Kitkat vai nastat? Turvallisuus ratkaisee talvirenkaissa

Nastarenkaat, kitkarenkaat vai ympärivuotiseen ajoon tarkoitetut – millaiset talvirenkaat kannattaisi hankkia?

Varmista hyvissä ajoin syksyllä, pärjäätkö vanhoilla talvirenkaillasi vai pitäisikö hankkia uudet. Tarkista ensimmäiseksi renkaan yleinen kunto ja kulutuspinnan urasyvyys. Jos urasyvyys on vähintään viisi millimetriä, rengas saattaa olla vielä turvallinen.

Tarkista sitten renkaan ikä. Se löytyy renkaan kyljestä ovaalin muotoisesta merkinnästä, jossa on neljä numeroa.

Kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat valmistusviikkoa ja kaksi seuraavaa valmistusvuotta. Tässä tapauksessa rengas on valmistettu viikolla 24 vuonna 2019. Rengas on siis yli viisi vuotta vanha.

Nyrkkisäännön mukaan alle viisi vuotta vanha rengas, jonka kulutuspinnan urasyvyys on vähintään viisi millimetriä koko renkaan leveydeltään, on hyvä ja turvallinen talveen.

Vanhempikin talvirengas voi olla täysin turvallinen, mikäli se on säilytetty kesäajat pimeässä ja mieluusti viileässä tilassa, ei koskaan suoralle auringonvalolle alttiina. Epäselvissä tilanteissa kysy asiaa rengasliikkeestä tai autohuollosta.

Kitkarenkaiden pito parantunut

Kitkarenkaiden talviominaisuudet ovat parantuneet vuosi vuodelta, ja parhaat uusimmat kitkarenkaat yltävät jo lähelle nastarenkaitten pito-ominaisuuksia myös jäisellä tiellä. Samalla kitkarenkaiden suosio on kasvanut – hitaasti mutta tasaisesti.

Renkaiden hyvän kehityksen takia nyt 2024 ollaan tilanteessa, jossa kenen tahansa tavallisen autoilijan – muutamin poikkeuksin – kannattaa harkita seuraavan rengassarjan hankinnan yhteydessä nastarenkaista luopumista.

On ainakin kaksi hyvää syytä valita kitkarenkaat. Ensimmäinen on se, että nastarenkaat kuluttavat ja urauttavat teitä. Huonokuntoisten tieosuuksien määrä kasvaa, koska niitä ei ehditä korjata siinä tahdissa kuin niiden kunnon huononeminen edellyttäisi.

Toiseksi nastat hakkaavat katujen pinnasta irti kivipölyä, mikä huonontaa kaupunkien ilman laatua.

Kitkarenkaiden suosion kasvu tosin perustunee edellä mainittuja syitä enemmän siihen, että ne ovat hiljaisemmat kuin nastarenkaat ja lisäävät matkustusmukavuutta.

Keskieurooppalaiset kitkarenkaat ovat sallittuja myös Suomessa, mutta niiden pito-ominaisuudet jäällä tai lumella eivät yllä Pohjolan olosuhteisiin tarkoitettujen renkaitten tasolle. 

Pohjoismaiseen talveen suunnitellun renkaan tunnistaa jäävuori/lumihiutale -merkinnästä.

Kaikki suomalaisissa rengasliikkeissä myytävät talvirenkaat ovat näitä ”oikeita” talvirenkaita, joten kotimaasta renkaita ostettaessa erehdyksen vaaraa ei ole.

Märkä jää haastaa kitkarenkaan

Nykyaikaiset kitka- ja nastarenkaat ovat erilaisilla talvikeleillä keskimäärin hyvin tasavertaiset lukuun ottamatta sileää tai märkää jääpintaa. Nastarengas pesee saman laatuluokan kitkarenkaan melko selvästi sileällä jäällä tehtävässä jarrutuksessa. Tämä tulee testiraporteista hyvin selväksi.

Onneksi hieman huonompaa jääpitoa voi kompensoida ennakoivalla ajotavalla ja ajonopeudella. Jos kitkarenkailla varustettu auto aloittaa jarrutuksen hitaammasta nopeudesta verrattuna nastarenkailla varustettuun autoon, jarrutusmatka on sama. Vaadittava nopeusero vaihtelee olosuhteiden mukaan, mutta joskus jopa 5 km/t voi riittää.

Suurin osa kitkarenkailla ajavista tiedostaa nämä asiat ja sen takia turvallisuus säilyy. Jäisellä tiellä ajettaessa nopeutta on siis alennettava. Tämä toki koskee kaikkia, myös nastoilla ajavia. Lisäksi ennakoiva kuljettaja reagoi tilanteisiin aina hyvissä ajoin, eikä jarrutus jää viime tippaan.

Tarvitsenko sittenkin nastat?

Minä tai muutkaan asiantuntijat eivät suosittele kitkarenkaita varauksettomasti kaikille tai kaikkiin olosuhteisiin.

Tässä listaa tilanteista, milloin kannattaa valita nastarengas:

1. Asut Itä-, Keski- tai Pohjois-Suomessa ja ajat usein teillä, jotka ovat talvella jään ja lumen peittämiä. Erityisesti alemman tieverkon tiet ovat ajoittain haasteellisia.

2. Asut tai joudut usein liikkumaan paikassa, jonne johtaa pieni mutkainen ja/tai mäkinen, talvella haasteellinen tieosuus. Erityisesti jyrkät mäet ovat jäisellä kelillä vaarallisia.

3. Koet itsesi epävarmaksi autoilijaksi ja kokemus hankalissa talviolosuhteissa ajamisesta on vähäinen.

Aina voit tietenkin käyttää myös omaa harkintaa.

Voisinko pärjätä ympärivuotisilla?

Uusin tulokas rengastyyppien joukossa on ympärivuotiseen käyttöön tarkoitettu, ns. cross climate -rengas. Useimmat liikenneturvallisuus- ja rengasasiantuntijat eivät suosittele sellaisia lainkaan pohjoismaiseen talveen, mutta niilläkin on kannattajansa.

Jos valitset ympärivuotiset renkaat, ole erityisen varovainen jäisellä tienpinnalla. Jääpito ei yllä pohjoismaisten kitkarenkaitten tasolle.

Kokenut ja valveutunut autoilija, joka osaa ennakoida ja sovittaa ajonopeutensa kelin ja tien liukkauden mukaan, pärjää varmasti läpi talven myös ympärivuotisilla tai keskieurooppalaisilla renkailla. Erikoistilanteissa, vaikkapa jäisessä mäessä, voi aina tulla vaikeuksia.

Jos voit valita, milloin ajat ja milloin jätät auton kotiin, cross climate -rengas voi olla hyvä valinta: kaksi vuosittaista renkaanvaihtosesonkia jää ohjelmasta pois.

Isompi rengas, kovempi hinta

Mitä uudempi auto, sitä suurempi on sen vanne- ja rengaskoko ja sitä kalliimpi rengas.

Henkilöautojen vannekoko 1990-luvulla oli tyypillisesti 14 tai 15 tuumaa. Nykyään uusissa henkilöautoissa yleisiä vannekokoja ovat 17, 18 ja 19 tuumaa, eikä 20 tuumaakaan ole harvinaisuus. Kalliimmista autoista löytyy jopa 22-tuumaisia pyöriä.

Modernilla katumaasturilla ajava voikin yllättyä, kun hän suuntaa ensimmäistä kertaa rengasliikkeeseen. Iso 20-tuumainen rengassarja voi helposti maksaa yli 1 000 euroa enemmän kuin vanhan auton 15-tuumainen.

Saman laatuluokan kitka- tai nastarenkaan hintaero on yleensä häviävän pieni. Hinnan määrää pitkälti renkaan koko sekä laatu. Muutaman satasen voi säästää vertailemalla erimerkkisten laaturenkaitten hintoja.

KITKARENKAIDEN ESIMERKKIHINTOJA 

Huom. Saman valmistajan laadukas nastarengas on hinnaltaan hyvin lähellä taulukon kitkarengasta.

Maltti säästää renkaita ja rahaa

Sähköautoissa on lähes poikkeuksetta isompi rengaskoko kuin vastaavan kokoluokan polttomoottoriautoissa. Lisäksi sähköauton suurempi paino tuo omat vaatimuksensa renkaalle, joten rengassarja voi olla hyvinkin hintava.

Jos painavaan ja tehokkaaseen sähköautoon yhdistetään reipas urheilullinen ajotyyli, ajamisen kulut voivat nousta yllättävästi renkaitten nopean kulumisen takia. Kannattaa siis muistaa, että maksimitehoa ja kiihtyvyyttä ei ole tarkoitettu jokapäiväiseen arkiajoon.

Ennakoiva ja maltillinen ajotapa säästää auton ja energian lisäksi myös renkaita, olipa auto millä tahansa voimanlähteellä varustettu.

Markus Nieminen

Taloustaidon autoaineiston tuottaja