Miten arvioida, säilyttääkö taideteos arvonsa tulevaisuudessa? Tiettyjen peruskriteerien avulla arvioinnissa pääsee alkuun.
Tärkeintä on selvittää, myykö nykytaiteilija hyvin, onko hänellä uskollinen laaja fanikunta ja onko hänen teoksiaan hankittu myös tunnetuimpiin taidemuseoihin. Esimerkiksi Schjerfbeck, Järnefelt, Gallen-Kallela, Halonen, Särestöniemi, Mäkelä ja Pullinen ovat kaikki olleet suosittuja jo uransa alkuajoilta lähtien.
On varmaa, että taidemarkkinoilla jokaisen toimijan intressissä on pitää taideteosten hinnat mahdollisimman korkeina – myös Suomessa.
Vanhemmassa taiteessa hinta perustuu suurelta osin mielikuviin, jotka ovat herkkiä vaurioitumaan, jos hintatasosta on epäselvyyttä.
Kansainvälisillä taidemarkkinoilla nousi taannoin pieni skandaali siitä, että Vincent van Goghin maalaus oli arvioitu ja myyty liian halvalla hinnalla senhetkiseen hintatasoon nähden. Kiukkuiset kritisoijat olivat taidekauppiaita ja keräilijöitä, joilla itsellään oli saman taiteilijan työ. Kyse on kaaosteoriasta ja siksi liian alhainen julkinen eli huutokaupattu hinta aiheutti pahennusta.
Edullisemman hintaluokan teoksissa huutokaupat sen sijaan voivat enemmän liikutella lähtöhintoja myös markkinointikikkailuna.
Pettämätön ajan testi
Ajan testi on käytetty termi taidesijoittamisessa. Ajan testin läpäiseminen kertoo teoksen klassisuudesta, mikä puolestaan kuvastaa ensiluokkaisuutta ja arvon säilymistä, esimerkkinä vaikkapa ikirakastetut Albert Edelfeltin naisia ja lapsia kuvaavat naturalistiset maalaukset.
Ne teokset, jotka ovat läpäisseet ajan testin eli useat muodin ja taloussuhdanteen vaihtelut ja ovat edelleen arvostettuja, pysyvät arvostettuina tulevaisuudessakin.
Pelkästään museoarvostus ei riitä, vaan taiteilijalla on oltava myös keräilijöiden arvostus.
Yleensä ne työt, joissa on ripaus klassisia aiheita tai toteutustapaa tai jotka kertovat jotain merkittävää omasta aikakaudestaan, jäävät klassikoiksi.
On kuitenkin syytä pitää mielessä, että taiteilijan tuotannossa voi olla sekä klassikkotöitä että peruskeräilykohteita eli taidesijoittajan on muistettava, että jokainen hankinta on tehtävä tapauskohtaisesti analysoiden. Esimerkiksi Edelfeltin miesaiheisten etsausten hintataso on yleensä pysynyt tasaisen edullisena.
Taide tarvitsee yleisönsä
Jos taiteilijan näyttely menestyy, hänen tuotannollaan säilyy aina kohtuullinen pohjahinta kyseisellä taidemarkkina-alueella.
Laadukkaalla taiteella voi olla silti ilman ostajaakin vakuuttava hinta. Nykytaiteilijan teoksilla on uskottava hintataso silloin, kun hinnat ovat kohtuulliset teoksen materiaaliin, kokoon, toteutustapaan ja taiteilijan maineeseen suhteutettuna.
Jälkimarkkinoilla taideteosten uudelleenmyynnin yhteydessä punnitaan taas, miten tunnettu taiteilija on, ja hinnat rakentuvat teosten kiinnostavuuden mukaan. Nykytaiteessa hinta voi vielä olla korkea, vaikka myynti ei olisikaan mittavaa. Jälkimarkkinoilla sen sijaan viehättävyyden puute, aika ja muodin muuttuminen laskevat hintoja.
Paras tae taiteilijabrändin säilymiselle on se, että teoksia tulee myyntiin myös jälkimarkkinoille tunnetuissa huutokaupoissa. Tässä museot ja taidemarkkinat tekevät yhteistyötä. Tuskin koskaan on tapahtunut niin, että museo järjestäisi näyttelyn sellaisen taiteilijan tuotannosta, jonka teoksia ei ole tunnetuilla taidemarkkinoilla myynnissä.
10 vinkkiä: Millainen teos säilyttää arvonsa?
- Taideteos herättänyt keskustelua.
- Taiteilija on suosittu ja ansioitunut.
- Kyseessä on tekniikka ja aihe, josta taiteilija on tullut tunnetuksi.
- Taideteos on yhteisnäyttelyssä noussut muiden töiden yli keskustelun aiheeksi.
- Taiteilijan näyttely edustaa jotakin uutta.
- Taiteilijan tyyli on saanut seuraajia.
- Taiteilija kehittää määrätietoisesti ammattitaitoaan, uraansa ja omaa tyyliään.
- Taiteilija on tasaisen utelias etsimään uusia väyliä töidensä esittämiseen.
- Maalausten hinnat ovat alkaneet uudelleen nousta laskukauden jälkeen.
- Taiteilijan tuotannon hintarekisteriä tarkistaessa selviää, ettei hinnat ole olleet liian matalat edes talouden laskusuhdanteessa.
Pauliina Laitinen-Littorin
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja taidemarkkinoiden asiantuntija
