Taidegraafikko ja taidemaalari Lauri Ahlgrénia (1929–2021) pidetään abstraktin värigrafiikan edelläkävijänä Suomessa.
Ahlgrén opiskeli Suomen taideakatemiassa vuosina 1950–1953 ja Vapaassa taidekoulussa vuonna 1954. Hän jatkoi opintojaan Aukusti Tuhkan taidegrafiikkakoulutuksessa vielä vuosina 1958–1960. Hänen tunnettuja piirustuksenopettajiaan olivat muun muassa Unto Pusa, Sam Vanni ja Aukusti Tuhka.
Lauri Ahlgrén debytoi vuonna 1952. Kunnon läpimurto tapahtui kuitenkin vasta 1960-luvulla. Taiteilija aloitti uransa sotien jälkeisessä maailmassa aikana, jolloin moderni taide vahvistui entisestään. Kansainvälisessä taidemaailmassa kehittyi monia uusia taidevirtauksia, kuten informalismia, kinetismia, konstruktivismia ja pop-taidetta. Ahlgrén kokeili useita uusia taiteen tyylejä, joista informalismi oli hänelle läheisin.
Ahlgrén teki sekä grafiikkaa että maalauksia. Tunnetuinta Ahlgrénin tuotantoa edustaa värikäs abstrakti moniulotteinen sommitelma.
Tuotteliaalla taiteilijalla lukuisia näyttelyjä
Ahlgrén oli varsin ahkera ammatissaan ja tuotti paljon taidetta. Hän osallistui lukuisiin kotimaisiin ryhmänäyttelyihin jopa viidellä vuosikymmenellä 1950–1990-luvuilla. Taiteilijalla oli useita näyttelyjä ympäri Suomea säännöllisin väliajoin. Hän esitteli teoksiaan ehkä vielä useammin kansainvälisillä areenoilla Kiinaa, Brasiliaa, Yhdysvaltoja ja Israelia myöten.
Lauri Ahlgrén oli hyvin arvostettu muun ohella lasimaalarina, ja hän tekikin useita lasimaalauksia kirkkoihin ympäri Suomea. Näiden lisäksi hän teki myös seinämaalauksia.
Taidemaailmassa Ahlgrén oli aktiivinen. Hän oli muun muassa Taide-lehden päätoimittaja 1960–1970-luvuilla ja Arsis-lehden päätoimittaja 1980-luvulla. Taiteilijaprofessorina hän työskenteli vuosina 1980–1985 ja toimi taideopettajana vuosina 1965–1990. Lisäksi hän työskenteli varsin aktiivisesti valtion hallinnon erilaisissa kulttuuri- ja luottamustehtävissä.
Teoksia liikkuu jälkimarkkinoilla säännöllisesti
Lauri Ahlgrénin teoksia – erityisesti taidegrafiikkaa – myydään sopivan säännöllisesti taiteen jälkimarkkinoilla. Maalaukset on hinnoiteltu huutokaupoissa viime vuosina noin 3 500–-5 500 euroon. Parhaimmat teokset hyvän provenienssin kera ovat saavuttaneet jopa 10 000 euron huutokauppahinnan.
Grafiikan huutokauppahinnat ovat muutamia satoja euroja. Kevyistä tekniikoista guassit ovat lähes saman hintaisia kuin maalaukset.
Ahlgrénin teoksia on yksityiskokoelmien lisäksi monissa suurimpien museoiden ja yritysten kokoelmissa.
Taiteilijalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1969. Professorin arvonimen hän sai vuonna 1997. Lauri Ahlgrén oli Taidemaalariliitto ry:n kunniajäsen. Hän sai myös lukuisia palkintoja eri taidekilpailuista.
Sijoitusnäkökulmasta kalleinta periodia Ahlgrénin tuotannossa edustavat 1960- ja 1970-luvun teokset. Kiinnostavia ovat myös 1980-luvulla tehdyt maalaukset.
Jos hankkii Ahlgrénin teoksen sijoituksena, pitää teoksella olla vahva provenienssi eli se on ollut esillä ainakin muutamissa näyttelyissä. Koska taiteilija piti aktiivisesti näyttelyjä, on helpompi löytää myynnissä olevista teoksista sellaisia, joilla on näyttelyhistoriaa.
Lauri Ahlgrénin nimiin tehtyihin väärennöksiin en ole törmännyt. Taiteilija signeerasi yleensä kaikki teoksensa.
Pauliina Laitinen
Filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija
