Huonekalu- ja sisustussuunnittelija Olof Ottelinin nimi on harvoille tuttu. Tämän kevään jälkeen Ottelin on monien huulilla, sillä hänestä on näyttely Keravan Taide- ja museokeskus Sinkassa, hänen tuotannostaan on ilmestynyt kirja ja pian Ottelinin kalusteita voi ostaa uustuotantona designtalo Fasetista.
Olof Ottelinin (1917–1971) suunnittelemia huonekaluja saattaa löytyä mummolasta tai kesämökiltä. Joillekin ne voivat olla tuttuja lapsuuden leikeistä tai työ- tai opiskelupaikalta. Niitä näkee myös tasaisin väliajoin erilaisissa messutapahtumissa ja huutokaupoissa.
Huonekaluliike Fasetilla on kunnianhimoinen tavoite ottaa osa Ottelinin 1950–1970-luvuolla suunnittelemista huonekaluista uudelleen tuotantoon. Liikkeen omistaja Janne Ylönen on jo pitemmän aikaa keräillyt Ottelinin vintagetuotantoa. Osa hänen keräilyaarteistaan on myös esillä Keravalla Ottelin-näyttelyssä.
Kysyin Ylöseltä, mikä Ottelinissa viehättää ja miksi juuri Ottelin valikoitui uustuotantoon. Vastauksessaan Ylönen korosti Ottelinin suunnittelun esteettisiä arvoja, korkeaa laatua ja tekemisen pieteettiä. Hänen mukaansa Ottelinin huonekalusuunnittelu kestää minkä tahansa kansainvälisen vertailun ja tarkastelun.
Ottelinilla on nyt myös kysyntää. Markkinoita seuratessa on jo jonkin aikaa ollut selvästi näkyvissä noussut kiinnostus Ottelinin tuotantoon. Kysyntä on kasvanut myös kotimaassa, mikä näkyy selkeänä huutokauppahintojen asteittaisena kohoamisena viimeisten viiden vuoden aikana.
”Duetto-sohvan sai viitisen vuotta sitten noin 800 eurolla ja kaksi, kolme vuotta sitten 1 200 eurolla. Nyt vintagesohvien hinnat ovat nousseet niin, ettei 2 200 euroa välttämättä riitä”, Ylönen kertoo.
Kansainvälisillä markinoilla vintage-Duettojen hinta on aivan eri lukemissa. Designia myyvällä 1stdibs- alustalla Ottelinin vintage Duetto-sohva on myyty yli 30 000 eurolla. Siellä on tällä hetkellä Duetto-sohvapari myynnissä 36 000 eurolla.
”Ottelinin uustuotantoa tullaan myymään Suomen rajojen ulkopuolella”, Ylönen kertoo.
Fasetti haluaa valmistusprosessissaan kunnioittaa Ottelinin perinteitä. Huonekalut tullaan valmistamaan pieninä erinä verstaassa Suomessa. Itse muotoilusta ei tingitä, mutta materiaalien suhteen saatetaan tulevaisuudessa alkuperäistä myös varioida: tiikki saattaa muuttua tammeksi ja päälliskankaan saa asiakas itse valikoida.
Ensimmäisenä on tarkoitus on lanseerata Ottelinin 1950-luvulla suunnittelema Jumbo-tuoli uustuotantoon kevään 2023 aikana. Ylösen mukaan nojatuoli valikoitui pitkälti omintakeisen ja huomiota herättävän muotokielensä, jopa humoristisuutensa ansiosta.
”Aluksi tuolista tehdään limited edition -sarja kolmena eri variaationa kymmenen kappaletta kutakin”, Ylönen kertoo.
Ottelin oli jälleenrakennusajan vaikuttaja
Olof Ottelin valmistui Taideteollisuuskoulusta vuonna 1946. Ajoitus oli mainio, ja Ottelin pääsi vastaamaan jälleenrakennusajan uusien kotien ja niiden sisustamisessa tarvittavien huonekalujen synnyttämään kysyntään.
Pieniin koteihin tarvittiin huonekaluja, joilla oli useita funktioita esimerkiksi tilanjakajana tai laskutilana. Laveriakin saattoi sängyn ohessa käyttää sohvana ja tarpeen tullen parisänkynä.
