Renault Captur – tilava mutta äkkinäinen

Renault Captur on nyt ajankohtainen pieni katumaasturi, sillä siitä on jo ennakkomyynnissä E-Tech-versio, joka on markkinoiden pienimpiä ja edullisimpia ladattavia hybridejä. Tämä koeajo kertoo kuitenkin vielä polttomoottoriversiosta, jonka käytös ei ole kaikilta osin miellyttävää.

Renault Captur uusiutui täksi vuodeksi toisen sukupolven malliksi, josta on jo ehtinyt olla arvioita eri lehdissä. Tekniikan Maailmassa Captur oli esillä huhtikuussa numerossa 7/2020 koeajossa sekä  toukokuussa numerossa 10/2020 viiden pienen katumaasturin vertailussa.

Johtopäätökset ovat aika yhteneväiset. Samat ohjauksen, voimalinjan reagoinnin ja alustan toiminnan huonot puolet nousivat Taloustaidonkin koeajossa esiin, samoin kuin samat Capturin vahvuudet: pirteä moottori, avaran tuntuinen ohjaamo ja hyvät takapenkin tilat, joihin myös TM:n vertailussa kiinnitettiin huomiota.

Huonoa Capturissa on rengasmelu ja kytkinviive liikkeellelähdössä.

Moottori-lehdessä Aake Kinnunen puolestaan kiinnitti huomiota ”pintanapakkaan” alustaan, joka sekin pitää paikkansa. Onneksi suuremmissa heitoissa alustasta löytyy ranskalaista mukavuutta, minkä saattoi todeta jo siitä, että Captur ei kolahdellut eikä rymähdellyt hidastustöyssyissä.

Renault Captur on Euroopan myydyin pieni katumaasturi

Renault toi Capturin kompaktien katumaasturien luokkaan vuonna 2013. Kotimaansa Ranskan ohella Captur on sittemmin ollut luokkansa eniten myyty automalli myös koko Euroopassa. Vuodesta 2015 lähtien Captureita on rekisteröity vuosittain yli 220 000 kappaletta ja mallin kokonaismyynti on ylittänyt jo 1,5 miljoonaa autoa.

Nyt tehdyssä sukupolvenvaihdoksessa Captur kasvoi pituutta 10,7 senttiä ja akseliväli piteni 3,3 senttiä, mikä merkitsee sitä että sekä etu- että takaylitykset ovat aiempaa pidemmät.

Edessä ylitys on kasvanut 1,2 senttiä ja takana 6,2 senttiä, mutta takaylitys on edelleen etupäätä lyhyempi. Leveyssuunnassa kasvua tuli 1,9 senttiä ja korkeussuunnassa seitsemän milliä.

Renault ilmoittaa, että sisätiloissa muun muassa takapenkin keskipaikka olisi nyt neljä senttiä aiempaa leveämpi.

Capturin maavara on kasvanut vajaat puoli senttiä. Se on tyhjänä 17,4 senttiä, mikä on katumaastureille tyypillinen lukema, mutta enemmän kuin useimmissa henkilöautoissa. Kuormattuna maavara on 14,2 senttiä.

Asialliset tilat

Capturin kuljettajan paikalta näkee hyvin ulos ja auton ulottuvuudet on helpohkot hahmottaa.

Kuljettaja löytää paikaltaan pieneen katumaasturiin luontevasti sopivan, ryhdikkään ajoasennon, mutta portaittain säätyvä selkänoja estää ergonomian hienosäätämisen eikä ristiselän tukikaan sovi välttämättä kaikille.

Kojetaulussa on järkevästi painikkeita keskeisille toiminnoille ja ainakaan Intens-versiossa keskikonsoli ei syö edessä istuvien jalkatilaa.

Takapenkki on jopa tavallista parempi, istuma-asento on aika luonteva ja tilaa on riittävästi. Yllättäen keskipaikallakin pystyy hätätilassa istumaan, mikä on nykyautoissa harvinaista.

Leveyssuunnassa tilaa on kuitenkin hyvin rajoitetusti kolmelle takapenkkiläiselle.

