Mikromuovit ovat alle 5 millimetriä halkaisijaltaan olevia hiukkasia, joita syntyy mm. muovituotteiden haurastuessa. Niitä voidaan myös lisätä kosmetiikkaan tarkoituksella. Mistä mikromuoveja syntyy? Erikoistutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskus SYKE:stä vastaa.
”Muoveja on kengänpohjissa, vaatteissa, ulkorakennusten pinnoitteissa, maaleissa. Liikenteen rengaskuluma on yksittäisistä lähteistä suurin muovijätteen ohella. Tieliikenteessä irtoaa muovia teiden merkintämassoista sekä autojen jarruista. Muovin lähteitä ovat myös esimerkiksi katekankaat maataloudessa.”
Miten mikromuoveja koetetaan torjua?
”Jatkossa mikromuovien käyttöä rajoitetaan. Esimerkiksi Euroopan kemikaaliviraston ECHAn laatima rajoitusesitys kattaa tuotteita, joihin on tarkoituksella lisätty mikromuoveja. Näitä ovat esimerkiksi iholta pois huuhdeltavat hygienia- ja kosmetiikkatuotteet.”
Miten kuluttaja voi ehkäistä mikromuovien pääsyä luontoon?
”On tärkeä varmistaa, että oma jäte päätyy jätteenkäsittelyketjuun kaikkialla, missä liikkuu. On hyvä, jos pystyy ylipäätään vähentämään etenkin kertakäyttöisen muovin kulutusta. CosmEtics-sovelluksella voi selvittää kaupassa kosmetiikkatuotteiden viivakoodista, sisältääkö tuote yleisimpiä mikromuoveja. Muovitiekartta.fi-sivustolla kannattaa myös vierailla.”
Uskaltaako mikromuovien takia enää syödä kalaa?
”Itse syön huolettomasti ja mielellään melkein joka päivä kalaa. Kalansyönnillä voidaan vaikuttaa rehevöittävien ravinteiden määrään vesistöissä. Haitallisten aineiden määrät ovat yleensä suurimmat ravintoverkon huipulla. On mahdollista, että mikromuovia pääsee esimerkiksi simpukoiden verenkiertoon ja kudoksiin, mutta todellisista haitoista on varsin vähän tietoa. Ihmisravinnossa erilaisia vierashiukkasia on varmaankin ollut aina ja yksi immuunijärjestelmän tehtävistä onkin pyrkiä poistamaan niitä.”
Outi Airaksinen
