Harvemmin sattuu niin, että kahdessa arvohuutokaupassa on myynnissä samanaikaisesti samanlaiset esineharvinaisuudet. Näin kävi kuitenkin tsaarillisille viinilaseille, joita Bukowskis Marketilla oli myynnissä peräti kaksi ja Uppsala Auktionskammaren huutokaupassa yksi.
Uppsalan huutokaupassa viinilasista maksettiin huutomaksuineen vajaat 1 200 euroa. Päivää myöhemmin päättyneessä Bukowskis Marketin huutokaupassa kahdesta samanlaisesta viinilasista tarjottiin 2 400 euroa, mutta sillä ei laseja suostuttu myymään – niiden lähtöhinta oli 3 000 euroa. Lähtöhinta merkitsisi yli 3 600 euron hintaa huutomaksuineen, jolloin lasi olisi maksanut peräti 50 prosenttia enemmän kuin Uppsalan huutokaupassa!
Näitä Romanovin suvun 300-vuotisjuhla-astiastoon kuuluvia laseja on putkahdellut myyntiin kansainvälisissä arvohuutokaupoissa silloin tällöin. Esimerkiksi Sothebyllä on myyty sellainen – tosin hieman nyt kaupattuja korkeampi – hintaan 5 000 euroa, joten nyt saavutettu ja tavoiteltu hinta ei ollut yletön.
Näitä erikorkuisia Romanov-juhlalaseja on aikoinaan tehty Keisarillisessa lasitehtaassa yli tuhat.
Bukowskisin huutokauppa päättyi 9.6. ja jälkimmäinen päivää aikaisemmin. Hinnoissa oli melko suuri ero, mikä vahvistaa sitä käsitystä, että keräilijän kannattaa seurata monia huutokauppoja ja pyrkiä hyötymään hintaeroista.
Viinilasit valmistettiin Pietarissa
Myynnissä olleet lyijykristalliset viinilasit ovat Pietarissa 1910-luvun alkuvuosina valmistettuja. Niissä on kultauksia, Venäjän keisarillinen kaksoiskotka sekä Tsaari Nikolai II:n ja Aleksandra Feodorovnan nimikirjaimet. Ne ovat kuuluneet Romanov-suvun 300-vuotisjuhla-astiastoon. Juhlathan pidettiin maaliskuussa 1913 Pietarissa. Romanovien suku oli tuolloin Itävallan Habsburgien jälkeen Euroopan vanhin hallitseva suku.
Uppsalassa huutokaupatun viinilasin provenienssi tunnetaan tarkoin, sillä se on kuulunut ruotsalaisen Axel Benzlerin kokoelmiin, jonka osia myyttiin Uppsalassa enemmänkin. Benzler asui Venäjällä useaan otteeseen – mm. ennen vallankumousta 1911–1918, jolloin hän kävi kauppaa Venäjän kanssa ja innostui keräilemään venäläistä arvoesineistöä.
Venäjä oli 1910-luvulla erittäin merkittävä kauppakumppani Ruotsille, ja enimmillään peräti yli 30 prosenttia Ruotsin viennistä meni Venäjälle. Vallankumouksen jälkeenkin Benzler työskenteli vuoteen 1929 asti Pietarissa hoitaen mm. puutavaran tuontia Ruotsiin ja tulitikkujen vientiä Venäjälle. Voi vain kuvitella, miten halvalla tuohon aikaan pystyi jopa nälänhädästä kärsivällä Venäjällä ostamaan arvokasta ja arvokkaaksi tulevaa keräilyesineistöä!
Lautasellinen vallankumousta
Axel Benzlerin kokoelmiin kuului myös Venäjän vallankumoukseen liittyvää esineistöä, mikä kiinnostaa keräilijöitä ympäri maailmaa. Erityisesti omatyyliset, vallankumousta uhoavat mahtipontiset propagandalautaset ja julisteet ovat kysyttyjä, mutta valitettavasti markkinoilla liikkuu paljon jälkikäteen tehtyjä toisintoja tai suoranaisia väärennöksiä.
Näitä vallankumoukseen liittyviä esineitä oli huudettavana myös Uppsalan huutokaupassa. vallankumouslautasen aitouden taannee se, että Benzler on ostanut sen kokoelmiinsa 1920-luvulla asuessaan Pietarissa.
Lautasen arviohinta oli 800–1 000 euroa, mutta se nousi huutomaksuineen yli 6 000 euroon, eikä se ollut huutokaupassa tarjolla olevista vallankumouslautasista edes kallein.
Hyvät keräilyesineet maksavat
Keräilijöiden yleisohje näyttää olevan, että parhaimmasta/harvinaisimmasta kannattaa maksaa jopa huomattavasti enemmän kuin seuraavaksi parhaasta/harvinaisimmasta. On hyvin todennäköistä, että näiden hintaero vain kasvaa tulevaisuudessa.
Tämä näkyy niin kansainvälisillä kuin kotimaankin markkinoilla.
Jotkut ajattelevat, että on jonkinlainen maaginen ylin hinta, mitä joku esine yleensä voi maksaa, mutta näin eri näytä olevan. Kalleimmasta päästä voisi ottaa esimerkiksi vaikkapa rannekellon, josta maksettiin monien mielestä aivan mieletön hinta noin kuukausi sitten pidetyssä Phillipsin huutokaupassa. Kyseessä oli "Rolex Refernece 6062, Bao Dai”, josta maksettiin peräti noin 4,5 miljoonaa euroa. Se on maailman kallein kello. Kun se seuraavan kerran vaihtaa omistajaa, todennäköisesti nyt kellon huutanut käärii itselleen hyvät voitot, koska aina löytyy joku, joka haluaa omistaa maailman kalleimman.
Sama periaate koskee myös halvempia keräilyesineitä.
Keräilykortteja löytyy
Helanderin kesäkuun huutokaupassa 17.–18.6. on tarjolla useita kansioita keräilykortteja, joita suuret ikäluokat lapsina keräsivät mm. OKAn ja Pauligin kahvipaketeista. Ne tuovat monille nostalgisia muistoja, ja löytävät varmasti ostajansa.
Keräilykorttien suosio on kuitenkin yleisesti vähentynyt, josta kertoo sekin, että
Huutokaupat.comissa on myynnissä peräti 450 000 kpl keräilykortteja, jotka on myyntiin pannut
Kortit ovat uusia suoraan maahantuojan varastosta. Mukana on mm. yli 300 000 NHL-, 55 000 SM-liigan ja 27 000 NBA-korttia. Mukana on myös joitakin pusseja esimerkiksi Frozen-, Pokemon- ja Star Wars- kortteja. Ne ovat ns. peruskortteja.
Kirjoittaja on sijoitus- ja keräilymarkkinoiden asiantuntija.