veronmaksajat.fi

VAPAALLA

Kirja käteen tai kuulokkeet korville – nappaa tästä kahdeksan lukuvinkkiä

Kirja käteen tai kuulokkeet korville – nappaa tästä kahdeksan lukuvinkkiä
24.10.2024

Kun kaverina on kirja, et ole koskaan yksin. Ohessa kahdeksan kirjavinkkiä omaksi iloksi, opiksi tai vaikka joulun lahjalistalle. Kirjafanit kokoontuvat tänä viikonloppuna Helsingin Kirjamessuille Messukeskukseen.

1. Fiksummin vaatteita

Planetaarinen_vaatekaappi_701ef32e-051d-415f-9418-a71659dfd9e6_2.jpg

Tuttu juttu: vaatekaapissa on pinokaupalla mustia, valkoisia ja raidallisia teepaitoja, farkkuja, hellemekkoja, neuleita ja juhlatamineita. Mitään päällepantavaa sieltä ei kuitenkaan löydy. Ja taas ostoskoriin kilahtaa jotain uutta.

Omatunto kärsii. Jokainen lehtensä lukenut tietää, että maailmassa on liikaa vaatteita ja että niitä pitäisi ostaa vähemmän.

Planetaarinen vaatekaappi pureutuu vaateteollisuuden ongelmiin ja niiden ratkaisuihin ja antaa käytännöllisiä vinkkejä kestävämpään vaatearkeen.

Kirjasta saa vinkkejä, millaisia vaatteita saa ostaa ja kuinka usein ilosta ja tyylistä tinkimättä. Saat roppakaupalla konkreettisia työkaluja parempaan vaatearkeen.

  • Sissi Penttilä & Aku Varamäki: Planetaarinen vaatekaappi. Gummerus. 2024. 219 s. Äänikirja 7 t 2 min.

2. Prinsessa Pikkiriikki rakastaa joulua ja tuhmurointia

Prinsessa_pikkiriikki_9789511479253_130.jpg

Ei kai yksikään tonttu huomaa, jos Pikkiriikki joskus pikkuisen tuhmuroi? Montako yötä vielä, Prinsessa Pikkiriikki sisältää 24 tarinaa pienille ja isoille joulua malttamattomasti odotteleville.

Prinsessa Pikkiriikin päivään mahtuu leikkiä, taikaa, torttuja ja pipareita – sekä monia kysymyksiä. Muun muassa tontuista, kiltteydestä ja siitä, miksi jotkut saavat paljon isompia lahjoja ja tykkäävätkö tontut uida loskassa vaiko eivät.

Upeasti kuvitettua kirjaa voi lukea joulukalenterimaisesti tarina kerrallaan tai ahmia koko kirjan yhdellä kertaa ja nauttia sitten yhä uudestaan!

  • Hannele Lampila, Ninka Reittu: Montako yötä vielä Prinsessa Pikkiriikki. Otava. 2024. 88 s. 

3. Yhteismetsä on erilainen

Yhteismetsän_vero_opas_2.jpg

Yhteismetsien lukumäärä on moninkertaistunut viime vuosikymmeninä, mutta omistusmuotona se on silti aika harvinainen.

Yhteismetsiä on yli 600, mutta yksityisiä metsänomistajia on Suomessa jopa lähemmäs 600 000, kun metsää omistavien kuolinpesien osakkaat lasketaan mukaan.

Yhteismetsän verotuskaan ei liene kaikille tuttua – eivät välttämättä edes veroporkkanat, joilla valtio pyrkii edistämään yhteismetsäomistusta. Uusi vero-opas käy läpi veroasiat yhteismetsän koko elinkaaren ajalta perustamisesta aina mahdolliseen toiminnan lopettamiseen saakka.

Aiheen laajuuteen nähden kirja vaikuttaa tiiviiltä ja luettavalta. Hyvä ja runsas otsikointi helpottaa lukemista ja oikeiden asioiden löytämistä.

  • Pirjo Havia ja Harri Pettersson: Yhteismetsän Vero-opas. Tapio Palvelut Oy 2024. 242 s.

4. Satoja lapsia turvaan Norjaan

SuoVaarassa_mennen_tullen_130.jpgmesta lähetettiin satoja lapsia turvaan Norjaan, kun talvisota syttyi. He elivät sijoitusperheissä, kunnes Saksan hyökkäys Norjaan keväällä 1940 muutti kaiken.

Koskettava tietokirja Vaarassa mennen tullen – Talvisodan sotalapset Norjassa kertoo Norjaan lähteneiden talvisodan lapsipakolaisten tarinan.

Taisteluiden keskelle joutuneita lapsia jäi sekasorrossa heitteille, ja pian heitä ryhdyttiin hakemaan takaisin kotimaahan. Pelastusoperaatiot olivat dramaattisia ja hengenvaarallisiakin. 

Norjan suomalaisista sotalapsista tuli historian unohdettu luku. Aikoinaan uutta aseveljeä Saksaa ei haluttu Suomessa ärsyttää, joten lasten tarinat jäivät kertomatta.

Teoksessa selvitetään siirtojen syyt, organisaation kuljetustavat ja tapahtumat. Mukana on myös muutama kuvaus siitä, millaista lasten elämä Norjassa oli.

  • Ossi Päärnilä: Vaarassa mennen tullen – Talvisodan sotalapset Norjassa. Otava. 2024. 211 s. Äänikirja 6 t 20 min.

5. Mistä rahat yrittäjälle ja pienille yrityksille?

Rahaa_5176834_130.jpg

Suomessa perustetaan vuosittain noin 50 000 uutta yritystä, ja monille niistä rahoituksen hankkiminen on työläs ja vaativa tehtävä. Yrittäjä tarvitsee rahaa aloittamiseen, tuotekehitykseen, hankintoihin kasvuun markkinointiin ja yllättävien ongelmien ratkaisuun.

Pentti Ketolan laatima Rahaa! tarjoaa konkreettisia työkaluja ja käytännön neuvoja rahoitusmaailman viidakossa luovivalle yrittäjälle.

Se tarjoaa lukijoille myös uusia, luovia ja rohkeita tapoja lähestyä rahoitusta kuten verkostoja ja mahdollisuutta löytää rahoitusta ulkomailta.

Loppujen lopuksi rahoitushankinnan tärkein tekijä ovat ihmiset. ”Mitä vaikeammassa tilanteessa olet, sitä tärkeämpää apua voit saada toisilta ihmisiltä.”

  • Pekka Ketola: Rahaa! Vastapaino. 2024. 389 s.

6. Utelias oppija pärjää

Työntekijätaidot_130.jpg

Kun työntekijä tuntee itsensä ja osaa käyttää vahvuuksiaan, työstä tulee stressin sijaan voimavara ja hänen johtamisensa helpottuu. Siksi työntekijätaidot eivät kuulu vain työntekijälle tai esihenkilölle. Ne kuuluvat kaikille.

Katri Mannermaan laatimassa käsikirjassa taidot tarkoittavat ns. metataitoja, jotka auttavat toimimaan töissä tuloksellisesti. Ne liittyvät työn luonteeseen, eivät tiettyyn ammattiin tai tehtävään. Metataitoja ovat mm. vuorovaikutustaidot ja kyky ratkaista ongelmia.

Kirjan avulla opit kehittämään työntekijätaitoja. Oma asiantuntijuus, kyky omaksua uusia asiasisältöjä sekä tavat tehdä työtä kehittyvät. Uteliaisuus auttaa työelämässä.

  • Katri Mannermaa: Työntekijätaidot – Käsikirja. 2024. Alma Talent. 290 s. Äänikirja 7 t 32 min.

7. Tulenkantajien matkassa Helsinkiin

Tulenkantajat_Taiteilijat_ja_Kaupunki_130.jpg

Tulenkantajat: taiteilijat ja kaupunki vie matkalle 1920- ja 1930-luvujen Helsingin kaduille, ravintoloihin, taiteilija-ateljeihin ja opiskelijabokseihin. 

Ryhmän jäsenet kirjoittivat outoja runoja, värikkäitä matkakertomuksia ja kaupunkeja kuvaavia romaaneja ja tekivät hätkähdyttäviä sävellyksiä ja kiehtovia maalauksia.

Tulenkantajat eivät varsinaisesti jättäneet suuria aineellisia jälkiä kaupunkiin, Juha Järvelä kirjoittaa. "Mutta heidän teostensa avulla voi tuntea historian läsnäolon. Voi pysähtyä kadulla ja nähdä mielessään vuosikymmenten takaisen kaupungin ihmisineen, jotka tietämättä tulevasta tekivät rohkeasti taidettaan."

Taiteilijaryhmän elämäkerta on runsaasti kuvitettu, ja sen kera löytää paikat myös nykyhetken Helsingistä.

  • Juha Järvelä: Tulenkantajat: Taiteilijat ja kaupunki. 2024. Avain. 256 s.

8. Kuka haluaa sairaanhoitajaksi?

Sairaanhoitajan_paikka_140.jpg

Sairaanhoitajan paikka kuvaa ammattia, jossa työtehtävistä on mahdoton selviytyä – eikä kukaan todellakaan ei kukaan – halua tehdä asialle mitään.

Kun Lotta Tuohino vaihtoi alaa ja opiskeli sairaanhoitajaksi, hän kuvitteli saavansa mielekkään ja motivoivan ammatin, jossa voi olla hyödyksi maailmalle.

Todellisuus oli toinen. Kirjassa Tuohino purkaa kokemaansa, jäsentelee hoitoalan ongelmien syitä sairaanhoitajan näkökulmasta ja lausuu joukon valittuja sanoja niille, jotka tilanteesta ovat vastuussa.

"Terveydenhuollon systeemi on rikki. Rikkinäisiä ovat myös ne ihmiset, jotka ovat sisäistäneet ja ottaneet omakseen sen arvot."

Kuuntelija hämmentyy etenkin epäasiallisesta kohtelusta ja hierarkiasta. Ihmisillä ei ole nimiä, lounastauolla ei mahduta samaan pöytään, työkavereita ei tervehditä. Lista on pitkä.

  • Lotta Tuohino: Sairaanhoitajan paikka. 2024. Gummerus. 3 t 12 min. Lukija Pirjo Heikkilä. 183 sivua.

Minna Petäinen

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti