Jokamiehenoikeuksista tuli reilu vuosi sitten jokaisenoikeuksia. Tiedätkö, mitä nämä kansainvälisestikin ainutlaatuiset oikeudet pitävät sisällään? Kysyimme asiaa erityisasiantuntija Miliza Malmelinilta ympäristöministeriöstä.
Koskevatko jokaisenoikeudet kaikkia Suomen luonnossa liikkuvia?
”Jokaisenoikeudet koskevat kaikkia riippumatta kansalaisuudesta.”
Ovatko ne voimassa kaikissa metsissä, vai onko esimerkiksi kansallispuistoissa tiukemmat määräykset?
”Jokaisenoikeudet koskevat paljon muitakin alueita kuin vain metsiä, mutta kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla on erityissäännöksiä, eli oikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa näillä alueilla.
Kansallispuistoissa on usein rajoituksia muun muassa kasvien ja sienten poimimisesta, leiriytymisestä ja joskus myös liikkumisesta. On myös rajoitusalueita, joilla liikkuminen on kielletty kokonaan – esimerkiksi puolustusvoimien alueet.”
Mitä oikeuksia jokaisenoikeudet antavat?
”Liikkuminen on sallittua muualla paitsi piha-alueilla tai erityiseen käyttöön otetuilla alueilla, kuten viljelyksillä. Liikkuminen on sallittu lihasvoimin, eli esimerkiksi hiihtämällä tai pyöräilemällä. Myös ratsastus hyväksytään joiltain osin, mutta siitä kannattaa usein sopia maanomistajan kanssa.
Oikeuksiin kuuluu myös marjojen ja sienien poiminta, mutta suojeltuja kasveja ei saa poimia.
Myös yöpyminen eli tilapäinen oleskelu ja leiriytyminen on sallittua siellä, missä liikkuminen on mahdollista.”
Mitä tilapäinen oleskelu tarkoittaa?
”Se tarkoittaa yleensä 1–2 yötä. Se ei tarkoita viikkokaupalla oleskelua."
Onko kalastus sallittua?
”Onkiminen ja pilkkiminen ovat yleensä sallittuja jokaisenoikeudella, joskin kalastusrajoitusalueitakin on. Veneily ja uiminen, sekä vesillä ja jäällä kulkeminen ovat niin ikään sallittuja.
Ylipäänsä luonnossa saa liikkua, mutta häiriötä ei saa aiheuttaa maanomistajalle, luonnolle tai maankäytölle. Kaikki häiriö sekä ympäristölle että muille ihmisille on kielletty.”
Saako oksia tai risuja ottaa luonnosta?
”Jokaisenoikeuksissa puuaineksen ja puun kappaleiden ottaminen on kielletty ilman maanomistajan suostumusta. Se koskee myös sammalta ja jäkälää ja muuta maa-ainesta.
Pieniä maahanpudonneita risuja ja käpyjä ja kaarnanpaloja saa ottaa, mutta ei mitään vähänkään isompaa, ei kuollutta eikä elävää puuta.”
Millaisia väärinkäsityksiä tai kiistan aiheita oikeuksiin liittyy?
”Yleinen väärinkäsitys on, että jokaisenoikeidella saisi tehdä tulet. Tulta ei saa tehdä koskaan ilman maanomistajan lupaa. Liioin moottoriajoneuvolla ei saa liikkua missään ilman maanomistajan lupaa.
Myös koiran kiinnipitämiseen liittyy väärinkäsityksiä, sillä useimmilla alueilla koiraa kuuluu pitää kytkettynä tai välittömässä läheisyydessä. Kiistaa tulee toisinaan siitä, miten lähelle pihapiiriä saa mennä marjastamaan tai sienestämään.”
Voiko maanomistaja rajoittaa pääsyä alueelle vaikka aidalla?
”Maanomistaja toki voi rakentaa aidan, mutta hän ei voi kieltää jokaisenoikeuksien käyttöä maillaan. Jokaisenoikeudet pätevät, jos alue ei ole erityiseen käyttöön otettu, esimerkiksi peltoa tai kyse ei ole pihapiiristä.”
Mikä on pihapiirin määritelmä?
”Pihapiiri tarkoittaa asuinrakennusta ja muita rakennuksia, jotka muodostavat pihan kokonaisuuden. Se tarkoittaa hoidettua aluetta ja varovyöhykettä – ehkäpä kuuloetäisyyttä asuintalosta.
Lainsäädännössä ei kuitenkaan ole metrimääräistä säädöstä, mitä pihapiiri tarkoittaa. Etäisyys voi riippua esimerkiksi maaston korkeuseroista.
Mitä voi seurata, jos rikkoo jokaisenoikeuksia?
”Jos kokee, että maanomistajan tai käyttäjän puolelta on tapahtunut rikkomus, silloin asia pitää viedä itse vireille poliisille tai syyttäjälle. Vain sillä tavalla asia voidaan ottaa käsittelyyn ja sitä aletaan tutkia.
Useimmiten erimielisyydet selviävät keskustelemalla.”
Jokaisenoikeudet on kansainvälisesti ainutlaatuisia. Miksi ne toimivat Suomessa, jos muualla sellaisia ei ole?
”Jokaisenoikeuksiin liittyy vahvasti vastuullisuus. Kun liikutaan luonnossa, pitää liikkua niin, ettei häiritä muita, ei vahingoiteta luontoa, eikä jätetä jälkiä. Vain sillä edellytyksellä jokaisenoikeuksia voidaan ylläpitää ja jatkaa.
Perusajatus on, että luonto on meitä kaikkia varten ja ennen kaikkea muita luonnon eliöitä varten. Me ihmiset olemme vieraita luonnossa.”
Outi Airaksinen
