Polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen kehitys näyttää viime vuoden hintapiikin jälkeen taas vakaalta. Hallituksen päätös lieventää jakeluvelvoitetta voi kuitenkin näkyä pumpulla.
Bensiinin hinnassa nähtiin viime vuonna hurja hintapiikki, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.Kalleinta bensiini oli reilu vuosi sitten kesäkuun alussa, jonka jälkeen hinnat ovat taas laskeneet. Hinnan nousu kirpaisi autoilijoita ikävästi myös siksi, että koronan kurjimuksessa polttoaineiden kysyntä ja hinnat olivat painuneet alle normaalitasojen. Nyt polttoaineiden hintataso näyttäisi palautuneen aika lähelle pitkän aikavälin keskiarvoa.
”Raakaöljy maksaa nyt noin 75 taalaa barrelilta ja dieselin maailmanmarkkinahinta on 700 dollarin tuntumassa. Nämä ovat aika lähellä koko viime vuosikymmenen keskiarvohintoja”, St 1:n kaupallinen johtaja Timo Jokinen sanoo.
Vaisut tunnelmat maailman taloudessa painavat hintoja
Dieselin kysyntä korreloi aika vahvasti maailman taloudellisen aktiviteetin kanssa. Myös bensiinin hinta reagoi talouden näkymiin, vaikka perinteisesti bensiinin kulutus ja hinta kohoavatkin kesähelteillä.
Tunnelmat maailmanmarkkinoilla ovat kuitenkin mollivoittoiset, joten edes öljyntuottajajärjestö Opecin päätös leikata tuotantoa ei ole saaneet hintoja ampaisemaan.
Jokinen arvioi, että tulevina kuukausina bensiini todennäköisesti hieman kallistuu.
”Vaikka kysyntä kasvaa, taloudellisen epävarmuuden takia en usko, että markkinoilla nähdään hintapiikkiä. Niin kauan kuin sota on käynnissä, tarjontaan voi tulla häiriöitä, mutta maailmanmarkkinoilla on löydetty jo uusi tasapaino”, Jokinen sanoo.
Venäläisen raakaöljyn ja dieselin tarjonta vaikuttaa yhä maailmanmarkkinahintaan, vaikka vienti Pohjois-Amerikkaan ja Eurooppaan onkin loppunut. Nyt venäläinen öljy ohjautuu muualle ja länsimaihin tuodaan dieseliä ja raakaöljyä muualta. Se on tarkoittanut kuljetuskustannusten nousua, mutta ne ovat kuitenkin maltillisia.
Tarjontapuolen häiriöitä voivat olla jatkossa esimerkiksi kaasu- tai öljyinfrastruktuuriin kohdistuvat sabotaasit.
Entä voivatko polttoaineiden hinnat laskea merkittävästi, jos sota vihdoin loppuu?
”USA:n varmuusvarastot asettavat maailmanmarkkinoille lattiahinnan. Kun hinnat nousivat, USA myi raakaöljyä markkinalle. Kun hinnat ovat tulleet alas, he ovat taas ostaneet. Tämän takia polttoaineiden halpenemisen suhteen on aika rajallista, mitä voi tapahtua. Jos tulee oikein iso taloushäiriö tai lama, hinnat voivat tulla hetkellisesti vielä alas”, Jokinen sanoo.
Lisäksi OPEC-öljyntuottajamaat ovat valmiita puolustamaan noin 70 dollarin lattiahintaa barrelilta mahdollisilla tuotannon laikkauksilla.
Noin puolet pumppuhinnoista on veroa
Polttoainehintoihin vaikuttavat maailmanmarkkinoiden lisäksi poliittiset päätökset, joita ovat uusiutuvien polttoaineiden osuuteen liittyvä jakeluvelvoite sekä toisaalta verotus.
Pitkälti verotuksen takia bensiini ja diesel maksavat Suomessa selvästi enemmän kuin verrokkimaissa. Vaikka dieselin osalta Suomi ei ole tilastoissa välttämättä aivan ykkössijalla, muissa kalliin dieselin maissa on käytössä ammattiliikenteen palautusjärjestelmä, jossa osa dieselin hinnasta palautetaan käyttäjille jälkeenpäin.
Suomen kovia polttoainehintoja selittää ennen kaikkea verotus. Suomessa kerätään autoilijoilta noin 7,5 miljardia euroa veroja vuodessa, kun mukaan lasketaan arvonlisäverot. Isoin osa potista on polttoaineveroa, noin 2,5 miljardia euroa vuodessa.
Karkeasti noin puolet huoltoasemien bensiinin ja dieselin pumppuhinnoista on veroa, kertoo liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskuksesta.
Jakeluvelvoitteen lieventäminen voi laskea hintoja
Polttoaineiden hintoihin vaikuttaa päästöjen vähentämiseen tähtäävä jakeluvelvoite. Sen mukaisesti osan markkinoille toimitetusta polttoaineesta on oltava uusiutuvaa alkuperää.
Jakeluvelvoite vähentää tehokkaasti päästöjä, mutta koska uusiutuvat polttoaineet ovat fossiilisia polttoaineita kalliimpia, jakeluvelvoite nostaa polttoaineiden hintaa.
Hallitusohjelman mukaisesti polttoaineiden hintojen nousua pyritään suitsemaan jakeluvelvoitteesta tinkimällä. Hallitusohjelmassa on linjattu, että jakeluvelvoitteen tasoa ei vuonna 2024 nosteta, vaan taso on sama 13,5 prosenttia kuin vuonna 2023. Vuonna 2025 polttoaineen jakeluvelvoite nousee 16,5 prosenttiin. Tämän jälkeen velvoitetaso nousee 19,5 prosenttiin vuonna 2026 ja 22,5 prosenttiin vuonna 2027.
Ilman jakeluvelvoitelain muuttamista polttoaineiden hinta nousisi arviolta 18–20 senttiä litralta.
Toki jakeluvelvoitteen noston vaikutusta polttoaineiden hintaan voidaan kompensoida myös esimerkiksi polttoaineiden verotusta laskemalla.
Päästökauppa nostaa bensan hintaa pitkällä aikavälillä
Entä mitä tapahtuu polttoaineiden hinnoille pitkällä aikavälillä?
Jokisen mukaan esimerkiksi autokannan sähköistyminen vaikuttaa niin hitaasti, ettei se juuri näy polttoaineiden hinnoissa lyhyellä aikavälillä. Kalenoja kuitenkin muistuttaa, että ennen pitkää fossiilisten polttoaineiden hinnat tulevat nousemaan.
Taustalla vaikuttaa muun muassa se, että Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästönsä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon nähden. Fossiilisten polttoaineiden hintoja nostanee myös teollisuuden päästökauppa. Päästöoikeuksien hinnat ovat lähteneet viime vuosina rajuun nousuun. Myös tieliikenteeseen on tulossa päästökauppajärjestelmä, joka nostanee polttoaineiden hintaa.
Outi Airaksinen
