Vastuullinen ostokäyttäytyminen, kierrätys ja esineiden kunnostaminen ovat ajankohtaisia trendejä. Aina ei tarvitse ostaa mitään, kaunis kuvakin on mukava muisto esineestä.
Selvitä tuotteen alkuperä
Kaupoissa on tarjolla valtavat määrät rihkamaa. Skandinaavisna muotoiluna mainostettu muutaman euron ”designtuote” on saatettu valmistaa Kiinassa, eivätkä sen materiaalit tai valmistusprosessit välttämättä kestä lähempää tarkastelua.
Halpamuoti ja edulliset esineet ovat luku sinänsä, mutta myös designia hankkivan kannattaa miettiä tuotteensa alkuperää. Vaikka tietyn designtuotteen mieltääkin kotimaiseksi, se on saatettu valmistaa jossain aivan muualla.
Designia myös kopioidaan surutta. Netistä löytyy lukuisia kopioita klassisista muotoiluhelmistä. Yleensä ne maksavat vain murto-osan alkuperäisen hinnasta, mutta ne näyttävät hämäävästi samalta. Valmistusmateriaalit ovat lähes poikkeuksetta heikkolaatuisia ja halpoja. Työskentelyolosuhteet eivät välttämättä kestä päivänvaloa.
Osa näistä kopioista markkinoidaan sumeilematta alkuperäisellä nimellä ja jopa tuotteen suunnittelijan nimellä. Kopioiden arvo ei kuitenkaan säily eikä niiden hankkiminen ole eettisesti oikein, koska esineen tai huonekalun oikea suunnittelija ei saa tuotteesta mitään korvausta.
Kun ostaa käytettyä tavaraa, saattaa etenkin nettikaupanteossa törmätä myös varastettuihin esineisiin. Hälytyskellojen tulisi soida, mikäli tuote halutaan myydä pikaisesti tai hinta on liian edullinen.
Jos jokin myyjässä tai tuotteessa herättää epäilyksesi, kannattaa kaupasta vetäytyä, vaikka ostos ja hinta olisivat kuinka houkuttelevia.
Kierrätä esineitä
Ostan itse paljon second hand -tuotteita, joten olen ainakin itse kuvitellut olevani varsin vastuullinen. Edustavathan ne antiikkina tai vintagena kierrätystaloutta. Tosin näitäkin kauppoja tehdessä on paikallaan pohtia, millainen hiilijalanjälki niistä jää. Huutokauppaostoksen kuljettaminen keski-Euroopasta Suomeen ei enää kuulostakaan kovin ekologiselta.
Ranskalaista vintagea myyvän Riviera Vintagen omistaja Heini Hirvonen on toiselta ammatiltaan vastuullisuuskonsultti.
Miten olet ratkaissut tämän ongelman?
”Toimitamme tuotteita muutaman kuukauden välein isommissa kuormissa Suomeen. Onneksi asiakkaamme malttavat odottaa ainutlaatuisia aarteitaan hieman pitempään.
Käytämme toimituksissamme suomalaista muuttofirmaa, joka ajaa säännöllisesti Euroopan rahtia, ja yhdistämme oman kuormamme muihin toimituksiin. Näin saamme omat tuotteemme osaksi isompaa kuljetusta, mikä laskee kokonaishiilijalanjälkeä. Ja jäljelle jäävän hiilijalanjäljen kompensoimme kerran vuodessa Compensate-yrityksen välityksellä.”
Monesti ulkomailta tilaamani tuotteet on pakattu valtaviin paketteihin.
Eikös sekin ole epäekologista?
”Käytämme pakkausmateriaaleja useampaan kertaan. Esimerkiksi huonekalut pakataan huopiin, jolloin säästetään myös kertakäyttömateriaaleissa. Vastuullisuus näkyy liikkeemme koko toiminnassa. Esimerkiksi liikkeen käyntikortit ja paperikassit on tehty kierrätysmateriaaleista.”
Kunnosta vanhaa
Aina ei tarvitse ostaa uutta esinettä. Myös vanhan esineen kunnostaminen on eettinen valinta.
Jokin aika sitten kunnostin vanhan kaapin kesäkotiimme. Edellinen omistaja oli poistanut siitä alkuperäiset maalit, joten päätin maalata se uudelleen.
Vanhoissa kaapeissa ei aina ole kaikkia osia tallella. Jos kirpputoreilta tai antiikkiliikkeiden varastoista ei löydy antiikkimööpeliin vastaavia heloja käytettynä, kannattaa ostaa uusvanhat helat. Haastattelin aiheesta Rakennusapteekin myyntipäällikköä Mia Tiittaa.
