Vuoden kestäneen koronapandemian vaikutukset taidemarkkinoihin ovat vähitellen hahmotettavissa. Viime keväänä aktiivinen taidekauppa pysähtyi vaatimuksiin välttää lähikontakteja. Taidemuseot ja taidemessut yksi toisensa jälkeen olivat pakotettuja sulkemaan ovensa.
Keväinen odottava ilmapiiri taidemarkkinoilla muuttui kesän myötä varovaisen optimistiseksi.
Syksy taas toi mukanaan kiinnostavan ilmiön: lisää satunnaisia ostajia, jotka olivat turhautuneita elämyskokemusten vähentymiseen, mahdollisuuteen kuluttaa, käyttää palveluja ja matkustaa. Katseet siirtyivät pakostakin omaan kotiin, jonne haluttiin vaihtelua.
Keräily-, muotoilu- ja antiikkimarkkinat alkoivat vahvistua jälleen, vaikka yritykset eivät vielä tehneet taidehankintoja. Jopa ne keräilijät, jotka aiemmin vannoivat vain teosten lähikatsomisen nimiin, olivat alkaneet sopeutua uuteen tilanteeseen ja etsiä ja ostaa esineitä netistä.
Nykytaide on löytänyt nettiin
Nykytaiteilijoiden ammatissa on aina ollut haasteena se, miten hierarkkisessa taidemaailmassa ja aikalaistaiteilijoiden keskuudessa saa oman taiteensa hyvin esille ja löytää ostajat.
Viimeistään viime syksynä yhä useammat aikaisemmin nettimyyntiä arkailleet taiteilijat aloittivat teostensa markkinoinnin internetin suosituimmilla alustoilla, kuten Instagramissa ja Facebookissa. Taiteilijoille on avautunut erinomainen mahdollisuus esitellä itse omia teoksiaan ilman välitysprosentteja, jotka aina lopulta tulevat taideostajan maksettavaksi.
Varteenotettavien taidemyynti- ja markkinointiväylien lisääntyminen tulee demokratisoimaan taidemaailmaa. Toisaalta pitkällä aikavälillä se saattaa myös polarisoida ja nostaa laadun portinvartijoina toimivien gallerioiden hintoja entisestään. Vielä emme tiedä, miten käy. Nettitaidekaupat, kuten Taiko, ovat kertoneet tehneensä ennätysmyyntejä loppuvuonna.
Kasvamassa kryptotaiteen keräilijäpolvi
Uudenkarheat kryptotaiteen markkinat ovat koronan ansiosta kasvaneet vauhdilla. Harva tietää vielä, mistä on kyse, mutta taidemarkkinoiden analysoijien on viimeistään viime syksystä lähtien pitänyt opetella kryptotaidemarkkinoiden lainalaisuudet.
Vaikka virtuaalitaidetta on ollut olemassa jo vuosia, tuli viime joulukuusta kaikkien aikojen menestyskuukausi jokaisella kryptotaidekauppiaalla miljoonien dollarien myyntiennätyksillä. Tämä viimeistään herätti todella selvittämään näitä uusia virtuaalisia taidemarkkinoita.
Kyseessä on siis NFT (Non-Fungible Token) -taide. Käytännössä se tarkoittaa vaihdettavissa olevaa virtuaalitaidetta, johon kryptovaluutalla – useimmiten ethereumilla – ostetaan lohkoketjussa yksilöity ja jakamaton poletti joka linkittyy joko uniikkiin tai sarjana tehtyyn virtuaaliteokseen.
Osto tallentuu datapankkiin. Teoksen voi laittaa esille muun muassa tietokoneeseen tai vaikka televisioon.
Kryptotaiteessakin normaali tekijänoikeus
Tällaisen kryptotaideteoksen voi myös printata tai myydä heti eteenpäin. Samat tekijänoikeudet pätevät kryptotaiteessa kuin normitaiteessakin. Esimerkkinä mainittakoon, että viime joulukuussa Nifty Gatewayllä huutokaupattiin suositun digitaalitaiteilija Beeplen 20 teosta 3,5 miljoonalla dollarilla.
Kryptotaide on saanut tunnettuja keräilijöitä edelläkävijöiksi, kuten suositun räppärin Lil Yachtyn. Kryptovaluuttamiljonäärejä on runsaasti, ja varmaa on, että kasvamassa on uusi kryptotaiteen keräilijäsukupolvi.
- Kryptotaiteeseen voi tutustua esimerkiksi osoitteissa Rarible.com, Opensea.com, Superrare.com, Makersplace.com.
Pauliina Laitinen
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija
