Jo nelisen vuotta sitten Citroënin pikkupakun koeajossa robotisoidun vaihteiston käytös osoittautui tietyissä tilanteissa jopa vaaralliseksi. Kun moottoritielle tai kehätielle mentäessä kiihdyttää vauhtia oikeaoppisesti rampissa ja sitten joutuu sopivaa rakoa päätien liikenteessä hakiessaan hetkeksi löysäämään kaasupoljinta, robottiohjattu vaihteisto lähtee latomaan isompia vaihteita sisään, veto katkeilee vaihtoajat yhteen laskien todella pitkäksi aikaa eikä auto isolla vaihteella enää kiihdy eikä laatikko vaihda alaspäin niin että pääsisi nopeammin kulkevan liikenteen rytmiin mukaan.
Jos Fiorinon vaihteisto kertoo nykytasosta niin robottiohjaus ei ole viime vuosina kehittynyt yhtään. Vaihteistoa vaivaavat samat ongelmat kuin Citroënin koeajon aikaan ja Fiatin kanssa piti kerran suorittaa täysjarrutus rampin loppuessa, kun vetoa ei löytynyt niin että olisi ehtinyt kiihdyttää riittävästi vauhtia ulosmenotietä ajavan bussin lähestyessä uhkaavasti Fiorinon perää. Bussikuskikaan tuskin arvasi, että sen eteen pyrkivä pikkupaku on täysin hengetön.
Automyyjät aina väittävät, että robottiohjatun vaihteiston käyttö on tottumuskysymys, mutta heitä ei kannata uskoa. Jos robottivaihteisto ei tunnu nopeasti mukavalta, se ei tunnu siltä viikon tai kuukauden ajamisen jälkeenkään. Se, että oppiiko keventämään kaasujalkaa silloin kun robottiohjaus haluaa vaihtaa vaihdetta, ei ole keskeisin kysymys, vaikka vaihteiston logiikkaan sopeutuminenkin on ärsyttävää, kun ajatukset eivät mene yksiin robottiohjauksen kanssa. Ydinkysymys on se, että kuljettajan mieltymyksistä riippumatta on tilanteita, joissa vaihteiston robottiohjaus kerta kaikkiaan toimii väärin, vastoin senhetkistä tarvetta. Pahinta tuolloin on se, että robottivaihteistolla tilanteen korjaaminen on ohjauksen toiminnan hitauden vuoksi tuhoon tuomittu yritys. Pientä ei saa pesään samalla tavalla kuin kunnon automaattivaihteistojen kick-down-toiminnolla.
Nähtävästi järkevyydestä piittaamaton pyrkimys mahdollisimman pieniin normikulutuslukemiin on tehnyt robottiohjauksesta sellaisen, että vaihteisto kyllä vaihtaa viheliäisen nopeasti isommalle vaihteelle silloinkin kun ei pitäisi, mutta pienempiä pykäliä saa odotella niin pitkään että pelastusta niistä ei löydy.
Ainoa asia, joka tottumuksen myötä tuo joiltain osin sujuvuutta robottivaihteistolla ajamiseen, on tottua manuaaliasennon käyttämiseen tietyissä ajotilanteissa, mutta tälläkin tavalla vaihtaminen on todella kankeaa hyvin toimivaan manuaalilaatikkoon tai oikeiden kaksoiskytkin- tai momentinmuunninautomaattien manuaalitoimintoihin verrattuna.