Ottelin toimi valmistumisensa jälkeen muutamia vuosia Sopenkorvella Lahdessa ja Mobilia Ab:ssa Helsingissä, mutta varsinaisen elämäntyönsä hän teki vuodesta 1948 alkaen Stockmannin piirustuskonttorissa. Vuonna 1955 Ottelinista tuli tavaratalon sisustusosastojen taiteellinen johtaja ja vuodesta 1959 alkaen Keravan puusepäntehtaan pääsuunnittelijana.
Ottelin eteni urallaan varsin nopeasti. Erilaiset kilpailut, joita järjestivät mm. Asko ja SOK, olivat tuon ajan suunnittelijoille hyvä tapa luoda nimeä ja tuoda esiin osaamistaan. Kilpailuista hyötyi myös koko suunnittelumaailma: niistä saatiin myös paljon innovatiivisia ehdotuksia ja ratkaisuja.
Tietyt reunaehdot tuli huomioida suunnittelua tehtäessä: huonekalutehtaat pyrkivät ottamaan mallistoihinsa huonekaluja, joita pystyi valmistamaan suurina sarjoina. Ottelin oli menestynyt hienosti kilpailuissa, mutta kilpailut saivat jäädä, kun hän aloitti työn Stockmannilla.
Hän toimi kuitenkin aktiivisesti paremman asumisen ja sisustamisen puolestapuhujana. Väestöliiton ruotsalainen vastine SBF julkaisi opaskirjan nuorille asunnonsisustajille ”Vi sätter bo- En handleledning för de unga som skall grunda ett eget hem”, jonka Ottelin kuvitti. Hän oli mukana myös yleishyödyllisen asumisen kysymyksiin perehtyneen Bostadsförening för Svenska Finland toiminnassa.
Aikalaisille Ottelin oli tuttu myös lehdistä ja radiosta, joissa hän jakoi sisustusfilosofiaansa. Hän suosi kerroksellisuutta: kaiken ei tarvinnut olla uutta, vaan perintöhuonekaluja saattoi hänen mukaansa vallan mainiosti yhdistää uuteen muotoiluun.
Kodin vanhat huonekalut korostivat oman taustan ja juurien merkitystä: ne loivat osaltaan tuttua ja turvallista tunnelmaa ja jatkuvuuden tunnetta kaupunkikoteihin. Filosofia, joka mielestäni toimii hyvin myös tänä päivänä.
Lahjakas piirtäjä puki sisustusnäkemyksiään usein hauskaan visuaaliseen muotoon. Mainoskuvien ja karikatyyrien ohessa Ottelin neuvoi ihmisiä erilaisissa sisustuspulmissa suomen- ja ruotsinkielisissä sanoma- ja aikakausilehdissä sekä radiossa.
Kesämökkeihin liittyvässä neuvossa Ottelin opastaa, ettei mökkiä pitäisi kalustaa muodista pois jääneillä vanhoilla kalusteilla, joihin omassa kodissa on jo kyllästytty. Tämä neuvo löytyi myös näyttelyn seinältä.
Silja Koskimiehen artikkeli kirjassa Olof Ottelin, Sisustusarkkitehdin muoto kertoo siitä, miten suunnittelu suurelle tavaratalolle ei ollut aina helppoa ja vaati kompromisseja. Suuren yleisön tai tehtaanjohdon makumieltymykset ja sisustusarkkitehtien lennokkaammat näkemykset eivät välttämättä aina kohdanneet.
Kun huonekaluja valittiin tuotantoon, pelattiin ennemminkin varman päälle ja materiaaleiksi valittiin mieluiten se edullisempi vaihtoehto.
Olof Ottelin oli kansainvälisen tason taituri
Ottelinin suunnittelussa on kansainvälistä ja ajatonta henkeä. Ottelinin tuotanto voikin sekoittua helposti tanskalaiseen tai ruotsalaiseen tuotantoon. Inspiraatiota suunnitteluun on selkeästi haettu tanskalaisen Finn Juhlin ja Hans Wegnerin tuotannosta.