Takapenkkiä voi liikuttaa 16 senttiä pituussuunnassa, joten tilanjakoa takaistuintilojen ja tavaratilan kesken voi säädellä. Kun takapenkki on etummaisessa asennossaan, tavaratila kasvaa 422 litrasta peräti 536 litraan.

Renault Captur käyttäytyy

Taajama-ajossa Capturin ohjaus on miellyttävän kevyt ja kohtalaisen luonteva. Se palauttaa vähän turhankin räväkästi, mutta ei sentään yritä väkisin oikaista rattia.

Ohjaus reagoi ohjausliikkeisiin aika terävästi, mikä ei oikein ole sopusoinnussa Capturin katumaasturiluonteen kanssa. Mutkaisella kantatiellä ohjaus on parhaimmillaan, sopivassa paineessa se toimii hyvin.

Valtatienopeuteen siirryttäessä ohjaus jäykistyy tunnottomaksi, siitä katoaa herkkyys eikä keskikohdan ympärillä ole luonnollista vastetta.

Capturin voimalinja reagoi kaasupolkimen käskyihin kulmikkaasti. Taajama-ajossa liikkeelle lähtöjä ja sitä myötä ruuhkissa ajamista häiritsee polkimen epälooginen toiminta: kun kaasupoljinta painaa, ensin ei tapahdu mitään, ja kun poljinta painaa syvempään, Rellu yhtäkkiä hyökkää eteenpäin hullun lailla.

E-Tech versio saa kehuja

Ajossa automaattivaihteisto vaihtaa siististi ja voimalinjan reagointinopeutta voi parantaa käyttämällä vaihtosiivekkeitä. Kierroksia reippaasti käyttämällä Captur liikkuu pirteästi, mutta moottorin huudattaminen nostattaa helposti protesteja, jos kyydissä on matkustajia.

TCe-moottorilla varustettua Capturia ei tuoda Suomeen manuaalivaihteistolla, mutta Moottori-lehden Lauri Ahtiaisen mukaan sekin on kulmikas käytökseltään: ”Yhdistelmä hieman terävästi purevaa kytkintä ja 1,3-litraisen turbomoottorin epälineaarista alavääntöä ei ole ideaali”, Ahtiainen toteaa Kreikassa järjestetyn lehdistöesittelyn koeajokokemuksista.

Sen sijaan E-Tech-versio vaikuttaa Ilta-Sanomiin kirjoittavan Harry Kuurion mukaan olevan toista maata: ”Lyhyen ensitestin havaintoina voi kertoa, että pistoke-Capturilla liikkeellelähtö tapahtuu pehmeästi ja ajotuntuma on muutenkin sivistyneen rauhallinen. Kiihtyvyyttä järjestyy juuri sen verran, että autolla pärjää arkiajossa vaivatta.”

Tiukkaa joustoa

Vaikka Captur näyttää ulkonaisesti vähän hontelolta, se käyttäytyy maantieajossa paremmin kuin luulisi. Kaarteessa Renault kallistelee maasturimaisesti, mutta alusta on pitkän tuntuisista joustovaroista huolimatta pikemminkin tiukka kuin löysä.

Kaarreajossa pyörät pysyvät hyvin tiessä kiinni ja suorilla Captur on niin suuntavakaa, että kova tuulikaan ei häiritse sen kulkua. Alusta suodattaa kyllä isommat heitot kunnialla niin maantieajossa kuin 120 km/h moottoritievauhdissakin, mutta pienet epätasaisuudet tulevat turhan selvästi ja terävästi läpi ja tuntuvat auton sisällä.

Mukautuvan vakionopeussäätimen ohella lisävarusteisiin kuuluva kaistakeskitin – kuten maahantuoja sitä kutsuu – on Capturissa ikävänluonteinen. Se hakee linjaa koko ajan, joten auto heijaa jatkuvasti sivuttaissuunnassa.

