Kaasuautoja on myyty tänä vuonna Suomessa yli kaksi kertaa enemmän kuin viime vuonna. Škoda on hallinnut kaasuautomarkkinoita, mutta Seatin TGI-mallien myynti kymmenkertaistui vuoden 2018 aikana.
Škodan markkinaosuus uutena rekisteröidyistä kaasuautoista oli vuonna 2018 noin 48 prosenttia. ”Myynti sujui erittäin hyvin, vuoden aikana rekisteröitiin 553 kaasu-Škodaa, näistä suurin osa oli Octavioita. Octavian myynnistä noin 10 prosenttia oli kaasukäyttöisiä”, maahantuoja Helkaman markkinointi- ja tuotejohtaja Jussi Kostiainen kertoo. Dieselin suosion laskiessa sen myynnin pudotus Octavia-mallistossa on korvautunut kaasuversiolla.
Kostiainen näkee kaasuautojen tulevaisuuden erittäin positiivisena.
”Kaasuautoilla on enemmän kysyntää kuin tuotantoa. Kiinnostus sekä yksityisillä että yrityksillä on selvästi kasvussa. Volyymi tulee aivan varmasti kasvamaan. Tarjonta lisääntyy, ja uskomme, että se siivittää jo nyt positiivisessa vireessä olevaa kysyntää. Meillä on tällä hetkellä tarjolla G-TEC versiot Citigo- ja Octavia-malleista, jatkossa kaasu tulee vaihtoehdoksi myös muihinkin mallisarjoihin.”
Kesän kynnyksellä 2019 Suomeen tulevasta Rapidin seuraajasta Scalastakin on tulossa kaasukäyttöinen versio.
Kostiaisen mukaan kaasuautoasiakkaat ovat useimmiten paljon ajavia ihmisiä, mutta myös ympäristönäkökohdat tukevat kaasuauton hankintaa.
”Biokaasua käytettäessä todellinen CO2-päästö on 0 g/km ja se kiinnostaa erityisesti yrityksiä, joiden päästötavoitteissa kaasuauto on varma ja toimiva vaihtoehto sähkökäyttöiselle autolle”, hän toteaa.
Seat tähtää kärkeen
Myös muut Volkswagen-konsernin kaasuautot käyvät kaupaksi. Seatin kaasuautoja on rekisteröity tänä vuonna lähes 300 kappaletta, mikä on yli kymmenkertainen määrä viime vuoteen verrattuna. Myydyin malli on ollut Leon ST -farmari. Seat on tällä hetkellä Škodan jälkeen toiseksi myydyin kaasuautomerkki Suomessa ja sen osuus Suomessa myydyistä kaasuautoista on yli 25 prosenttia.
Audin puolella myydyin kaasuautomalli on ollut Audi A3 Sportback g-tron. Audi on A3:n, A4:n ja A5:n g-tron-versioilla Suomen kolmanneksi myydyin kaasuauto. Niitä rekisteröitiin 1–11/2018 aikana yhteensä 147 kappaletta.
Volkswagen on perinteinen kaasuautomerkki ja esimerkiksi vuonna 2014 Passat Variant oli 250 autolla Suomen suosituin kaasuautomalli, mutta Volkkari on ollut vähän aikaa poissa kaasuautomarkkinoilta. Kaasuautomallisto palaa kuitenkin myyntiin vuoden 2019 aikana.
K Auton viestintäpäällikkö Riitta Karjalainen kertoo, että kaasuautot ovat yksi keskeinen osa Seatin kasvustrategiaa Euroopassa. Seatin tavoitteena on alkavana vuonna vähintään tuplata vuoden 2018 myyntimäärä ja saavuttaa kaasuautosegmentin markkinajohtajuus Suomessa.
Kaasuautot kuuluvat Karjalaisen mukaan myös Audin ja Volkswagenin eurooppalaiseen markkinointistrategiaan.
”Markkinoiden potentiaalista kertoo hyvin se, että esimerkiksi Audi A3 g-tronin myynti on lähes tuplaantunut 1–11/2018-jaksolla edellisvuoden samaan ajanjaksoon verrattuna”, hän toteaa.
Muista keskeisistä kaasuautojen valmistajista Opel on tänä vuonna myynyt kuutisenkymmentä kaasu-Astraa ja muutaman Zafiran.
Volvo ja Mersu luopuneet kaasuautoista
Samaan aikaan kun kaasuautojen määrä on kasvanut, niiden merkkivalikoima on uusien autojen osalta vähentynyt. Volvo ilmoitti heinäkuussa 2017 sähköistämisstrategiansa yhteydessä että se lopettaa bensiini- ja kaasukäyttöisten Bi-Fuel-versioiden valmistamisen niin, että ne poistuvat mallistosta vuoteen 2019 mennessä. Volvon lehdistöpäällikkö Annika Bjerstaf kertoi syyksi kysynnän vähäisyyden. Kaasuautojen osuus oli vain vähän päälle prosentti merkin myynnistä ja pääosa kysynnästä tuli ruotsalaisilta taksiyhtiöiltä.
