Muihin EU-maihin verrattuna Suomi verottaa poikkeuksellisen rankasti olutta. Alkoholijuomien verotuksen rakennetta on vaikea perustella ainakaan terveyssyillä.
Muihin EU-maihin verrattuna alkoholiverotus on Suomessa kaikkein ankarinta. Erityisen kovaa meillä on oluiden verotus.
Suomessa 4,7-prosenttisen oluen vero nousi vuoden alussa 1,72 euroon litralta. Viroon verrattuna vero on kaksinkertainen ja Saksaan verrattuna lähes 20-kertainen, selviää Panimoliiton Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta. Veronmaksajain Keskusliitossa on päädytty samansuuntaisiin laskelmiin.
Panimoliiton Miksi Suomi yliverottaa oluita? Alkoholiverojen kansainvälinen vertailu 2018 -tutkimuksen mukaan korkean alkoholiverotuksen maita EU:ssa ovat Suomi, Ruotsi, Viro, Irlanti ja Iso-Britannia. Suomessa alkoholiverojen painosteenä on oluiden verotus, kun esimerkiksi Ruotsi verottaa raskaasti viinoja.
Yli puolet EU-maista ei verota viinejä lainkaan. Suomessa viinien verotus oli vuonna 2018 Irlannin jälkeen toiseksi kovinta.
Alla olevassa taulukossa on laskettu alkoholiveron määrä EU-maissa 33 cl oluttölkille (4,7 til-%). Suomessa oluttölkissä on alkoholiveroa noin 57 senttiä. Irlannissa vastaavasti veroa maksetaan oluttölkillisestä noin 35 senttiä, Ruotsissa 30 senttiä ja Virossa 26 senttiä. Viro on päättänyt olla korottamatta alkoholiverojaan vuosina 2019 ja 2020 aiemmista suunnitelmistaan poiketen.
Alkoholiverotuksella voi olla monia tavoitteita
Alkoholiverotuksella voidaan pyrkiä torjumaan kroonisia ja akuutteja haittoja. Alkoholivero voi olla myös fiskaalinen, jolloin sillä pyritään vain keräämään mahdollisimman paljon varoja valtion kirstuun.
Jos alkoholijuomien verorakennetta perusteltaisiin alkoholin kulutuksen aiheuttamien kroonisten haittojen, eli esimerkiksi maksakirroosin torjunnalla, nykyisen verotuksen rakenne ei ole Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Pasi Holmin mielestä perusteltu.
”Mikäli verotuksen tavoitteena on ehkäistä kroonisia haittoja, silloin alkoholiveron pitäisi olla yhtä suuri kaikissa juomaryhmissä, kun juomat muunnetaan sataprosenttiseksi alkoholiksi”, Holm sanoo.
Nykyisen alkoholiverotuksen rakennetta ei voi Holmin mielestä perustella liioin akuuttien haittojen torjunnalla, sillä tällöin alkoholiveron pitäisi olla sitä suurempi, mitä väkevämmästä alkoholijuomasta on kyse.
Suomessa alkoholiverotus ei liioin palvele työllisyys- ja maatalouspolitiikkaa, kuten on laita esimerkiksi perinteisissä viinimaissa, jotka eivät verota viinejä välttämättä ollenkaan.
Väkeviä verotetaan Suomessa olueen nähden kevyesti
Tällä hetkellä väkevien viinojen vero on Suomessa oluen verotukseen suhteutettuna poikkeuksellisen kevyttä. Suomessa absoluuttiseksi alkoholiksi muutettuna väkevien viinojen vero on vain 1,3 kertaa suurempi kuin oluiden vero. Oluen verotukseen suhteutettuna väkevien verotus on EU-maista kevyempää vain Sloveniassa. Esimerkiksi Ruotsissa väkevien verotus on 2,6 ja Saksassa 6,8 kertaa korkeampi kuin oluiden verotus.
”Suhdelukujen vertailu ei ole mutkatonta. Esimerkiksi Saksan korkea suhdeluku on seurausta siitä, että Saksassa olutta verotetaan todella vähän. Suomessa veroratkaisuja on jouduttu tekemään Viron verotasoja silmällä pitäen”, Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluinen sanoo.
Kalluinen muistuttaa, että viime aikoina Suomessa on korotettu maltillisesti nimenomaan väkevien alkoholijuomien verotusta, koska viina liikkuu olutta herkemmin Suomenlahden yli.
”Väkevien juomien hintaero Viroon on suhteellisesti suurempi, niitä on verrattain vaivatonta tuoda isojakin määriä ja väkevien osuus alkoholin kaikesta matkustajatuonnista on nykyiselläänkin noin puolet. Tämän vuoksi Suomessakin viime vuosien veronkorotukset ovat painottuneet miedompiin juomiin”, Kalluinen sanoo.
Alentaako Viro alkoholiveroaan?
Virossa alkoholijuomien verojen taso on noin puolet Suomeen verrattuna. Matkustajatuonnin osuus suomalaisten alkoholikulutuksesta on noin 15 prosenttia.
Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitossa pelätään, että etenkin oluen tuonti Virosta lisääntyy, jos Viro laskee alkoholiverojaan ja hintaero Suomen ja Viron välillä kasvaa.
”Pitkällä tähtäimellä Panimoliitto haluaa peruttaa Suomen kaksi viimeisintä alkoholiverouudistusta ja palata alkoholiverotuksen tasossa aikaan ennen vuotta 2018, mutta se ei ole realistista, sillä kaikki puolueet ovat indikoineet muuta. Sen takia me haemme parempaa ohjaavuutta. Jos alkoholivero nousee, toivoisimme, että olutveron taso pidettäisiin samana”, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen sanoo.
Mitä Viron alkoholiverolle tapahtuu, jää nähtäväksi. Varmuutta tai ainakaan mitään julkilausuttua päätöstä Viron veronalennuksista ei ole, vaikka sitä jotkut Viron puolueista ovatkin kannattaneet.
Kävipä asiassa niin tai näin Pasi Holmnäkee, ettei Suomen kannata lähteä säätämään omaa alkoholilainsäädäntöään sen pohjalta, millainen alkoholiverotus Virossa on, sillä pieni maa seuraa isompaa, ei päin vastoin. Alkoholihaittojen vähentämisen ja verotulojen lisäksi Viro todennäköisesti miettii omaa alkoholiverotustaan siitä näkökulmasta, miten se saisi maksimoitua suomalaisilta saamansa matkustajatulot.
Outi Airaksinen
