Uusi tieliikennelaki heikentää liikenneturvallisuutta monin tavoin: se muuttaa keltaiset sulkuviivat valkoisiksi, sallii pysäköinnin vastakkaisella puolella ja hyväksyy mobiililaitteen käytön liikennevaloissa. Hyviäkin muutoksia on, kuten varoitusvilkkujen käytön laajentuminen. Ohessa Juha Partasen 25 pointtia uusista säännöistä.
1. Kuka korvaa peräänajossa?
Perinteisesti peräänajoissa takaa tullut on ollut törmäyksissä maksumiehenä. Nyt tilanne voi muuttua, sillä uuden lain mukaan ajoneuvoa ei saa ajaa aiheettoman hitaasti eikä vauhtia hidastaa tarpeettomasti äkkiä jarruttamalla.
2. Keltaisista sulkuviivoista valkoisia
Keltaiset sulkuviivat muuttuvat kolmen tulevan vuoden kuluessa vähitellen valkoiseksi, mikä on ehdottomasti huono uudistus. Valkoinen ei erotu tien pinnasta ja muista viivoista yhtä selkeästi kuin keltainen ja sulkuviivan näkeminen vaatii varsinkin talvikelillä entistä enemmän huomiota.
3. Useita uusia liikennemerkkejä
Liikenneympäristöön tulee runsaasti uusia liikennemerkkejä, joita ovat muun muassa ajokaistojen yhdistyminen ja sallittu vähimmäisnopeus. Muuttuneet liikennemerkit vaihdetaan pääosin kymmenen vuoden kuluessa, joten näkymässä on pitkään sekä vanhoja että uusia merkkejä.
4. Pyörällä vastasuuntaan
Autoilijan on hyvä tietää, että jatkossa pyöräilijä voi ajaa yksisuuntaisella kadulla vastaan, jos se on pyöräilijälle liikennemerkillä sallittu.
5. Huomaa pyörätien jatke
Sekavuutta liikenteeseen tuo sääntö, jonka mukaan pyörätien jatkeen tiemerkintää käytetään jatkossa vain, jos väistämisvelvollisuus ajorataa ylittävää kohtaan on osoitettu kärkikolmiolla, stop-merkillä tai pyöräsuojatie-merkillä.
6. Pyöräkadulla fillarin tahtiin
Pyöräkatu on kokonaan uusi katutyyppi, jossa kuljetaan pyöräilijöiden ehdoilla. Autoilijat saavat ajaa pyöräkadulla, mutta heidän on sopeutettava vauhtinsa pyöräilynopeuden mukaiseksi. Pyöräkadulla jalankulkijoille on erikseen jalkakäytävä. Pyöräkatumerkki itsessään ei aseta nopeusrajoitusta vaan se on erikseen osoitettu nopeusrajoitusmerkillä.
7. Pyöräkaista vain pyöräilijöille
Tiemerkinnöillä ajoradasta erotettu pyöräkaista pyhitetään jatkossa vain pyöräilijöille, sillä ei enää saa ajaa mopolla. Uutta on myös pyöräkaistasta kertova liikennemerkki. Pyöräkaistalla ajetaan samojen sääntöjen mukaan kuin ajoradalla.
8. Tarkkana risteyksissä
Jos risteävällä ajoradalla on ajosuunnassa kaksi tai useampia ajokaistoja, risteyksestä saa ajoneuvolla poistua sopivinta ajokaistaa käyttäen muu liikenne huomioon ottaen, mikä lisää joustavuutta ja vähentää hätäisiä kaistanvaihtoja, jos pian risteyksen jälkeen ollaan kääntymässä oikealle. Samalla onnettomuusriski kasvaa, kun eri suunnista samalle kadulle kääntyvät autot voivat pyrkiä samalle kaistalle.
- Autoilija ja pyöräilijä – kumpi väistää, kun laki muuttuu?
- Pyöräilijä, tunnetko uudet liikennemerkit?
9. Bussi vilkuttaa pysäkillä, väistä linja-autoa
Aiemmin autoilijan oli hiljennettävä ja tarvittaessa pysähdyttävä, jos pysäkillä oleva linja-auto osoitti suuntamerkillä aikovansa lähteä liikkeelle tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa.
