Suomessa myydään miniatyyrimaalauksia harvoin, eikä niitä näe usein suomalaisissa kodeissa. Hagelstamin Classic-huutokaupassa oli tarjolla yli 10 maalausta. Monet nousivat melkoisestikin lähtöhinnoistaan, joskin hintojen vaihteluväli oli varsin suuri: 130 eurosta lähes 3 000 euroon.
Miniatyyrimaalauksia ei kovin usein näe suomalaiskodeissa, ja sellainen yksinään vaikkapa olohuoneen seinällä saattaa vaikuttaa jopa koomiselta. Niinpä niitä on usein ripustettu ryhminä. Monista pyöreistä ja soikeista miniatyyrimaalauksista on myös tehty kultasepän avustuksella medaljonki.
Vaikka näitä maalauksia ei siis useinkaan näe, suomalainen Elias Brenner (1647–1717) oli tunnettu miniatyyrimaalari maan rajojen ulkopuolellakin. Hän mm. maalasi miniatyyrejä Ruotsissa kuningatar Kristiinan kutsumana.
Brennerin töitä on mm. Ateneumin taidemuseossa ja Sinebrychoffin kokoelmissa sekä Ruotsissa Nationalmuseumissa Tukholmassa. Sinebrychoffin taidemuseossa miniatyyrimaalauksia on näytillä enemmänkin.
Hagelstamilla myydyt miniatyyrit olivat kooltaan yleensä 3–4 x 4–6 cm. Kookkain oli venäläistä kenraalia esittävä maalaus kooltaan 8,5x6,5 cm. Sen kehys oli kullattua pronssia. Huutomaksuineen kenraalin miniatyyri maksoi noin 2 900 euroa, ja ostos päätyi mitä todennäköisimmin Venäjälle.
Schjerfbeckejä kaupan
Alkukesästä myytiin ulkomailla vähintään viisi merkittävää Helene Schjerfbeckin maalausta, joista ainakin kaksi ostettiin Suomeen.
Helsinkiläinen Reitzin säätiö osti kokoelmiinsa Lontoon Sothebyn huutokaupasta teoksen Sitruunoita visakoivukulhossa (1934). Hinta oli noin 600 000 euroa.
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö osti puolestaan Schjerfbeckin maalauksen Punainen pää II vuodelta 1915. Se myytiin Sothebyn huutokaupassa noin 1,3 miljoonalla eurolla. Teos on kuulunut aiemminkin suomalaiskokoelmaan.
Myös Ruotsalaisessa Uppsala Auktionskammaren huutokaupassa myytiin 14.6. Helene Schjerfbeckin maalaus Tyttö valkoisissa.
Teos on ollut aiemmin mm. säveltäjäprofessori Erkki Melartinin sekä suomalaisruotsalaisen taidemesenaatin ja -kauppiaan Gösta Stenmanin kokoelmissa. Myyntihinta nousi arvioidusta yli kaksinkertaiseksi eli huutomaksuineen noin 260 000 euroon.
Mannerheimin kirja ja kirje
Bibliofiileille huomioitavaksi mainittakoon Stockholms Auktionsverkin kirja- ja käsikirjoitushuutokauppa 21.6. Siellä on myynnissä mm. Carl-Gustav Mannerheimin kahden kirjan sarja Aasian halki lännestä itään 1906–1908. Kirjat on painettu Helsingissä välirauhavuonna 1940.
Kirjat on omistettu ”kirjailijan tervehdyksenä ystävälle Gösta Nobelille” 25.4.–41. Gösta Nobel työskenteli Venäjän öljyalueella Bakussa 1914–1917 yleten isänsä sinne perustaman öljy-yhtiön toimitusjohtajaksi. Gösta joutui pakenemaan perheineen Venäjältä 1918 vallankumouksen seurauksena. Kirjasarjan lähtöhinta on 1 300–1 600 euroa.
Huutokaupassa on pari muutakin Mannerheimiin liittyvää kohdetta. Varsin mielenkiintoinen on hänen kirjeensä serkulleen Erland Nordenskiöldille, joka oli sekä museomies että tutkimusmatkailija. Kirje on päivätty Tukholmassa 19. lokakuuta 1918, ja siinä hän mm. käsittelee Ruotsissakin kohua herättänyttä kuolemantuomiota, jonka valkoinen Suomi oli antanut eräälle rautatieläiselle – punakaartilaiselle. Hän esittelee kirjeessä myös näkemyksiään Suomen hallituksesta ja sen suhteesta Saksaan.
Kirjeen lähtöhinta on 1 000–1 300 euroa.
Yliopiston kirjoja kaupan
Kiinnostavia kirjoja löytyy toki lähempääkin. Helanderin kesäkuun huutokauppa pidetään viikonloppuna 18.–19.6., ja siellähän myydään mm. vanhoja kirjoja Helsingin yliopiston kokoelmista.
Huutokauppahuone Aleksin seuraava huutokauppa on Lempäälässä 30.6., ja siellä on luvassa mm. monta Olli Joen taulua ja Oiva Toikan Yötiira-lasilintuja peräti 28 kpl.
Häkkisen likaiset haalarit
Suomalaisjulkkiksiin liittyvillä esineillä ei yleensä ole ollut järin suurta keräilyarvoa, mutta poikkeuksiakin on: Huutokaupat.comin nettihuutokaupassa oli toukokuun lopulla myynnissä Mika Häkkisen ensimmäisen osakilpailuvoiton (Jerez 1997) ajohaalarit. Lähtöhinta oli 1 700 euroa, mutta vasarahinta nousi lopulta peräti 6 000 euroon. Huutokauppailmoitukselle riitti katselijoitakin pienehkön kaupungin verran, heitä oli 4 500.
Yhtenä myyntivalttina mainostettiin sitä, että haalari on pesemätön ja tiettävästi vielä alkuperäiset voittosamppanjatkin löytyvät haalareista.
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija