Mercedes-AMG GLC 43 4Matic - ulvovan pedon ratissa

Suomessa on ollut moottorivelhoja, kilpatalleja ja virityspajoja, mutta legendaarisen saksalaisen AMG:n nimissä kulkevien autojen tuottaminen on uusi askel suomalaisessa automaailmassa. +Auto kokeili, miltä Mercedes-Benz GLC:n AMG-versio tuntuu ajossa. 

AMG herättää Mercedes-Benzin yhteydessä samanlaisia tuntemuksia kuin Alpina BMW:n, Abarth Fiatin tai Cosworth Fordin yhteydessä. Kahden Mercedeksen kisavehkeisiin perehtyneen insinöörin Hans Werner Aufrechtin ja Erhard Melcherin perustama AMG on virittänyt Mersuja vuodesta 1967 lähtien. 1990-luvun alussa yhtiö teki sopimuksen virallisesta yhteistyöstä Daimler-Benzin kanssa ja AMG-versiot pääsivät Mercedes-Benzin jälleenmyyjäverkoston piiriin.

Vuodesta 1999 lähtien AMG on toiminut Mercedes-AMG Gmbh -nimellä stuttgartilaismerkin virallisena osana, kun silloinen Daimler-Chrysler hankki yhtiöstä 51 % omistusosuuden. Vuonna 2005 AMG siirtyi kokonaan päämiehen omistukseen.

Kuulostaa hämmästyttävää, että virityspajan nimissä tehtävä huippumalli annetaan tehtäväksi Uuteenkaupunkiin, joka ei ole tunnettu moottoritehtaana, vaikka siellä on aikoinaan kehitetty V8-moottori ysitonniseen Saabiin ja 4-litrainen 300 hevosvoimainen Valmet TF -prototyyppi, jotka eivät kumpikaan kuitenkaan koskaan päässeet tuotantoon.

AMG:n kohdalla tuotannon tuomista Suomeen helpottaa se, että GLC 43 AMG -autojen moottorit kootaan käsin virityspajan tehtaalla Affalterbachissa, missä ne myös koekäytetään kahteen kertaan. Ensin kylmäkäytössä katsotaan että moottorin sisäiset vastukset ovat niissä arvoissa missä pitääkin ja sitten koneeseen laitetaan öljyt sisään ja käytetään sitä kiertovedellä. Suomessa tehdään vain moottoreiden asennustyö, mutta arvostusta suomalaisen työn laatuun GLC:n AMG-versio silti omalta osaltaan osoittaa – varsinkin kun siinä on moottorin ohella useita hienoja nopeaan ajoon kehitettyjä yksityiskohtia myös alustassa ja varustuksessa.

Kilpa-automainen ulina

Uudenkaupungin tehdaskäynnin jälkeen +Auto kokeili AMG CLC 43 4Maticia Coupe-korisena versiona, jota ei valmisteta Suomessa, mutta se vastaa tekniikaltaan ja varusteiltaan Uudessakaupungissa tehtävää AMG-katumaasturia.

Kun GLC 43 AMG:n ohjaamoon istuu, ympäristö on pääosin tuttua Mercedeksen katumaasturin muista versioista, mutta sitä on maustettu pikanteilla urheilullisilla yksityiskohdilla: kierroslukumittarin pohja on ruudutettu ruutulippumaisesti, urheiluistuimissa on punaiset tikkaukset ja turvavyötkin ovat räyhäkkään punaiset.

Säväyttävin ero tavalliseen johtotähteen tulee esiin, kun painaa käynnistysnapista. Varsinkin kun ajotilaksi valitaan Sport+, AMG:n kahdella ahtimella varustetusta kolmelitraisesta V6-moottorista lähtevä kilpa-automainen ulina kertoo heti, millaisessa autossa ollaan. Tehoa on tarjolla 367 hevosvoimaa ja vääntöä 520 newtonmetriä.

Katumaasturin AMG-versiolla voi ajella aivan rauhallisesti ja moottori vie autoa nöyrästi ja räyhäämättä, mutta kun kaasupolkimen painaa syvään kohti lattiaa, ilmoille purkautuu turbiinimainen ääni, joka ei valehtele. Koneesta tulee hurjasti voimaa pehmeästi mutta rajusti.

AMG:n suunnittelijat ovat onnistuneet ohjelmoimaan 9-vaihteisen G-Tronic-automaattilaatikon todella nopeasti vaihtavaksi. Kierroslukumittari viuhtoo kerta toisensa jälkeen yli 6000:n ja automaatti latoo kakistelematta isompia vaihteita sisään, kun iso auto hyökkää moottori ulvoen eteenpäin kuin singolla ammuttuna. 100 km/t vauhti saavutetaan 4,9 sekunnissa ja 120 km/t tulee sekin niin nopeasti vastaan, että Suomessa kiihdytys on katkaistava moottoritielläkin aivan kesken.

Ei rahoistaan tarkoille

GLC 43 AMG:n alusta toimii hienosti, sen liikkeet ovat hyvin täsmälliset kaikilla tienpinnoilla ja kaikissa valittavana olevissa ajotiloissa. Alusta on kova mutta Air Body Control -järjestelmällä varustettu ilmajousitus myötäilee hyvin tienpintaa – jopa rikkonaisen asfaltin rujoja epätasaisuuksia. Sipoonkorven kansallispuiston reunamilla kävi ilmi, että kovuudestaan huolimatta AMG-katumaasturi kulkee hyvin myös päällystämättömällä pinnalla. Ajotilojen ohella iskunvaimennusta voi säätää itsenäisesti kolmen eri tason välillä.

Niin alusta kuin normaaliajossa hieman keinotekoisen vasteen omaava ohjaus muuttuvat sitä jouheammiksi mitä kovempaan paineeseen ne joutuvat eli AMG-Mersu on mukavin ajaa silloin kun vauhti on kova tieprofiiliin nähden. 

AMG-GLC:n neliveto on takavetopainotteinen – 69 % voimasta ohjautuu takapyörille ja 31 % etupyörille – ja sopii hyvin auton luonteeseen. Kokonaisuutena AMG-GLC:n ajo-ominaisuudet ovat jo sitä luokkaa, että niitä kannattaa käydä kokeilemassa radalla jos haluaa saada autostaan oikean kuvan. Maantiellä ajo-nopeudet nousisivat luvattoman koviksi.

Vaikka GLC 43 AMG on järkevillä nopeuksilla helppo ajaa, esimerkiksi jarrupoljin vaatii tavalliseksi katuautoksi yllättävän paljon poljinvoimaa, kun se mitoitettu kilpa-automaisessa ajossa ja yli 200 km/t vauhdissa tunnokkaasti toimivaksi.

Mercedeksen katumaasturin AMG-versio ei ole rahoistaan tarkan ihmisen auto. GLC 43 4Maticin ostohinta lähtee reilusta 97 000 eurosta ja 88,7 kilometrin koeajolenkillä 98-oktaanista bensiiniä paloi 11,4 litraa, mikä merkitsee 12,8 litran kulutusta sadalla kilometrillä.  

TEKNIIKKAA

Juha Partanen