Kaksi hyvin erilaista keräilyharvinaisuutta tupsahti myyntiin sellaisilla huutokauppapaikoilla, joissa niitä ei ensimmäiseksi odottaisi kohtaavansa: ritariristi rahahuutokaupassa ja harvinainen sarjakuvalehti Lumikki ja 7 kääpiötä panttihuutokaupassa.
Nettiaikanakin jotkut kiinnostavat huutokauppakohteet saattavat ikävä kyllä jäädä huomaamatta, jos ei jatkuvasti haravoi huutokauppayhtiöiden sivustoja tai laita niille mahdollisuuksien mukaan hakuvahteja.
Helsingin Pantin huutokaupassa helmikuun puolivälissä oli myynnissä todellinen sarjakuvaharvinaisuus eli Aku Ankka -sarjakuvalehtiin kuuluva Lumikki ja 7 kääpiötä 9B vuodelta 1952. Vaikka keskisivu oli irti, lähtöhinta oli kunnioitettavat 5 000 euroa.
Koska panttihuutokaupassa ei peritä ylimääräisiä huutomaksuja, hinta ei silti ollut mitenkään poikkeuksellisen korkea, sillä tästä sarjakuvalehdestä on maksettu paljon enemmänkin. On väitetty, että joku olisi maksanut siitä jopa 20 000 euroa, mutta väitteelle ei ole löytynyt todisteita. Helsingin kirjamessujen hyväntekeväisyyshuutokaupassa Lumikista maksettiin pari vuotta sitten 7 100 euroa.
Tällä kertaa tämä sarjakuvaharvinaisuus jäi myymättä, mutta se tulee uudelleen myyntiin. Kiinnostuneita ostajia kyllä on, mutta onko heillä tietoa siitä, että sellainen on nyt tarjolla?
Kyseessä on Suomen arvokkain sarjakuvalehti, koska se on niin harvinainen. On siitä otettu aikoinaan tosin 15 000 lehden painos, josta kolmannes myytiin ja loput tuhottiin, mutta missä lienevät myydyt lehdet? Osa on varmasti päätynyt saunan pesän sytykkeiksi, osa on lasten repimänä laitettu paperinkeräykseen, mutta muutamia on varmaan vielä jossain komerossa lehtipinojen alla.
Jotkut ovat pettyneet pahasti, kun ovat kätköistään löytäneet Lumikki ja seitsemän kääpiötä -lehden, mutta ensi-innostuksen jälkeen huomanneet, että se onkin vuodelta 1973. Sillä ei ole arvoa kuin parin euron verran.
Vaikka 5 000 euroa tuntuu isolta rahalta vähän kuluneesta sarjakuvalehdestä, kansainvälisissä huutokaupoissa on maksettu sarjakuvista jopa yli miljoona euroa – sellainen maksettiin Ranskassa jopa Tintti-albumin kansilehdestä vuodelta 1932.
Keinosen Mannerheim-risti myyntiin huhtikuussa
Toinen keräilyharvinaisuus on Mannerheim-risti, joka tulee myyntiin Suomen Numismaattisen Yhdistyksen huutokaupassa huhtikuussa.
Mannerheim-ristin ritareiksi nimitettiin jatkosodan aikana ja heti sen jälkeen kaikkiaan 191 sotilashenkilöä. Heistä kolme on toiminut puolustusvoimien komentajina, joista yhden – kenraali Yrjö Keinosen – risti on siis nyt tulossa myyntiin. Keinosella kuten joillain muillakin oli ritariristejä kaksi, joista ehkä vain toista käytettiin asianmukaisissa tilaisuuksissa.
Nämä ritariristit ovat erittäin haluttuja keräilijöiden keskuudessa, ja niistä on maksettu jopa noin 40 000 euroa, joskin yleisempi hintahaarukka on ollut 20 000–28 000 euroa. Hintaan vaikuttavat mm. kunto, kenelle se on myönnetty, onko mukana saantokirje vai ei yms. Tillanderilta on myös kulkeutunut joitakin jakamattomia ristejä markkinoille, mutta niiden hinnat ovat huomattavasti myönnettyjä ritariristejä halvempia.
Kenraali Keinosen ritariristi on varmasti haluttu keräilijöiden keskuudessa, koska hän oli varsin tunnettu sotilashenkilö, jonka sodan jälkeinen toiminta oli myös monia ristiriitaisia tunteita herättävä. Hänet mm. tuomittiin ns. asekätkentäjutussa vankeusrangaistukseen, mutta Keinonen eteni myöhemmin puolustusvoimien komentajaksi ohittaen monia virkaiältään vanhempia upseereita.
Myöhemmin hän ajautui välirikkoon presidentti Kekkosenkin kanssa ja joutui lopulta pyytämään eroa tehtävästään.
Tiedonpuute sekä ostajan että myyjän ongelma
Nämä kaksi huutokauppakohdetta ovat hyviä esimerkkejä sellaisista keräilyesineistä, joiden havittelijat eivät välttämättä saa/saaneet ajoissa tietää niiden ilmaantumisesta huutokauppoihin. Tämä on keräilijän ohella ongelma tietysti myös myyjälle, jonka etuna olisi mahdollisimman moni kilpahuutaja.
Joihinkin huutokauppoihin voi jättää merkinnän esineestä, taiteilijasta tms., josta on kiinnostunut, ja kun merkinnän mukainen kohde tulee myyntiin, siitä lähtee tieto keräilijän sähköpostiin. Tällainen esinevahti on mahdollista asettaa esimerkiksi Hagelstamilla ja Bukowskisilla.
Hakuvahteja on myös monissa ruotsalaisissa huutokauppayhtiöissä. Varsin käyttökelpoinen on myös hakukone Barnebys, jolla voi haravoida monien huutokauppojen tarjontaa ja asentaa myös hakuvahdin etsimälleen esineelle tai taiteilijalle.
Tarjolla harvinainen Zeppelin-arkki ja seteli Ming-dynastian kaudelta
Edellä mainittujen kahden keräilyharvinaisuuden lisäksi tarjolla on ollut ja on yhä useita muitakin kuumia keräilykohteita. Esimerkiksi Suomen Filateliapalvelun huutokaupassa Hellman-huutokauppatalossa Naantalissa 23.–24.3. on myynnissä tuiki harvinainen Zeppelin-arkki, jota voinee pitää enemmän sijoitus- kuin keräilykohteena. Sen lähtöhinta on 9 000 euroa.
Vielä harvinaisempi kohde löytyy Rahaliike Holmaston huutokaupasta 3. maaliskuuta, jossa tarjolla on maailman kenties vanhin tunnettu seteli Ming-dynastian ajoilta keisari Hung Wun kaudelta 1368–1399. Sen lähtöhinta on vain 1 000 euroa.
Aallon ovenkahvasta maksettiin yli 1 000 euroa
Äskettäin päättyneistä huutokaupoista voisi poimia yhtenä himottuna keräilykohteena Alvar Aallon suunnitteleman ovenkahvan. Bukowskis Marketin nettihuutokaupassa sellaisesta maksettiin helmikuun lopulla runsaat tuhat euroa.
Aallon ovenkahvat ovat haluttua tavaraa kansainvälisissäkin huutokaupoissa. Muutama vuosi sitten hänen suunnittelemastaan ovenkahvaparista maksettiin lontoolaisessa huutokaupassa peräti 24 000 euroa.
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.