Tosin samanhenkisiä senkkejä, sarjapöytiä ja samantyyppisiä nojatuoleja loivat kaikki aikansa arvonsa tuntevat suunnittelijat.
Etenkin 1950-luvun Ottelinin suunnittelemat huonekalut olivat keveitä, siroja ja niissä käytettiin ajalle tyypillisiä materiaaleja kotimaisten puulajien ohessa myös jalopuuta. Ellipsi sekä kaarevat ja pehmeälinjaiset muodot olivat tyypillistä Ottelinia.
Ottelinin huonekalujen nimet ovat kansainvälisiä: Status, Sokrates, Pompadour, Othello ja Ellipsi. Ottelin nimesi kenties perhetuttu Tove Janssonin inspiroimana tuolinsa ”My” ja ”Mumin”, mutta muuten nimissä on mielleyhtymiä ennemminkin eurooppalaiseen kulttuuriperintöön.
Itse jäin pohtimaan, missä merkityksessä suomenruotsalaisuus oli Ottelinin uralla? Suomenruotsalaisista verkostoista tuskin oli haittaa. Monet Ottelinin suunnittelukohteet, kuten Nya Svenska Lärovärket, Svenska Arbetarinstitut ja Svenska Social och Kommunalhögskolan, kertovat tästä.
Ottelin suunnitteli sisustuksia myös moniin julkisiin kohteisin kuten Kämpiin, Ravintola Laulumiehiin ja Smolnaan, mutta niistä harva on säilynyt. Svenska Handelhögskolanille (Hanken) tehty kokonaisuus on onneksi yhä olemassa.
 |
 |
|
OO eli kaksi ristikkäin olevaa ellipsiä oli Olof Ottelinin signeeraus. Ellipsimuoto näkyy myös osassa hänen suunnittelemiaan esineitä kuten Ellipsi-jakkarassa. Ottelinin tuotannon tunnistamiseen liittyy haasteita. Hän työskenteli Stockmannin piirustuskonttorissa, jossa työskenteli myös useita muita suunnittelijoita. Yhteisissä projekteissa yhtä suunnittelijaa ei voi aina selkeästi nimetä. Ottelin kyllä signeerasi piirroksensa, mutta osa näistä piirustuskonttorissa tehdyistä suunnitelmista on aikojen kuluessa hävinnyt. Kuva: Katja Weiland-Särmälä |
|
3 X Olof Ottelin
- Keravan Taide- ja museokeskus Sinkassa on 16.4. asti Ottelinin tuotantoa esittelevä näyttely. Kerava on luonteva paikka esitellä Ottelinin tuotantoa, sillä juuri Keravan puusepät valmistivat hänen huonekalujaan.
Museossa näytillä olevat esineet ovat pääosin Fasetin Janne Ylösen kokoelmista. Mukana on myös Ottelinin perheen ja muiden keräilijöiden aarteita.
Vinkkinä sanoisin, että eniten näyttelystä saa irti opastuksen kera. Itse tutustuin näyttelyyn tutkija Susanna Paasosen asiantuntevalla opastuskierroksella. Taide- ja museokeskus Sinkka. Kultasepänkatu 2, Kerava Sinkka | Taide- ja museokeskus
- Olof Ottelinista on ilmestynyt Arkkitehtimuseon kustantama kirja Olof Ottelin, sisustusarkkitehdin muoto, jonka ovat toimittaneet Laura Berger ja Päivi Helander. Kirjassa on lukuisia kuvia Ottelinin huonekaluista. Sen avulla mahdollisia Ottelinin huonekaluja on helppo tunnistaa.
- Huonekaluliike Fasetti on ottanut uustuotantoon joitain Ottelinin suunnittelemia huonekaluja. Fasetti Bulevardi 3, Helsinki tai Vanha Messiläntie 8, Hollola, Fasetti - Vintage, Design ja Sisustus Verkkokauppa
Katja Weiland-Särmälä
Filosofian tohtori, taidehistorioitsija ja esinetutkija
Tämä artikkeli on laadittu pitkälti Sisustustoimittajat ry:n Sinkkaan järjestämän museokäynnin ja Olof Ottelin-kirjan pohjalta. Haastattelin tätä artikkelia varten myös Fasetin omistajaa, Janne Ylöstä.