Nyt uudessa laissa todetaan, että samalla tai viereisellä ajokaistalla pysäkkiä lähestyvän ajoneuvon on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa. Eli jos näkee bussin vilkuttavan vasemmalle, on syytä varoa sitä.
10. Pientareella saa ajaa tilapäisesti
Aiemmin ajoneuvon piti kulkea hitaasti, että sitä sai tilapäisesti kuljettaa pientareella. Nyt uuden lain mukaan riittää, että se kulkee muita ajoneuvoja olennaisesti hitaammin, jolloin sen on kapealla tai mutkaisella ajoradalla taikka vastaantulevan liikenteen ollessa vilkasta tarvittaessa vähennettävä nopeutta ja mahdollisuuksien mukaan annettava tietä ohittamisen helpottamiseksi. Tällöin ajoneuvolla saa tilapäisesti ajaa pientareella, jos se ei vaaranna turvallisuutta eikä estä tarpeettomasti muuta liikennettä.
11. Pysäköinti sallittu vastakkaisella puolella
Varsinkin Etelä-Euroopassa runsaasti käytetty tapa pysäyttää tai pysäköidä auto taajamassa vasemmalle puolelle tietä on nyt sallittu myös kaksisuuntaisilla kaduilla ja teillä, jos se ei vaaranna eikä haittaa liikennettä. Tapa aiheuttaa niin paljon hankaluuksia ja vaaroja, että Autoliitto on tehnyt YouTube-kanavalleen siitä ohjevideon esimerkkeineen.
12. Linja-autopysäkille saa pysähtyä
Linja-autopysäkille on aiemmin saanut pysähtyä vain matkustajien ottamiseen tai jättämiseen. Uuden lain mukaan pysäkkiä saa käyttää esimerkiksi hitaasti ajavan auton taakse kertyneen jonon ohitse päästämiseen, jos se voi tapahtua linja-autoliikennettä estämättä.
13. Hätävilkutus sallittua liikkuvassa autossa
Saksan autobahneilla ajaneet ovat tottuneet siihen, että hitaasti eteenpäin matelevan tai pysähtyneen liikenteen saavuttavan auton kuljettaja on kytkenyt hätävilkut päälle varoittaakseen takana tulijoita, joiden lähestymisvauhti on saattanut olla yli 200 km/t.
Nyt uusi laki vihdoin sallii Suomessakin hätävilkkujen käyttämisen liikkuvassakin autossa, kun sillä varoitetaan muita tienkäyttäjiä välittömästä vaarasta niin kuin järkevät autoilijat ovat lakia rikkoen tehneet itseään ja kanssa-autoilijoitaan turvatakseen tähänkin asti.
14. Traktori ja kevytauto, ei moottoritielle
Moottoritiellä ja moottoriliikennetiellä saa ajaa vain moottorikäyttöisellä ajoneuvolla, jonka suurin sallittu tai rakenteellinen nopeus on enemmän kuin 70 kilometriä tunnissa eli traktoreilla ja kevytautoilla ei ole näille teille asiaa. Vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta puolustusvoimien ajoneuvoihin eikä erikoiskuljetuksessa käytettäviin ajoneuvoihin.
15. Pikkulapsi matkustaa turvaistuimessa
Alle 3-vuotiasta lasta ei saa enää kuljettaa ilman turvalaitetta taksissakaan eikä missään muussakaan ajoneuvossa linja-autoja lukuun ottamatta.
16. Mobiililaitetta saa räplätä liikennevaloissa
Ajoneuvossa ei saa ajon aikana käyttää teknistä laitetta tai järjestelmää siten, että sen käyttäminen haittaa tai vaarantaa ajoneuvolla ajamista. Moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettaja tai raitiovaunun kuljettaja ei saa myöskään ajon aikana - eli kun auto liikkuu - käyttää viestintävälinettä siten, että pitää sitä kädessään. Näin ollen laki ei kiellä mobiililaitteen räpläämistä liikennevaloissa, mikä voi vaarantaa liikenteen sujuvuuden kun kuljettaja on valojen vaihtuessa somen syövereissä.
17. Poliisin pysäyttämiskäsky koskee poliisiauton edellä kulkevaa ajoneuvoa
Nykyisen tieliikenneasetuksen mukaan poliisin sinistä ja punaista valoa käyttämän pysäyttämiskäskyn voidaan tulkita koskevan myös vastaantulevaa autoa. Uudessa laissa todetaan yksiselitteisesti, että se koskee vain poliisiauton edellä kulkevaa ajoneuvoa.
