Autonvalmistajat vaikeuttavat aktiivisesti autonosien kierrättämistä ja hyötykäyttöä digitaalisilla koodeilla. Jopa taustapeili voidaan suojata koodilla, joka pahimmillaan estää sen uudelleenkäytön.
Autonvalmistajat koettavat estää kaikkien muiden paitsi heidän toimittamiensa merkkivaraosien käytön autojen korjaamisessa. Sama pätee käytettyjen osien kierrättämiseen. Valmistajat koettavat estää purkuosien käytön koodaamalla osia niin, ettei auto hyväksy toisesta vastaavanlaisesta autosta otettua osaa alkuperäisen tilalle. Esimerkiksi tällaisesta käy vaikkapa koodattu taustapeili.
Koodattu varaosa ei sellaisenaan ole toimiva toisessa autossa, jos varaosaa ei pysty koodaamaan uudelleen. Sähköinen salasana estää monessa tapauksessa tällaisen ohjelmoinnin, jolloin ainoa keino on ostaa uusi varaosa ja ohjelmoida se ajoneuvoon.
Vihertävänä ja ympäristöä ajattelevana tahona mielellään esiintyvä autoala puolustaa osien koodisuojausta varkaussuojauksella ja turvallisuudella, mutta monet epäilevät näitä tarkoitusperiä.
EU tiedostaa koodaamiseen liittyvät ongelmat
Autopurkamoliiton puheenjohtajana pitkään toimineen Kari Laineen mukaan Euroopan Unionissa tiedostetaan koodaamisen ongelma: ”EU:ssa tahtotila käsittääkseni on, että kaikki olisi korjattavissa ja käytettäisiin elinkaarensa loppuun, mikä kuulostaa minusta hyvinkin järkevältä pyrkimykseltä.”
”EU:n tavoitteena on tuotteiden elinkaaren jatkaminen ja korjattavuus. Tavoite on ymmärrettäva, kun seuraa uutisointia ylikulutuspäivistä ja materiaalien niukkuudesta. Auton purkuvaraosaan ei tarvita neitseellisiä raaka-aineita ja purkuosan logistiikkaketju on lyhyt.”
”Ajoneuvojen sähköosien kunnostettavuuteen ja uudelleenkäyttöön toivon vilpittömästi tukea myös lainsäädännöstä.”
Autoala kierrätysvastainen
Suomessa autoala painostaa poliitikkoja vähentämään päästöjä vanhojen autojen romuttamista edistävillä romutuspalkkioilla.
Automaahantuojien ja autokauppiaiden tavoitteena on kuitenkin vain poistaa vanhaa autokantaa uuden tieltä, sillä ympäristönäkökohdille viitataan kintaalla, kun romutettavien autojen osia pitäisi käyttää uudelleen. Varsinkin Autotuojat haluaisivat romuttaa autot suoraan raaka-aineeksi, mikä kierrätystalouden kannalta on selvästi huonompi vaihtoehto kuin kunnossa olevien osien käyttäminen uudelleen.
”Romutuspalkkio on sinällään ymmärrettävä, mutta mallin tulisi suosia tarkemmin varaosien uudelleenkäyttöä romuajoneuvodirektiivin hengen mukaisesti”, Laine sanoo.
Romutettavien autojen parempi hyödyntäminen tavoitteena hallitusohjelmassa
Keväällä työnsä aloittaneen Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa on esitys romutettavien autojen nykyistä paremmasta hyödyntämisestä.
”Romuajoneuvodirektiivin puutteellista toteutumista Suomessa yritetään korjata hallitusohjelmaan otetulla tavoitteella perustaa Traficomin yhteyteen alusta, jonka avulla romutukseen menevät autot kirjattaisiin. Näin voidaan maksimoida purettavien autojen määrä ja samalla edullisten alkuperäisten purkuvaraosien uudelleenkäyttö, joka on direktiivin ensisijainen tavoite”, aikoinaan liikenneministerinä toiminut Vasemmistoliiton kansanedustaja Merja Kyllönen kertoo.
Purkuosien käyttö vaihtelee Euroopan eri maissa
- Ruotsissa vakuutusyhtiöiden käytäntö suosii purkuosan käyttöä, ja vakuutusyhtiöt korjauttavat autoja ensisijaisesti käytetyillä osilla.
