Syksyn huutokauppakausi on käynnistynyt muutamilla melkoisilla hintanoteerauksilla. Nämä näkyvät isoina otsikkoina, jotka jättävät helposti alleen sen tosiasian, että niin huonekalujen, taideteosten kuin hopeaesineidenkin yleinen hintataso on viime vuosina alentunut. On ostajan markkinat, joskin poikkeuksia löytyy.
Helanderin kuukausihuutokaupassa lokakuussa myytiin todella harvinainen koru, kun Venäjän tsaariperheeseen kuuluneen suuriruhtinatar Aleksandra Petrovnan ilmeisesti kätilölleen lahjaksi antama timanttisormus huutokaupattiin. Hinta nousi huutomaksuineen yli 20 000 euron.
Aleksandra Petrovna (1838–1900) oli saksalaissukuinen herttuatar ja tsaari Paavali I:n lapsenlapsenlapsi. Aleksandra varttui Pietarissa ja avioitua suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitš Romanovin (1831–1891) kanssa vuonna 1856. Nikolai Romanov oli puolestaan tsaari Nikolai I:n poika.
Sormuksen hinta ei kuitenkaan ollut mitään verrattuna kiinalaiseen pensselivatiin, joka myytiin Sotheby´sin huutokaupassa niin ikään lokakuun alkupäivinä Hongkongissa. Vaatimattoman näköinen vati nousi kiinalaisen keramiikan uuteen hintaennätykseen, ja siitä maksettiin peräti noin 35 miljoonaa euroa.
Kysymyksessä oli erittäin harvinainen keramiikkaesine pohjoisen Song-dynastian kaudelta eli noin tuhannen vuoden takaa. Tuolta ajalta ei ole säilynyt montaa keramiikkaesinettä ja vielä harvemmin hyväkuntoisina, kuten tämä pensselivati on.
Aikaisempi kiinalaisen keramiikan hintaennätys saavutettiin niin ikään Sotheby´sin huutokaupassa kolmisen vuotta sitten, kun ns. kanakuppi vaihtoi omistajaa hieman pensselivatia halvemmalla hinnalla. Nimensä kuppi sai koristeestaan, jossa oli kanoja. Tuo kuppi oli pari sataa vuotta nuorempi kuin pensselivati.
Gallelan-Kallelan Liekki tuhannella eurolla
Näilläkin palstoilla on valiteltu silloin tällöin suomalaisen taidekäsityön – erityisesti seinävaatteiden – aliarvostusta. Nehän ovat taide-esineitä, jotka sopivat hyvin muuhun suomalaiseen sisustukseen. Ryijyn kuvioinnista riippuen usein mökin seinälle, mutta monet myös moderniin suomalaiskotiin ainakin yhtä hyvin kuin käsin solmitut itämaiset matot.
Ryijyjä siis menee huutokaupoissa halvalla, mutta joitakin poikkeuksia on – esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan Liekki-ryijy. Gallen-Kallela suunnitteli sen Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyyn Suomen paviljongin Iris-huoneeseen, joka Liekki-ryijyineen palkittiin mm. kultamitalilla.
Liekistä on useita muunnelmia, joista myöhäisin on vuodelta 1915. Niitä on ollut pitkään Suomen Käsityön ystävien mallistossa.
Yksi Liekki-ryijy oli myynnissä Hagelstamin lokakuun kuukausihuutokaupassa, ja siitä maksettiin runsaat tuhat euroa. Korkeampiakin noteerauksia huutokaupoissa on ollut – enimmillään jopa yli 2 000 euroa, ja huonoimmillaan sitä ei ole saatu kaupaksi edes 800 euron lähtöhinnalla.
Lähiajan huutokaupoissa militariaa, kelloja, koruja ja designia
Lähiaikoina on meneillään aika monta arvohuutokauppaa. Suomen Filateliapalvelun Hellman-huutokauppa on Naantalissa 13–14.10. Hagelstam järjestää 19.10. Militaria-huutokauppansa, lempääläisellä Huutokauppahuone Aleksilla on kuukausihuutokauppa 28.10., ja seuraavana päivänä tamperelainen Annmari´s järjestää 20th Century Art, Design & Collectibles -huutokaupan.
Stockholms Auktionsverkin Suomen konttorin avajaisten alla kannattaa pistäytyä katsomassa huutokauppayhtiön tarjontaa Tukholmassa nettisivujen kautta. Online-huutokaupan lisäksi meneillään on mm. erikoishuutokauppa, jossa on tarjolla koruja ja varsinkin kelloja, joita ei suomalaishuutokaupoissa juuri ole nähty.
Bukowskilla on Tukholmassa 25.10. myös oma kelloihin keskittynyt huutokauppansa.
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.