Joskus päähän jää soimaan korvamato, joka ei liity mihinkään. Minulla on viikon verran soinut korvissa ”kauan on kärsitty vilua ja nälkää, Balkanin vuorilla taistellessa”. Eli vanha Suomen Kaartin paluumarssi.
Piti sitten oikein kartasta tarkistaa, missä ja kuinka laaja alue tuo Balkan on. Sieltähän se löytyi Euroopan itäisestä pohjukasta. Balkanin maihin katsotaan kuuluviksi Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Kosovo, Kreikka, Makedonia, Montenegro, Serbia sekä Turkin Euroopan puoleinen osa. Lisäksi Romania ja Kroatia sijaitsevat osittain Balkanilla.
Balkanista tuli tietenkin heti mieleen ruoka. Hauska sattumus oli, että samaan aikaan tämän pähkäilyni kanssa oli eräässä vähittäiskaupan ketjussa Balkanin viikko ja alueen erityistuotteita.
Ja kun oikein aloin balkanisoitua, niin muistin, että Hotelli Tornissa oli aikanaan kuuluisa ravintola Balkan Grill, joka avattiin 1959. Jussi Talven ”Torni” -kirjasta löytyi siitä kuviakin.
Samaisessa kirjassa oli hauska saksankielinen lehtileike, jossa kutsuttiin näitä maita ”paprikamaiksi”. Nimitys on varmasti osuva, sillä balkanilainen ruokakulttuuri käyttää paljon erilaisia paprikoita. Alueen kuuluisa, paahdetuista paprikoista tehtävä ajvar-tahna on kiihottanut keittiömestareita ympäri maailman.
Alueen ruokakulttuuri on ikivanhaa ja pohjautuu jo antiikin Kreikassa tunnettuihin ruokalajeihin. Paprikoita, munakoisoa, perunaa, tuoretta kalaa ja liharuokia – helppoa ja herkullista.
Mehevät jauhelihasta tehdyt cevapici (kebabi) -pötkylät, filotaikinaan tehty byrek-lihapiirakka ja pitkään hautunut gulassi maistuvat kirpeässä suomalaisessa syyssäässä myös mainiosti. Kaukokaipuuta voi parannella kattamalla alkuun meze-valikoiman ja naukkaamalla tilkan rakia.
Alueen viinitarjonta on myös kiintoisan juurevaa, vaikkei ihan maailmanluokkaa olisikaan. Jugoslavia ja sodat heittävät pitkät varjot. Alueen viinien historia on kuitenkin vuosituhantinen, ja maailman massatuotettuihin cabernet- ja merlot-viineihin kyllästyneille ne tarjoavat mukavia elämyksiä.
Viinituotanto on myös modernisoitumassa, joten aluetta kannattaa pitää silmällä – joskin rypälelajikkeiden nimet ovat lähes mahdottomia lausua!
Meheviä punaviinejä valmistetaan alueen omista lajikkeista kuten Vranac, Plavac Mali ja Crljenak, joista jälkimmäinen on huomattavasti kuuluisamman Zinfandelin esi-isä. Näitä viinejä voi ainakin satunnaisesti löytää kansainvälisiltä markkinoilta.
Valkoviinit ovat enemmän paikallisia ja lajikkeita on runsaasti. Ehkäpä tunnetuimpia ovat Malvazija, Rkasiteli tai Grasevina. Toki myös Rieslingiä ja Chardonnayta viljellään.
Kolme Balkanin valkoviiniä
912024, Zelanos Misket 2018, Bulgaria, 16,73 e
Raikas ja omenainen valkoviini Traakian alueelta.
- Vaaleat kalat
542617, Veralda Istarska Malvazija Prestige 2016, Kroatia, 17,64 e
Istrian niemimaalta tuleva melko runsas ja aromikas valkoviini.
- Täytetty munakoiso
959967, Verus Furmint 2019, Slovenia, 19,99 e
Tyylikäs ja vivahteikas valkoviini Furmint-lajikkeesta.
- Sinisimpukat
Kolme Balkanin punaviiniä
476197, Cervus Magnus Monte Feteasca Neagra 2019, Romania, 12,98 e
Runsas ja hedelmäinen, suun täyttävä punaviini.
- Pataruuat
906558, Merul Mavrud 2015, Bulgaria, 15,77 e
Mehevän hilloinen punaviini.
- Mausteinen cevapici
423267, Vranac Pro Corde 2016, Montenegro, 16,86 e
Tyylikäs ja mausteinen punaviini.
- Meze
Kolme Balkanin kuohuvaa
947985, Villa Yustina Rose Brut 2017, Bulgaria, 19,78 e
Erittäin kuiva ja hapokas roseekuohari.
- Aperitiivi
549827, Kos Anita Brut 2017, Kroatia, 19,80 e
Rieslingin, Chardonnayn ja Kraljevinan sekoite.
- Aperitiivi
514377, Istenic Prestige Extra Brut 2013, Slovenia, 24,90 e
Chardonnay- ja Pinot Noir -pohjainen kuohuva.
- Aperitiivi
Risto Karmavuo
Viiniasiantuntija, Haaga-Helia AMK