Renault Capturin nelisylinterinen 1,3-litrainen bensiinimoottori on sama kone, jota Mercedes-Benz käyttää A-mallissa. Sen teho ja vääntö riittävät hyvin normaaliajoon ja jos voimalinja vastaisi paremmin kaasupolkimen liikkeisiin, koneessa olisi jouheuttakin mukavaan liikkumiseen.

Automaattivaihteisto vain ei hyödynnä kunnolla moottorin voimavaroja, mistä kertoo sekin, että vaihtosiivekkeillä Capturin saa reagoimaan paljon paremmin, eikä välityssuhteitakaan kaikilta osin ole valittu oikein.

Renault Capturissa arvoituksellinen start/stop-järjestelmä

Koeajon maantielenkillä Captur kulutti tasan kuusi litraa sataa kilometriä kohti. Taajama-ajossa hyökkäävät liikkeellelähdöt lisäävät turhaan kulutusta.

Moottori ei Capturissa melua kuin korkeilla kierroksilla mutta valtatieajossa tuulen suhinaa kuuluu yllättävän voimakkaasti ikkunoiden yläreunan tienoilta ja rengasmeluakin kantautuu auton sisälle.

Start/stop-järjestelmän toiminta vaikutti epäloogisuudessaan älyttömältä.

Pysäköidessä Renault sammuttaa moottorin joka välissä niin, että auton liikuttelusta ei tahdo tulla mitään ellei sammutusautomatiikkaa kytke pois.

Toisaalta kun auton pysäytti lehtiroskiksen viereen heittääkseen kassillisen vanhoja aviiseja pois, moottori kävi koko ajan, vaikka kuljettaja oli ulkona autosta.

Lähtöhinta 20 000 euroa

Koeajoautossa ollut Intens-varustetaso on Captur-malliston kallein vaihtoehto. Sen alapuolella on Zen ja alimpana Life, joka on tarjolla vain hinnat alkaen -malliin yhden litran moottorin ja viisivaihteisen manuaalivaihteiston kanssa 19 390 eurolla. Siinä hinnaksi tulee 600 euron toimitusmaksun kanssa kymppiä vaille 20 000 euroa.

Perusversiosta puuttuvat muun muassa etumatkustajan istuimen korkeudensäätö, ilmansuuttimet takaa ja peruutustutka, minkä lisäksi ilmastointi on manuaalikäyttöinen.

Jostain syystä Life-versioon ei saa myöskään tilapäisvarapyörää 172,50 euron hintaan niin kuin Zen- ja Intens-varusteltuihin autoihin. Life-version ohjaamo on tyylikkään näköinen, mutta mustanpuhuva ilmeeltään.

Intens-tason varusteita ovat automaattisesti vaihtuvat kaukovalot, 7-tuumainen digimittaristo navin kääntöopastuksella, lämmitettävä ratti, navigaattori, etututka ja peruutuskamera. Kattoluukun saa vain Intens-varusteiseen Capturiin 1092,51 euron hintaan.

Aktiivinen hätäjarrutusjärjestelmä, kaista-avustin ja -varoitin sekä vakionopeussäädin ovat Capturin vakiovarusteita.

Renault Captur: Vastinetta rahalle

Automaattivaihteinen ja bensiinimoottorilla varustettu Captur on kulmikkaan käytöksensä vuoksi hermostuttava auto. Ennakkotietojen mukaan E-Tech-plugariversio liikkuu sähkön avulla koeajoautoa jouheammin ja 30 000 euron hinnalla se tuntuu selvästi nyt koeajettua versiota paremmalta sijoitukselta.

E-Tech-Capturissa on ahtamaton 160 hevosvoiman polttomoottori ja 9,8 kilowattitunnin korkeajänniteakku, jolla auton pitäisi kulkea sähköllä 50 kilometriä – kaupunkiajossa jopa 65 kilometriä.

PLUSSAT

+ Hyvät matkustamotilat
+ Hyvin tilaa tavaroille
+ Saa myös plugarina

MIINUKSET

- Kulmikas reagointi kaasupolkimeen
- Tuulimelu moottoritievauhdissa
- Alustan pintakovuus

TEKNIIKKAA

Juha Partanen

Katso Renault Capturin koeajo tästä.