Huijausviestit ovat usein yritysten nimissä lähetettyjä sähköposteja tai tekstiviestejä, joiden ainoa tarkoitus on kalastella tietoja, kuten pankkitunnuksia tai saada rahaa. Viestit voivat olla niin ammattimaisesti tehtyjä, ettei niitä välttämättä tunnista huijauksiksi.
Millaisia huijausviestejä Suomessa lähetellään?
”Huijausviestissä voidaan esimerkiksi kertoa, että vastaanottajalla on paketti odottamassa ja kehotetaan maksamaan tullimaksu viestissä olevan linkin kautta. Viestillä voidaan myös kehottaa vaihtamaan jonkun tekaistun uhan varjolla esimerkiksi verkkopankin salasana nopeasti viestissä olevan linkin kautta”, projektipäällikö Tapani Veija Kuluttajaliitosta kertoo.
”Romanssihuijauksissa uusi some-ystävä taas pyrkii saamaan uhrilta rahaa romanssin varjolla. Nousevana ilmiönä ovat sijoitushuijaukset, joissa ihmisiä huijataan sijoittamaan yleensä kryptovaluuttoihin. Lisäksi ovat nettikauppahuijaukset, joissa tuotteet eivät ole ollenkaan sitä, mitä piti tai tilausta ei saa ollenkaan.
Yleensä huijausviesteissä ei levitellä viruksia, vaan niillä pyritään saamaan joko tietoja tai rahaa.”
Mitä pitää tehdä, jos saa huijausviestin?
”Tärkeintä on, ettei anna mitään tietoja, ei kirjaudu mihinkään eikä maksa mitään, jollei ole varma, että viesti oikea. Jos saa yrityksen nimissä viestin, kannattaa varmistaa, että viesti on aito. Asian voi tarkastaa yleensä soittamalla yrityksen asiakaspalveluun.
Jos tunnistaa saaneensa huijausviestin, viesti kannattaa vain poistaa, eikä klikkailla linkkejä. Jos on mennyt antamaan salasanan johonkin, kannattaa käydä vaihtamassa salasanat.
Jos on antanut tai menettänyt rahaa, tulee asiasta ilmoittaa luottokorttiyhtiölle tai pankille. Ne voivat ehkä estää rahojen menetyksen. Lisäksi asiasta kannattaa tehdä rikosilmoitus poliisille.
Jos tulee huijatuksi, ei tarvitse kokea häpeää ja jäädä yksin, vaan hakea apua. Tietoa löytyy huijausinfo.fi-sivustolta.”
Outi Airaksinen