”Jopa uusvanhoissa heloissa on suuria eroja. Osa on tuotettu Intiassa tai Kiinassa, joten valmistusolojen ja raaka-aineiden eettisyydestä ei tiedetä tarpeeksi. Kannattaa valita tuote, jotka on vastuullisesti tuotettu mahdollisimman lähellä tai Euroopassa.”
Varmin vaihtoehto on hankkia uusvanha tuote vastuulliselta jälleenmyyjältä, joka pystyy kertomaan tuotteen alkuperästä ja valmistusolosuhteista.
”Rakennusapteekin kaikkien tuotteiden alkuperä on selvitetty, merkitty ja näkyvissä kuluttajalle”, Mia Tiitta korostaa.
Tee ostoksellasi hyvää
Ostamalla tuotteen, voit myös tehdä hyvää. Tällaisia ovat tuotteet, joiden valmistusprosessissa on tuettu esimerkiksi kehitysmaiden naisten työllistymistä tai joiden avulla on ylläpidetty vanhan käsityöläisperinteen säilymistä.
Hyvänä esimerkki on mm. kauniita koreja valmistava Mifuko. Yrityksen tuotteet suunnitellaan Suomessa sekä osittain yhdessä Mifukon kenialaisen tiimin ja paikallisten käsityöläisten kanssa, jotka valmistavat tuotteet.
”Halusimme yhdistää upean kenialaisen käsityöosaamisen suomalaiseen suunnitteluun”, Mifukon taiteellinen johtaja Mari Martikainen kertoo.
”Alusta alkaen tiesimme, että haluamme luoda jotain merkityksellistä ja tukea paikallisia naisyhteisöjä, ja se on ollut Mifukon keskeinen päämäärä koko ajan”, sanoo Mifukon toimitusjohtaja Minna Impiö kuvaillessaan yritystä, sen lähtökohtia ja arvoja.
”Mifukon koreja valmistavat naisten itseapuryhmät, jotka kokoontuvat viikoittain keskustelemaan, punomaan koreja ja välittämään perinteisiä käsityötaitoja. Korinpunonta antaa maaseudun naisille mahdollisuuden taloudelliseen riippumattomuuteen ja päätöksentekoon.
Punonta on turvallista ja joustavaa työtä: sitä voi tehdä kotona itselle sopivana ajankohtana. Korinpunonta ei vaadi käsityöläiseltä investointeja – taitavat kädet riittävät – sillä Mifuko huolehtii materiaaleista ja logistiikasta. Tapaamme itseapuryhmien vetäjiä säännöllisesti ja tarjoamme ryhmille koulutusta”, Minna Impiö kertoo.
Tarvitsenko esinettä todella?
Rakastan esineitä niin uusia kuin vanhojakin. Kotini olisi kuin vanhojen tavaroiden kauppa, mikäli hankkisin kaiken sen, minkä haluaisin. Ennen uuden esineen ostamista olenkin pyrkinyt myymään pois jonkin esineen uuden tieltä.
Mietin nykyään paljon myös sitä, tarvitsenko esinettä välttämättä. Vasta viime vuosina ole oppinut, ettei kaikkea tarvitse omistaa nauttiakseen siitä. Monesti riittää sekin, että kuvaan kauniin esineen muistoksi Instagramiin muistoksi.
Pohdi seuraavia kysymyksiä ennen tuotteen hankkimista:
- Tarvitsenko esinettä?
- Uusi vai käytetty esine, kumman valitsen?
- Varmista, ettei tuote ole kopio. Mikä on esineen alkuperä?
- Missä maassa tuote on valmistettu?
- Onko tuote kotimaassa tai lähellä valmistettu?
- Mitä tiedän olosuhteista, jossa tuote on valmistettu?
- Tuetaanko tuotteen avulla perinteisiä valmistustapoja ja esimerkiksi käsityöläisyyttä?
- Onko tuotteen avulla mahdollisuus tehdä hyvää, esimerkiksi työllistää kehitysmaiden naisia?
- Millainen hiilijalanjälki tuotteen kuljetuksesta jää?
- Voinko kunnostaa vanhan esineen?
- Onko kunnostuksessa käytettävä tuote ekologinen ja myrkytön?
- Mistä raaka-aineet ovat peräisin? Onko ne tuotettu eettisesti?
Katja Weiland-Särmälä
Filosofian tohtori, taidehistorioitsija ja esinetutkija