- Ranskassa edellytetään jopa lailla autojen korjauksessa purkuosan käyttöä, ja siellä osien uudelleenkäyttö on 85 prosentin luokkaa. Ranskassa kuluttajalle on pakko tarjota käytettyjä osia, jos niitä on tarjolla.
- Saksassa purkamoala ei sen sijaan ole järjestäytynyt, vaikka siellä on isoja autopurkamoja. Saksassa kilpailu on kovaa, koska purettaviksi sopivia autoja virtaa Baltiaan tai kolmansiin maihin.
”Suomessa autot ovat vanhempia kuin muualla Euroopassa, joten erityisesti vanhempien ajoneuvojen varaosia myydään jo huomattavasti ulkomaille, muun muassa Saksaan", Laine kertoo.
"Vanhimpien autojen varaosista on jopa pulaa ja olisikin tärkeää, että purkamot huomioitaisiin tarkemmin jätelain hengen mukaisesti autokierrätysjärjestelmässä: ensin purkamolle sitten vasta kierrätykseen. Uudempien autojen osia puolestaan tuodaan muualta Euroopasta.”
Takuulla tärkeä rooli
Purkuvaraosien käyttö on lisääntymässä. Suomessa niin suurissa korjaamoketjuissa kuin maahantuojien korjaamoillakin haetaan kustannustehokkuutta purkuvaraosista.
Käytetyillä autonosilla käydään myös kansainvälistä kauppaa. Suomen Autopurkamoliiton jäsenet ostavat ulkomailta osia ja kokonaisia autoja, mutta niitä myös myydään ulkomaille.
Kun Suomessa isoimmat alan yritykset purkavat 3 000–4 000 autoa vuodessa, Englannissa isoin purkamo käsittelee 250 000 autoa vuodessa. Suomessa purkamoalan isoimmat yritykset ovat yli 60-vuotias Auto- ja osakierrätys Eriksson Pohjanmaalla ja Osamyynti AF Leppävirralla.
Kari Laine totesi jo muutama vuosi sitten Autopurkamoliiton puheenjohtajana ollessaan, että alan suurin ongelma on, etteivät asiakkaat tiedä tarpeeksi käytetyistä varaosista.
”Takuulla on merkityksellinen rooli käytetyn varaosan kaupassa tulevaisuudessa. Rohkaiseehan se suoraan yrityksiä ja kuluttajia kokeilemaan ekologista ja taloudellista varaosahankintaa”, Laine sanoo.
Alan ammattilaisille suunnatulla Varaosahaku.fi-sivustolla on myynnissä noin 1,3 miljoonaa varaosaa vuosimallien 1986–2019 autoihin. Käytetyt varaosat on luokiteltu sivustolla laadun mukaan.
Romuttamomaine rasitteena
Purkuosilla on ollut rasitteena vanha romuttamomaine. Jotkut ovat sitä mieltä, että purkuosa-termikin kuulostaa lähinnä romulta. Eräs tunnettu alan yrittäjä totesikin taannoin, että purkuosien sijaan pitäisi ryhtyä puhumaan hyötyosista.
”Purkuvaraosan on koettu kilpailevan autotehtaiden jälkimarkkinoinnin sekä ns. tarvikevaraosan kanssa. Tätä kilpailutilannetta ovat tukeneet sanat autoromula, romuttamo ja romuauto – kukapa sitä romua haluaisi ostaa, Romu-sanasta jää ikävä kaiku”, Laine sanoo. Tosiasiassa autopurkamot ovat hänen mielestään kestävän kehityksen pioneereja.
”Kun sähköautot yleistyvät, purettavien komponenttien määrä voi vähentyä, mutta niiden hinta sitä vastoin kasvaa. Isoimmat haasteet tulevat käsittääkseni olemaan kierrätykseen liittyviä, kun hiilikuidut ja muut vastaavat rakenteet yleistyvät”, Laine toteaa.
PURKUOSILLA SÄÄSTÖÄ Kun auton korjaamisessa haluaa säästää rahaa, yksi vaihtoehto on tarttua käytettyihin osiin. Lue lokakuun Taloustaidon näköislehdestä juttu Purkuosalla puoleen hintaa. Voit lukea jutun, jos olet rekisteröitynyt verkkopalvelumme käyttäjäksi.
