdlife Suomen haasteeseen Tunnista 100 lintulajia. Haaste kestääyhdenkalenterivuoden ja Birdlifeltä ja sen some-ryhmistä saa neuvoja urakkaan. Harrastus ei koskaan muutu tylsäksi, sillä linnusto ja lajien käyttäytyminen muuttuvat jatkuvasti.
2. Vasta-alkajan varusteet
Vaikka lintuja voi mainiosti tarkkailla ilman mitään varusteita, jossakin vaiheessa alkaa tuntua siltä, että ei pääse tarpeeksi lähelle. Ensimmäinen hankinta on siis kiikari ja havaintojen tueksi tarvitaan myös lintukirja. Kiikari kannattaa ostaa kivijalkaliikkeestä, jotta sitä pääsee mallailemaan omille silmille ja kämmenpohjiin. Esimerkiksi Suomen Lintuvaruste ja Foto Fennica ovat lintuharrastajien suosimia kauppoja. Molemmista löytyy myös hyviä käytettyjä laitteita edullisesti.
Noin 200–400 eurolla saa kiikarin, joka palvelee useita vuosia. Jos haluaa myöhemmin laatukiikarin, se maksaa tuhannesta eurosta ylöspäin. Parhailla kaukoputkilla voi tunnistaa lintuja niin kaukaa, että niitä ei paljaalla silmällä edes erota. Hyvä kaukoputki maksaa yli tuhat euroa ja niitäkin löytää käytettynä. Tähti- tai ampujan kaukoputki eivät sovellu lintujen katseluun.
3. Ilmoita lintuhavaintoja
Merkkaa havaintosi muistiin. Teet hyvän työn, jos kerrot niistä myös tutkijoille. Tärkein ilmoituskanava on tiira.fi, johon suomalaiset ilmoittavat päivässä yli 5 000 havaintoa. Birdlifen järjestämässä Pihabongaus-tapahtumassa kerätään vuosittain tammikuussa tietoja talvilinnustosta. Toukokuussa yhdistys järjestää leikkimielisen Tornien taisto -kilpailun, jossa pyritään havaitsemaan lintutornista mahdollisimman monta lajia kahdeksassa tunnissa.
Lintujen tunnistamista voi harjoitella myös verkossa. Sieltä löytyy tehtäviä, kuvia ja ääninäytteitä. Maastossa lintuja tarkkaillaan huomaavaisesti: ei mennä liian lähelle, ei häiritä, eikä roskata tai turmella luontoa.
4. Valokuvaus ja rengastus
Hyvä kännykkä kelpaa myös lintukameraksi. Kaukoputken omistaja voi kokeilla digiscouppausta, eli kuvan ottamista kaukoputken läpi.
Mikäli rohkeutta riittää, on mahdollista opiskella lintujen rengastajaksi. Toiminnasta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo ja pätevöityminen vaatii vuoden mittaisen opiskelun ja rengastusharjoittelun. Rengastaja vastaa itse kuluistaan, palkkiona on hyvä mieli.
5. Kevätmuutto aluillaan
Helmikuun lopulla talven hiljaisuus alkaa väistyä. Muuttolintujen etujoukoissa saapuvat kiurut ja töyhtöhyypät. Maaliskuussa metsä- ja tundrahanhet laskeutuvat lepäämään matkalla kohti pohjoista. Komea kurki koikkelehtii kosteikossa. Pian visertelee jo mustarastas.
Entä, jos haluaisi nähdä jonkin harvinaisen lajin? Lintuyhdistysten jäsenet vinkkaavat lintujen liikkeistä jäsenilleen. Oman alueen yhdistyksen jäseneksi voit hakea osoitteessa birdlife.fi.
Lintuharrastuksesta kertoi tiedottaja Jan Södersved Birdlife Suomi ry:stä.
Satu Alavalkama
