Naapuruston ja lemmikkien kärsivällisyys on koetuksella, jos raketteja ja pommeja paukutellaan kohtuuttoman pitkään. Ilotulitteita saa ampua uudenvuodenaattona vain kello 18–02.
- Osta vain sen verran ilotulitteita, kun aiot käyttää.
- Valitse ilotulittamiseen aukea paikka, joka on kaukana rakennuksista.
- Lue ilotulitteen käyttöohjeet huolellisesti ja tarkista niistä etukäteen myös suojaetäisyydet.
- Ilotulitteen ampujan on käytettävä suojalaseja, ja niitä suositellaan myös ilotulituksen katsojille.
- Älä yritä sytyttää toimimatonta ilotulitetta uudestaan, vaan odota vähintään 10 minuuttia ennen kuin menet ilotulitteen luo. Voit tehdä toimimattoman ilotulitteen vaarattomaksi pitämällä sitä useita tunteja vesiämpärissä.
- Alaikäisille ei saa antaa ilotulitteita, eivätkä he saa saa edes käsitellä tai ampua niitä.
- Älä sytytä ilotulitteita päihtyneenä.
Monissa kaupungeissa ilotulitteiden käyttö on kiellettyä keskusta-alueilla. Rajoituksista saa tarkempaa tietoa pelastuslaitoksilta.
Muista myös kerätä ilotulitteiden aiheuttamat roskat viimeistään seuraavana päivänä valoisan aikaan. Osa roskista on kierrätettäviä, esimerkiksi kartongit voi laittaa pahvinkeräykseen ja muoviosat muovinkeräykseen. Muut roskat kuuluvat sekajätteeseen.
Toimimattomat ilotulitteet voi palauttaa myyntipisteeseen tai maahantuojalle. Jos myyntipiste ei ole enää toiminnassa, voit ottaa yhteyttä maahantuojaan, joka antaa lisäohjeita. Maahantuojan tiedot löytyvät tuotteesta.
Muistathan, että käyttämättä jääneitä ilotulitteita ei saa säilyttää taloyhtiön yhteisissä tiloissa, ullakolla tai verkkokellarissa.
68 HÄLYTYSTÄ TULIPALOISTA! Vuodenvaihteen tulipalot työllistävät pelastuslaitoksia. Esimerkiksi viime vuodenvaihteessa (27.12.20–5.1.21) pelastuslaitoksille tuli 68 hälytystä tulipaloista, joiden syttymissyyksi arvioitiin ilotulite. Niistä 49 oli roskipaloja, 5 rakennuspaloja ja 5 rakennuspalovaaroja.
Uudenvuodenyönä pienhiukkasten määrä jopa kymmenkertaistuu
Ilotulitteet sisältävät useita kemikaaleja, jotka heikentävät ilmanlaatua uudenvuodenyönä erityisesti tyynellä säällä. Pienhiukkasten määrä voi olla paikallisesti jopa kymmenkertainen normaaliin verrattuna.
"Ilotulitteet sisältävät aina ruutia, joka koostuu rikistä, hiilestä ja kaliumnitraatista. Lisäksi ilotulitteissa käytetään mm. kuparia ja strontiumia", kertoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Jonas Sjelvgren tiedotteessa.
Ilotulitteen väriefektit syntyvät kemikaaleista. Punaista väriä saadaan strontiumista tai litiumista, vihreää bariumista, violettia strontiumia ja kuparia sekoittamalla, oranssia kalsiumista, keltaista natriumista, sinistä kuparista, hopeaa alumiinista, titaanista tai magnesiumista.
Ilotulitteiden haitallisia aineita on rajoitettu EU-säädöksissä. Ne eivät esimerkiksi saa sisältää lyijyä, ja ruudin määrää on rajoitettu.
Tyynellä säällä pienhiukkasten pitoisuudet voivat uudenvuodenyönä kohota hyvinkin korkeiksi.
"Viime uutena vuotena mittasimme Vantaalla jopa n. 180 µg/m³ (mikrogrammaa kuutiometrissä) tuntipitoisuuksia. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo pääkaupunkiseudulla on n. 6–8 µg/m³. Ilmanlaatu luokitellaan huonoksi, jos pienhiukkasten tuntipitoisuus on yli 50 µg/m³", sanoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen.
Ilotulitteiden savut eivät ole terveydelle hyväksi, joten niitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää. Astmaa, muita kroonisia keuhkosairauksia tai sepelvaltimotautia sairastavien sekä lasten kannattaakin katsoa ilotulituksia etäältä.
"Jos haluaa katsella ilotulitteita, kannattaa välttää paikkoja, joissa maanpinnan läheisyydessä on silmin nähtävää savua tai ilma haisee savulle."
MILJOONIA ILOTULITTEITA! Suomalaiset ampuvat vuodenvaihteessa taivaalle satojatuhansia kiloja ilotulitteita. Kappalemäärissä tämä tarkoittaa miljoonia yksittäisiä ilotulitteita.
Lähteet: Kiinteistäliitto, Fine ja Tukes
Minna Petäinen