Vastikään kaasuautot katosivat myös Mercedes-Benzin mallistosta, kun B-sarja uudistui. Aiemminhan Mersulla oli kaasuversio myös taksimallina tunnetun E-sarjan mallistossa.
Käytettyjen autojen markkinoilla näitä kaasu-Volvoja ja -Mersuja on kuitenkin tarjolla. Vain 12 litran bensatankilla varustettuja B-sarjan Mersuja on saatavana hyvinkin vähän ajettuina, mutta 50 litran bensatankilla varustetuilla E-sarjan johtotähdillä on jo ikää ja useimmilla on ajettu satojatuhansia kilometrejä. 120 000–130 000 kilometriä ajettuja yksilöitäkin kuitenkin näkyy saksalaisilla sivustoilla.
Volvojen joukosta löytyy ruotsalaisilta markkinoilta hyvin tuoreitakin kaasuautoja. Esimerkiksi yksi auto- ja iltapäivälehtiin kirjoittava suomalainen autotoimittaja osti hiljattain 33 000 eurolla vain 50 000 kilometriä ajetun kaasukäyttöisen Volvo V60 T5:n. 250-hevosvoimainen V60 oli vuosimallia 2017, mutta se oli otettu käyttöön syksyllä 2016. Mies on tyytyväinen hankintaansa.
Ruotsin tuonti plussaa
Niin Škodan Kostiainen kuin K Auton Karjalainen pitävät vähän käytettyjen kaasuautojen tuontia Ruotsista Suomeen erittäin positiivisena asiana. Kun Ruotsista tulevat vähän käytetyt kaasuautot kasvattavat kaasuautokantaa ja kaasun käyttäjiä tulee lisää, se mahdollistaa panostukset kaasun jakeluinfrastruktuuriin ja tankkausverkoston kasvattamiseen.
”Autoilun ympäristövaikutukset puhututtavat yhä enemmän, ja ihmiset ovat jatkuvasti kiinnostuneempia ekologisista vaihtoehdoista. Suomessa kaasuautojen määrän merkittävä kasvu on kirjattu valtion energia- ja ilmastostrategiaan. Tietysti myös tankkausverkoston kattavuus vaikuttaa omalta osaltaan kaasuautojen tulevaisuuteen”, Riitta Karjalainen sanoo.
”Kaasuautoilu kiinnostaa ennen kaikkea niitä asiakkaita, joille ovat tärkeitä sekä liikkumisen kustannukset että sen ympäristövaikutukset. Etenkin biokaasun edut herättävät tässä ryhmässä paljon kiinnostusta ja keskustelua”, hän lisää.
Samaa sanoo Opelin lehdistöpäällikkö Johanna Laune: “Kaasuautot kiinnostavat ympäristötietoisia ja autoilun kokonaiskustannuksia tarkkaan tarkastelevia asiakkaita.”
Kaasuautoja (hiihdioksidipäästöt NEDC-muodossa)
- Audi A3 Sportback g-tron 14,4 kg/50 ltr, CO2-päästö 92 g/km
- Audi A4 g-tron 19 kg/25 ltr, CO2-päästö 109 g/km
- Audi A5 Sportback g-tron 19 kg/25 ltr, CO2-päästö 106 g/km
- Seat Mii Ecofuel, 11 kg/10 ltr, CO2-päästö 83 g/km
- Seat Arona 1,0 TGI, 14,3 kg/40 ltr
- Seat Ibiza 1,0 TGI, 11 kg/40 ltr, CO2-päästö 88 g/km
- Seat Leon ja Leon ST 1,4 TGI Style, 15 kg/50 ltr, CO2-päästö 96 g/km
- Škoda Citigo G-Tec, 11 kg/10 ltr, CO2-päästö 82 g/km
- Škoda Octavia ja Octavia Combi G-Tec, 15 kg/50 ltr, CO2-päästö 101 g/km, Combi 102 g/km
- Opel Astra, 19 kg/13,7 ltr, CO2-päästö 113-116 g/km
- Opel Zafira Tourer XNT 1.6 Turbo CNG Ecotec , 25 kg/15 ltr, CO2-päästö 129 g/km
- Opel Combo Van Ecotec 1.4 CNG, 22 kg/22 ltr, CO2-päästö 135 g/km
- Volkswagen eco up! 1.0, 11 kg/10 ltr, CO2-päästö 113-116 g/km
- Volkswagen Golf ja Golf Variant 1.4 TGI, 15 kg/50 ltr, CO2-päästö 96 g/km
- Volkswagen Caddy TGI, 26 kg/13 ltr, 123 g/km
- Volvo V90 Bi-Fuel, 18 kg/55 ltr, CO2-päästö 125 g/km
- Käytettyinä kaasuversioista löytyy myös Volkswagen Passatista ja Touranista, Volvo V60:stä ja V70:stä, Mercedes-Benz B- ja E-sarjan malleista sekä Subaru Legacystä.
