Ajamisen hinta eri käyttövoimilla on vaihdellut suuresti viime vuosina. Etenkin sähkön hinta on heilahdellut hurjasti. Mitä ajaminen maksaa erilaisille autoilijoille tänä keväänä?
Sähkön hinta on jatkuvassa liikkeessä. Teetpä minkä tahansa laskelman kodin lämmityskustannuksista tai sähköautolla ajamisen hinnasta, se voi olla parin kuukauden päästä auttamattomasti vanha.
Erityisesti ylös alas pomppivan pörssisähkön hinta voi saada pään pyörälle. Moni kuluttaja arpoo parhaillaan, tekisikö pörssisähkösopimuksen vai ei.
Viime kesänä ja syksyllä pörssisähkösopimukset olivat hyvin suosittuja, kunnes vuodenvaihteen jälkeen kuultiin kummia: tammikuun 5. päivänä pörssisähkö maksoi kalleimpina tunteina 235 senttiä kilowattitunnilta. Päivän keskihintakin oli yli euron, 110 senttiä.
Tämä yksi päivä säikäytti kuluttajia, ja moni vaihtoi sopimuksensa määräaikaiseksi kiinteähintaiseksi. Tulevaisuutta ei pysty ennustamaan kukaan.
Tällä hetkellä (helmikuun lopussa) kiinteähintaisen vuoden pituisen sähkösopimuksen saa halvimmillaan energian hinnalla, joka on 8,39 euroa kilowattitunnilta. Tuohon tulee päälle kuukausittainen perusmaksu.
Ajamisen hintaa laskettaessa on syytä ottaa huomioon myös lataushäviöt. Realistinen toteutuva energian hinta autoa ladattaessa on noin 10 senttiä kilowattituntia kohti.
Sähkön siirron hinta omassa sopimuksessani on tällä hetkellä 8,39 snt/kWh. Siirron hinta vaihtelee eri puolilla maata, mutta Etelä-Suomessa tämä reilun kahdeksan sentin taso on hyvin tavallinen. Kun sähköenergia ja sähkön siirto lasketaan yhteen, päästään lukemaan, joka on noin 18,5 snt/kWh.
Taloustaidon tammikuun numerossa vuonna 2023 julkaistiin laskelmia ajamisen hinnasta eri käyttövoimilla. Sähkön hinta oli tuolloin ennätyskorkealla, mutta pian artikkelin julkaisemisen jälkeen sähkön hinta laski.
Julkisilla latausasemilla hinnat eivät ole oleellisesti muuttuneet reilun vuoden takaisesta laskelmasta. Niillä sähkön myynti on subventoitua ja myyntiä tehdään pienellä katteella tai jopa tappiolla latausaseman rakentamis- ja ylläpitokulut huomioiden. Todennäköisesti julkisen latauksen hinta hieman nousee tulevaisuudessa.
AJAMISEN KULUT VUODESSA
Ajosuorite vuodessa, km | Sähköauto, kulutus 20 kWh/100 km | Hybridiauto, sähköllä 60 %/bensalla 40 % | Bensiinikäyttöinen auto, kulutus 6,5 l/100 km | Dieselauto, kulutus 5,0 l/100 km | Kaasuauto, kulutus 4,1 kg/100 km |
10 000 | 609 | 770 | 1 333 | 1 469 | 1 040 |
15 000 | 794 | 1 107 | 1 925 | 1 946 | 1 393 |
20 000 | 979 | 1 443 | 2 516 | 2 424 | 1 745 |
25 000 | 1 164 | 1 780 | 3 108 | 2 901 | 2 098 |
30 000 | 1 349 | 2 116 | 3 699 | 3 379 | 2 451 |
35 000 | 1 534 | 2 453 | 4 291 | 3 856 | 2 803 |
40 000 | 1 719 | 2 789 | 4 882 | 4 334 | 3 156 |
45 000 | 1 904 | 3 126 | 5 474 | 4 811 | 3 508 |
50 000 | 2 089 | 3 462 | 6 065 | 5 289 | 3 861 |
Vertailun kulutusluvut ja vuotuiset verot ovat nykyaikaisen keskikokoisen perheauton tyypillisiä arvoja. Laskelmassa on mukana vuotuinen perusvero sekä käyttövoimavero. Hybridiauton vuosikustannus on laskettu bensiinin kulutuksella 6,5 litraa/100 km ja sähkön kulutuksella 18 kWh/100 km. Sähkön hintana laskelmassa on 18,50 e/kWh, jossa on huomioitu siirto sekä lataushäviö. Polttoaineiden hinnat ovat maaliskuun 2024 keskiarvohintoja. 95-bensiinin litrahinta 1,82 e, dieselin litrahinta 1,91 e, biokaasun kilohinta 1,72 e
Polttoaineiden hinnat ovat yllättävän lähellä reilun vuoden takaisia lukemia. Hallitus muutti viime vuonna määräyksiä biopohjaisten polttoaineiden jakeluvelvoitteesta. Se laski hintoja, mutta muutos jäi lopulta pieneksi.
Tavallisin 95-oktaaninen bensiini maksaa tällä hetkellä keskimäärin 1,82 euroa litralta ja diesel 1,91 euroa. Biokaasun hinta on laskenut vuoden takaisesta noin 16 prosenttia. Tällä hetkellä kilohinta on 1,72 euroa.
Kaasuautokanta hieman kasvanut
Kaasuautot ovat lähes tyystin kadonneet uusien henkilöautojen valikoimasta Suomessa. VAG-konsernin autoista löytyy vielä joitakin kaasumalleja, mm. Škodalta ja Volkswagenilta. Katoon on kaksi syytä.
Kaasuautoja ei lasketa ympäristöystävällisten autojen joukkoon sen takia, että EU käyttää laskentaan maakaasua eikä biokaasua. Käytännössä taas kaasuautoilijat ajavat Suomessa biokaasulla, koska se on halvempaa.
Laskentaa voidaan pitää epäreiluna, mutta siihen Suomi ei voi yksin vaikuttaa.
Toinen syy on se, että autotehtaille on kustannustehokkaampaa keskittyä harvempiin käyttövoimavaihtoehtoihin. Automallien kirjo lisää kustannuksia valmistukseen sekä jälkimarkkinaan.
Niukasta uusien autojen saatavuudesta huolimatta liikenteessä olevien kaasuautojen määrä on hieman kasvanut. Tällä hetkellä Suomessa on noin 16 000 kaasukäyttöistä henkilöautoa.
Uudehkoja käytettyjä tuodaan jonkin verran ulkomailta, joten vaikka vanhempaa kalustoa poistuu, määrä pysynee lähivuosina samalla tasolla. Pidemmän aikavälin ennustaminen on vaikeaa.
Sähköautojen perusveroon korotus
Sähköautojen vuotuiseen perusveroon tuli korotus viime vuoden lokakuun veropäivistä alkaen. Vero nousi 53,29 eurosta 118,29 euroon. Tällä pyritään osaltaan paikkaamaan verokertymän pienenemistä, joka johtuu siitä, että näistä autoista ei ole maksettu lainkaan uuden auton hankinnan yhteydessä maksettavaa autoveroa.
Muitten käyttövoimien osalta vuotuisissa veroissa ei ole tapahtunut isoja muutoksia. Tarkat luvut vuotuisille perusveroille ja käyttövoimaveroille löytyvät Veronmaksajien verkkosivuilta. Auton verot voi myös laskea ajoneuvoverolaskurilla Traficomin verkkosivuilla.
Sähköauto ykkönen ajamisen kuluissa
Suurin muutos reilun vuoden takaiseen tilanteeseen on, että kotilataajat ajavat nyt huomattavasti pienemmillä kustannuksilla.
Bensiini- ja dieselautoilijoiden kustannukset ovat karkeasti ennallaan ja kaasulla ajaminen on nyt hieman halvempaa kuin edellisessä vertailussa.
Vertailun selvä voittaja on sähköauto, ja hybridi tulee perässä hyvänä kakkosena. Ennen autokauppaan ryntäämistä on kuitenkin syytä tiedostaa, että tässä vertailussa on mukana ainoastaan ajamisen hinta ilman autoilun muita kuluja.
Monessa tapauksessa autoilun suurin kuluerä on pääomakustannus auton arvon alentuessa. Myös rahoituskuluilla on merkittävä osuus.
Tällä hetkellä on hieman epäselvää, millä käyttövoimavaihtoehdolla auton arvo säilyy parhaiten. Onko se sähköauto, hybridi vai polttomoottoriauto? Sähköautokanta on vielä pieni ja pääosin hyvin nuori, joten luotettavaa tilastoaineistoa ei vielä ole. Palaamme tähän asiaan heti kun tilastollista faktaa on saatavana.
Lopuksi vielä muistutus, että ladattavan hybridin todelliset toteutuvat kulut vaihtelevat sen mukaan, kuinka iso osuus ajetaan sähköllä ja kuinka iso bensiinillä. Taulukon laskennassa on käytetty suhdetta 60 prosenttia sähköllä ja 40 bensiinillä.
Markus Nieminen