18. Nopeusrajoitukset muuttuvat
Paketti-, ruumis-, huolto- ja matkailuajoneuvojen ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus poistuu uuden lain myötä.
Henkilö- tai pakettiauton, joka vetää enintään 750 kg painoista peräkärryä, maksiminopeus nousee 80:stä 100:aan km/t.
19. Talvirengaspakko poistuu
Talvirengaspakko poistuu uuden lain myötä, sillä sen mukaan marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana on käytettävä talvirenkaita, jos sää tai keli sitä edellyttää. Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyys on oltava vähintään 3,0 millimetriä. Sama koskee perävaunuja, joiden luokittelu- tai kytkentämassa on yli 0,75 tonnia ja enintään 3,5 tonnia.
Nastarenkaita saa käyttää marraskuun alun ja maaliskuun lopun välisen ajan lisäksi muunakin aikana, jos sää tai keli sitä edellyttää.
20. Rajoituksia autoiluun
Ajoneuvoa ei saa ajaa kuljettaja, jolta sairauden, vian, vamman, väsymyksen tai päihtymyksen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä puuttuvat ajamiseen tarvittavat edellytykset.
21. Hälytysajoneuvon kuskille lisää harkintavaltaa
Sekavaa uuden tienliikennelain sääntelymallissa on se, että lisää hälytysajossa olevan auton kuljettajan harkintavallan lisääntymistä hälytyslaitteiden käyttämisessä samalla kun tarkoitus ei kuitenkaan ole, että hälytyslaitteiden käyttö vähenisi nykyisestä.
22. Jalankulkijat jalkakäytävälle tai pientareelle, muista heijastin
Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä. Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole käytettävässä, jalankulkijan on ajoradalla käytettävä sen vasenta reunaa, jollei oikean reunan käyttäminen ole kulkureitin tai muun syyn vuoksi turvallisempaa. Polkupyörää tai mopoa taluttava saa kuitenkin käyttää ajoradan oikeaa reunaa.
Jalankulkijan on pimeällä liikkuessaan yleensä käytettävä heijastinta.
Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien tai ali- tai ylikulkua käyttäen, jos sellainen on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja risteyksen vierestä, jos sellainen on lähellä. Ajoradalle menevän jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon tai raitiovaunun etäisyys ja nopeus edellyttävät. Ajorata on ylitettävä tarpeettomasti viivyttelemättä.
23. Pysäköintikiekkoa ei ole pakko käyttää, pysäköinnin alkamisaika silti kerrottava
Pysäköintikiekkoa ei ole enää pakko käyttää. Jos pysäköinnin enimmäisaikaa on rajoitettu liikennemerkillä, riittää että ilmoittaa pysäköintinsä alkamisajan selkeästi havaittavalla tavalla.
24. Rikesakko historiaan, tilalle liikennevirhemaksu
Uuden tieliikennelain myötä rikesakot jäävät historiaan ja liikennerikkomuksista sakottaminen muuttuu hallinnolliseksi toimenpiteeksi eli liikennevirhemaksun määräämiseksi. Maksun suuruus on 20–200 euroa rangaistuksen aiheesta riippuen.
Liikennevirhemaksujen myötä rangaistusten vaikutus ajokieltoon joutumiseen muuttuu: aiemmin pienistäkin ylinopeuksista määrätyt kolme rikesakkoa vuodessa tai neljä kahdessa vuodessa saattoivat johtaa ajokieltoon, mutta jatkossa korkeintaan 10 km/t ylityksestä enintään 60 km/t rajoitusalueella tai enintään 15 km/t ylityksestä sen yläpuolella määrätyt liikennevirhemaksut eivät kerrytä ajokieltoa. Kovemmat ylitykset johtavat ajokieltoon entiseen tapaan samoin kuin ajonaikaisesta kännykänkäytöstä määrättävät liikennevirhemaksut.
LISÄJARRUVALO Suomessa on kautta aikojen ollut omia hullutuksiaan tieliikennelaissa. Muistatko lisäjarruvalon kiellon?
Juha Partanen
Juha Partanen on Taloustaidon autoaineiston tuottaja.
