Ajan henki oli 1930-luvulla selvästi muuttumassa. Sota oli jo kaukaisempaa historiaa ja häiritsevä kieltolakikin oli saatu purettua. Nyt oli nuoren polven aika astua esiin, ihanteellisten kansallisromanttisten taiteen mestarien jälkeen.
Tulenkantajat pitivät debattejaan jatsin täyttämissä, tupakansavuisissa salongeissa, Jali Ruokokoski seurueineen ajelutti humalapäissään taksia ympäri rautatientoria, koneromantiikka ja tehokkuus korvasivat vanhentuneen loiston – ja kuin aikakauden symboliksi rakennettiin Helsinkiin ensimmäistä pilvenpiirtäjää, hotelli Tornia.
Oli melko huimapäistä lähteä mittavaan hotellihankkeeseen vuonna 1928, kun kieltolaki oli maassa ollut voimassa jo liki 10 vuotta. Myös vastustus uutta tornimaista rakennelmaa kohtaan oli suurta. Mutta kun torni vihdoin saatiin auki vuonna 1931, se oli ensimmäinen täysin sähköistetty rakennus ja tornin hissi lähes nähtävyys.
Jotain perinteistäkin Tornissa oli, nimittäin työvoima. Suomesta ei edelleenkään löytynyt ravintola-alan hallitsevaa työvoimaa, joten se oli tuotava ulkomailta, aivan kuten sata vuotta aiemminkin. Tornin hotellinjohtaja tuli Sveitsistä ja keittiömestari Itävallasta. He toivat mukanaan uusimpia eurooppalaisia virtauksia, ja ala alkoi elpyä.
Tällä kertaa kehitys ei jäänyt vain pääkaupungin iloksi. Euroopasta oli levinnyt matkailuinnostus, joka toi maahan turisteja sekä innosti myös kotimaanmatkailuun. Maaseutu koettiin romanttisena ja luonnollisuus oli aikakauden hallitsevia aatteita. Niinpä maaseudulle annettiin lupa perustaa korkeatasoisia hotelleja ”luonnonkauniille paikoille”. Hämeenlinnan Aulanko on hyvä esimerkki 1930-luvun matkailuhotellista.
Toinen merkitsevä oivallus ravintolaelinkeinon kannalta oli työvoiman saatavuuden ja osaamistason kehittäminen. Siihen vastattiin perustamalla ravintolakoulu Perho vuonna 1935.
Ravintolaelinkeinolle 1930-luku oli kultakausi, jonka synnyttämät useat ravintolat kuten Torni, Elite, Kalastajatorppa ja Lasipalatsi yhä elävät. Valitettavasti nousukausi jäi jälleen lyhytaikaiseksi – se päättyi talvisotaan 1939.
Sota-aika ei tosin sulkenut ravintoloita kokonaan, mutta vaikeutti huomattavasti niiden toimintaa. Ihmeellistä kyllä, valtioneuvosto piti oluenvalmistuksen käynnissä raaka-ainepulasta – ja Alkon vastustuksesta – huolimatta aina vuoteen 1943, jolloin vilja kerta kaikkiaan loppui.
Nostin kuukauden suosikiksi samppanjan, kahdestakin syystä. Ensinnäkin juhlistakoon se 30-luvun iloista ravintolaelämää, ja myös tämän kesän juhlia. Toisaalta aikakautta kuvaavassa avainromaanissa Waltarin Suuressa illusionissa tarina alkaa rouva Spindelin salongista samppanjan ääreltä… Veuve Clicquot muuten löytyy Alkon vuoden 1934 myyntilistalta hintaan 146 Smk.
Kolme ajankohtaista viiniä
552158, Montalto Cataratto Viognier 2014 hanapakkaus, Italia, 27,99 e (3 l)
Raikas ja siisti kesäviini.
- Savukala
959798, Terra Cruz Apasionado 2015 hanapakkaus, Chile, 29,90 e (3 l)
Helppo ja mehevä chileläinen.
- Grilliruoka
950648, Gnarly Head Old Vine Zin 2015 hanapakkaus, USA, 37,50 e (3 l)
Hyvän tuottajan runsas punaviini.
- Entrecôte
Kolme uutta viiniä kesään
901287, Tandem Ars Nova 2010, Espanja, 13,99 e
Täyteläinen punaviini Navarrasta.
- Pihvi
534338, Pol Roger Vintage Champagne Brut 2008, Ranska, 160 e (1,5 l)
Huippusamppanja magnumpullossa.
- Aperitiivi
417827, Pino Pino Frizzante Pinot Noir Rosé, Italia, 8,99 e
Kesäpäivien kepeä hassutteluviini.
- Piknikille
Coctaileja? Kokeile myös näitä
172316, Helsinki Dry Gin, Suomi, 43,90 e (0,5 l)
Cocktailit kuuluvat 30-lukuun ja Tornin American Bariin.
- Aperitiivi
00319, O. P. Anderson Aquavit, Ruotsi, 18,98 e
Kuminainen, raikas ruokaryyppy, Alkon listoilla alusta lähtien.
- Silli
001966, Lignell & Piispanen Mesimarjalikööri, Suomi, 16,65 e (0,5 l)
Suomi 100 -tuotteeksi päässyt hieno likööri oli tarjolla jo 30-luvulla.
- Jäätelö